Karaoke valloitti karavaanareiden sydämet

SF-Caravan Kaakkois-Häme Ry:n omistaman Leininrannan leirintäalueen karaokeillat vetävät runsaasti väkeä ympäri vuoden. Välillä käynnissä ovat myös mestaruuskisat.

– Karaoke on kerännyt meillä vuosien mittaan enemmän väkeä kuin mikään muu harraste. Kun karaokeiltaan lähtee, ei tarvitse olla yksin, karaokeisäntä Veikko Vuorialho kiteyttää.

Karaoke tuli osaksi Kaakkois-Hämeen karavaanareiden toimintaa vuosituhannen alussa. Ensialkuun laulajia oli hyvin vähän.

– Jos jotain kysyi laulamaan, vastaus oli poikkeuksetta ”en osaa, enkä tule”. Karaokeillat kuitenkin jatkuivat ja vähitellen laulajia alkoi tulla lisää.

Vuorialhon mukaan ihmiset alkoivat ottaa karaoken haasteena.

– Karaokessahan on voitettava nimenomaan itsensä. On uskallettava laulaa ensimmäistä kertaa ja siitä homma lähtee. Nykyään ihmiset ovat rohkeampia ja laulajat ovat kehittyneet valtavasti, Vuorialho sanoo ja muistuttaa, että karaokea voi esittää keskinkertaisemmallakin äänellä.

Yhteislaulu suosittua

Yhteislaulutilaisuudet tarjoavat laulamiseen matalan kynnyksen mahdollisuuden. Yhdessä laulettu karaokekin on saavuttanut suuren suosion.

Myös tanssi on isossa roolissa.

– Kesällä täällä on mahdollisuus tanssia ulkolavalla ja talvisin tanssi onnistuu hyvin vapaa-ajan tilassamme. On tietysti täysin ookoo tulla istumaan iltaa, vaikka ei itse laulaisi tai tanssisi.

Suomessa on tällä hetkellä 79 karavaanariyhdistystä. Vuorialhon mukaan karaoke soi käytännössä joka alueella ja myös tanssi on suuressa suosiossa.

Kotimaisuus on valttia

Leininrannassa laulajille on tarjolla yli 4000 kappaleen katalogi. Selvästi eniten soi kotimainen 60-80-lukujen tanssimusiikki.

-Lauletuista biiseistä 99 prosenttia on kotimaisia. Kun meillä valitsee hyvän valssin tai humpan, aina löytyy tanssijoita. Olavi Virran kappaleet ovat erityisen suosittuja. Lauletaan meillä välillä rokkibiisejäkin ja silloin täällä jorataan oikein kunnolla.

Vuorialho toteaa karavaanareiden keski-iän olevan korkea. Mukana on kuitenkin paljon myös lapsiperheitä.

– Tämän päivän lapset ovat reippaita ja tulevat mielellään laulamaan. Meillä on välillä lapsille omat karaoket päiväsaikaan.

Karavaanareille on myös omia karaokekilpailuja, joissa on yleensä omat sarjat miehille, naisille, lapsille ja nuorille.

– Eri puolilla maata on omat karavaanariyhdistyksensä, jotka on jaettu omiin alueisiinsa. Hämeen alueiden karsintakisojen voittajat kohtaavat Hämyjen karaokemestaruuskilpailuissa.

– Lisäksi meillä on Leininrannan omat mestaruuskisat ja karavaanareille järjestetään karaoken SM-kisat ilman erillistä karsintaa. Lauluinnostuksesta kertoo myös se, että karavaanareille on valtakunnalliset Tangomarkkinat, jotka järjestetään vuosittain Lestijärven Kuturannassa.

Vuorialho toteaa kilpailuelementin tuovan karaokeenkin oman sähkönsä. Vaikein tehtävä on tuomareilla.

– Varsinaisia voittajia voi olla vain yksi. Tuomareitten päätös ei ole tietenkään aina kaikkien mieleen. Pyrimme saamaan tuomaristoon myös muutaman ulkopuolisen ammattihenkilön, jotta oma porukka ei tee päätöksiä.

Karaokessa panostetaan tulkintaan

Vuorialho kertoo pitäneensä laulamisesta ja musiikin kuuntelusta lapsesta asti. Noin 13-vuotiaana hän osti itselleen ensimmäisen matkaradionsa.

– Tuosta Luxor-merkkisestä radiosta kuuntelin esimerkiksi Lauantain toivottuja levyjä ja Metsäradiota. Sitten sain serkulta lainaksi patterilla toimivan levysoittimen, johon kävivät vain single-levyt. Tuolloin 60-luvulla se oli jo aika harppaus eteenpäin.

Vuorialho toimi 15 vuoden ajan portsarina ravintolassa, jossa oli viikonloppuisin orkesteritansseja.

– Omistaja antoi minun soittaa levytansseja viikonloppuisin toisena iltana. Sitten kuvaan astui karaoke. Toimin karaokeisäntänä ja lauloin tuolloin ensimmäiset karaoke-säveleni. Ensimmäisiin kisoihini osallistuin ruotsinlaivalla.

Sittemmin Vuorialho on laulanut ahkerasti karaokea ja osallistunut moniin kilpailuihin. Uraan on mahtunut useita voittoja, jotka ovat tuoneet niin rahapalkintoja kuin kristallimaljakoita. Bravuurina on ollut Rainer Frimanin tunnetuksi tekemä Virta vie, virta tuo.

Vuorialhon mukaan hyvä karaokevetäjä on oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikkia kohtaan.

– On osattava lukea laulajaa, katsottava miten laulu lähtee, oltava mukana ja tarvittaessa tukena. Systeemit ja laitteet täytyy tuntea. Vetäjän tehtävänä on säätää laitteet siten, että jokaiselle laulajalle tulee hänen äänelleen sopiva sävelkorkeus.

Vuorialhon mukaan karaokessa oleellista on se, että laulaja uskaltaa tulkita.

-Alkuperäisesityksiä ei mielestäni kannata lähteä matkimaan, se ei ole karaoken tarkoitus. Laulajien tulisi tehdä kappaleista itsensä näköisiä. Näin kuulijatkin saa helpommin mukaan.