Hallitusohjelmatavoite 1: On korkea aika nostaa kulttuurin rahoitus yhteen prosenttiin
Taide ja kulttuuri ovat tärkeä osa ihmisten elämää ja yhteisöllisyyttä, puhumattakaan niiden hyvinvointia ja kansantaloutta edistävistä vaikutuksista. Tästä huolimatta taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus on jäänyt pahasti kehityksestä jälkeen.
Taiteella on valtava merkitys koko yhteiskunnan kannalta
Taide lisää luovuuttamme, laajentaa maailmankuvaamme sekä lisää ymmärrystämme muita ihmisiä kohtaan. Kulttuuriosallistumisella on havaittu olevan yhteys hyväksi koettuun terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä oppimiseen. Kriisiaikoina taiteen ja kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnissa korostuu entisestään.
Tästä huolimatta kulttuurin osuus budjetista on Suomessa viiden heikoimman EU-maan joukossa Eurostatin mukaan. Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotusten koosteesta selviää, että taso on ollut pitkään vain noin 0,8 prosenttia talousarvion menoista. Kulttuuriin tukeminen on investointi joka kannattaa; tämän todistaa mm. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry selvityksessä, jonka mukaan valtion 1,3 miljardin euron tuella kulttuuriala tuottaa 14 miljardin euron tuotosta.
“Taide ja kulttuuri ovat osa jokaisen suomalaisen elämää. Kun panostamme kulttuuriin, panostamme koko yhteiskunnan hyvinvointiin, luovuteen ja menestykseen. Kyse on investoinnista, joka taatusti maksaa itsensä takaisin“, toteaa Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.
BKT:n osuuden nostamiseksi tarvitaan myös julkista rahoitusta
Kulttuurialan rahoituksen nostaminen on investointi, joka tukee hyvinvoinnin lisäksi kansantaloutta. Taide ja kulttuuri lisäävät alueellista vetovoimaa, kulttuurimatkailua sekä edesauttavat talouden kehitystä useilla eri sektoreilla. Kulttuuriala tuottaa innovaatioita ja luo pohjaa muiden alojen innovaatioille. Lisäksi panostamalla taiteeseen ja kulttuuriin voidaan ennaltaehkäistä yhteiskunnallisten ongelmien hoitamisesta syntyviä kustannuksia.
Luova alat muodostavat alle neljä prosenttia Suomen BKT:sta – noin 3,5%. Tämä osuus on saatava eurooppalaisen keskiarvon (4,4 %) tasolle, mikä tarkoittaisi kulttuurin toimialojen kansantaloudelle tuottaman arvonlisän nostamista nykyisestä 6,5 miljardista jopa 9 miljardiin euroon per vuosi.
Ilman riittävää rahoitusta alan kasvu ja myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset jäävät vajaiksi potentiaaliin nähden. Siksi taiteen ja kulttuurin rahoitus on nostettava valtion talousarviossa yhteen prosenttiin kaikista valtion menoista vuoteen 2027 mennessä.
Tasonnostoa peräänkuuluttavat myös ministeriöt tulevaisuuskatsauksessaan sekä OKM:n asettama Kulttuurin tulevaisuusryhmä raportissaan.
Rahoituksen määrän lisäksi on huolehdittava myös sen jatkuvuudesta ja ennustettavuudesta. Koronapandemian jälkimainingeissa kulttuurialan tilanne on edelleen hyvin epävarma. Pandemian aiheuttamien vahinkojen hoito on yhä kesken ja toipuminen on vasta alussa. Tuenosoitukset ovat paitsi erittäin tarpeellisia myös tärkeä osoitus julkisen vallan arvostuksesta alaa kohtaan.
“Mikään toimiala ei voi kasvaa ja uudistua, jos sen täytyy jatkuvasti taistella perusrahoituksestaan. Päättäjillä on nyt näytön paikka edessä: huolipuheet kulttuurialasta on käännettävä teoiksi”, Risto Salminen pohtii.
Tärkeä kysymys liittyy myös siihen, miten lisäresurssit tulisi kohdentaa. Resursseista on erityisen suuri vaje ruohonjuuritasolla, jonne ohjautuu vain hyvin pieni osa valtion kulttuurirahoituksesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettitietojen mukaan tällä hetkellä alle 10 prosenttia kulttuuribudjetista päätyy vapaalle kentälle ja kulttuurialan freelancereille.
“Koronapandemian kurittama musiikkiala pitää saada elpymään ja alan monimuotoisuus varmistettua. Alan elpymisen vauhdittamiseksi ja monimuotoisuuden varmistamiseksi resursseja on kanavoitava suoraan ruohonjuuritasolle muun muassa alan omien säätiöiden kautta.”
Luovan työn tekijöiden toimeentulosta on pidettävä huolta
Koronaviruspandemia on myös vahvistanut taiteilijoiden kokemusta epävarmuudesta ja arvostuksen puutteesta, ja lisännyt näin kokevien määrää. Vuoden 2021 Taiteen ja kulttuurin barometrissa (Cupore) suurimmat huolenaiheet liittyvät toimeentuloon. Huolta tulevaisuudesta kokevat erityisesti nuoret taiteilijat. Musiikkialalla työskentelevistä jopa 35 % oli vaihtanut tai harkinnut alan vaihtoa, ja tästä kehityksestä johtuen musiikkiala kärsii paikoin vaikeastakin työvoimapulasta.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen nosto on merkityksellinen ja vaikuttava toimenpide alan ahdingon pienentämiseksi. Hyvitys on olennainen osa suomalaista kulttuurin tukijärjestelmää, taiteilijoiden tulonmuodostusta sekä monimuotoista kulttuurituotantoa. Yksityisen kopioinnin hyvitys tulee uudistaa ja sen määrä vakiinnuttaa vähintään miljoonaan euroon.
Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien tavoitteena on lisätä luovan alan rahoitus yhteen prosenttiin valtion seuraavassa kokonaisbudjetissa. Tämä on ensimmäinen osa hallitusohjelmatavoitteiden 2023-27 kirjoitussarjaa.