Haluaisitko pukeutua haarniskaan? Silmäys 2014 teknologiatrendeihin

Teosto seuraa aktiivisesti teknologista kehitystä varmistaakseen edellytykset toimia menestyksekkäästi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja tuottaakseen laadukkaita palveluja asiakkailleen. Etsimme myös aktiivisesti uudentyyppisiä kumppanuuksia musiikkialan ulkopuolelta teknologia- ja tutkimuspilotteihin.

Monesti myös tuntuu, että musiikkiala tarkastelee valitettavan usein itseään sisältä päin. Mobile World Congressin kaltainen teknologiasirkus onkin mielenkiintoinen paikka tarkastella, miten musiikkiala näkyy tapahtumassa, jonka keskiössä on koko teknologinen kehitys laajemmin. Käyn tässä blogissa läpi muutaman mielestäni keskeisen teknologiatrendin vuodelle 2014.

Sisältöjen kulutuksen visualisoituminen

Kuluttajat janoavat visuaalisuutta. Mobiililaitteiden yleistymisen kautta meillä on käytettävissä entistä enemmän näyttöjä. Kuluttajat katsovat mielellään kuvaa tai videota aina kun se on mahdollista, oli sitten kyseessä uutiset, viihde tai oman liikuntaharrastuksen mittaaminen. Kiinnostava esimerkki visualisoinnin voimasta on esimerkiksi Wibbitz-palvelu, joka muokkaa uutistekstistä visualisointeja ja videomateriaalia.

Toinen kiinnostava kuluttajille suunnattu videopalvelu on keinoälyä hyödyntävä kotivideoista tuotettua jälkeä tekevä Magisto. Tämä maailman visualisoituminen vaikuttaa ehkä myös musiikin kulutukseen tulevaisuudessa. Onko pelkän musiikin streamaaminen tulevaisuudessa jo liian old school -juttu? 

Ericsson Consumer Labin 2013 tekemästä globaalista TV–tutkimuksesta selviää, että mobiililaajakaistan yleistyminen tulee muokkaamaan video- ja tv-katselua merkittävällä tavalla. 15 maassa toteutetun tutkimuksen mukaan 72 prosenttia käyttää jo nyt mobiililaitteita viikoittain videosisällön katsomiseen. Ericssonin Ove Anebygdin mukaan lineaarisen eli perinteisen tv-katselun määrä voi tippua 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Videosisällöt tulevat täyttämään tulevaisuudessa myös entistä suuremman osan käytettävästä kaistasta internetissä. Siinä vaiheessa, kun huippunopeat 5G-verkot yleistyvät, verkossa kulkeva data on kasvanut niin paljon, että meno on yhtä tukkoista kuin nytkin. Tähän vaikuttaa etenkin videon kasvava osuus internet-liikenteessä. Sekä videomateriaalin määrä, että kuvan laatu kasvavat. Ohjelmistoyhtiö Operan Nitin Bhandari kertoi voimakkaasta datan käytön kasvusta verkkoliikenteessä, joka ajoittui samalle aikavälille kuin muun muassa Instagramin video-ominaisuuksien lanseeraus sekä Vine-videopalvelun markkinoille tulo. Kasvavat tiedonsiirtomäärät ja raskaat videotiedostot ovat omiaan aiheuttamaan häiriöitä katsomiskokemuksessa. Tutkimusyhtiö Convivan mukaan kuluttajat suosivatkin mieluummin heikkotasoista kuvaa ilman keskeytyksiä kuin pitkiä latausaikoja ja keskeytyksiä katselussa. Muun muassa Netflix optimoi kuvan laadun käytettävän kaistan mukaan pyrkien välttämään kuvan pätkimisen. 

Videopalvelu Vevon Jonathan Carson näkee mobiilin internetin yleistymisen positiivisena asiana musiikkisisällöille. Musiikkivideo on formaattina erinomainen mobiililaitteille ja pieniltä päätelaitteilta tapahtuvaan katseluun. Musiikkivideo on lyhyt, videot ovat sosiaalisia ja leviävät verkossa nopeasti. Mielenkiintoista oli, että Vevo-palvelun kannalta Connected-TV-markkina on kuitenkin merkittävin kasvua luova tekijä. Apple TV, Google Chromecast, Samsung Smart TV ja Roku ovat palveluja, joiden kautta musiikkivideoiden katselu tulee kaksinkertaistumaan vuoden 2014 aikana Vevossa. Vevon käytön kasvua selittää hätkähdyttävät luvut: kun PC-käyttäjän keskimääräinen kuukausittainen käyttö on ollut noin 10 minuuttia, on se Connected TV –käyttäjillä 210 minuuttia kuukaudessa, kertoi Carson. 

Myös primen timen käsite muuttuu lopullisesti on demand -katselun ja mobiilikäytön myötä. TV-katselun prime time on perinteisesti ollut iltaseitsemän ja kymmenen välillä. PC-käytössä prime time on Vevon palvelussa Carsonin mukaan klo 11-16. Mobiilikäytössä käyttö jakaantuu tasaisesti koko vuorokauden ympäri eikä erityistä prime timea enää ole. Universal Music Groupin, Sony Musicin ja Googlen omistama Vevo-palvelu ei toimi Suomessa, mutta merkittävä osa sisällöstä on nähtävissä meillä Youtuben kautta.

Twitterin Brent Herd puhui Twitterin ja TV-sisällön suhteesta. Viimeistään Oscar-gaalan twiittailu nosti asian kaikkien tietoisuuteen. Herdin mukaan Twitteriin tehtiin miljardi TV-sarjoihin liittyvä tweettia vuonna 2013 ja 76 prosenttia Twitterin mobiilikäyttäjistä on käyttää Twitteriä katsellessaan televisiota. Analytiikkayhtiö Bluefinin mukaan 95 prosenttia televisio-ohjelmista käytävistä reaaliaikaisista keskusteluista käydään Twitterissä. Twitter hashtagit ovat Suomenkin televisiossa jo jokapäiväistä kauraa. 

Musiikkipalvelu Spotifyn markkinointijohtaja Amy Vale painotti kolmea asiaa palvelussaan:

 1) Jatkossa palvelun laajentuminen tapahtuu ennen kaikkea operaattoriyhteistyön avulla. Meillä Suomessa teleoperaattorien ja musiikkipalvelujen yhteistyöstä ei ole kuulunut suuria menestystarinoita. DNA:n ja Deezerin yhteistyö on viimeisin yritys tällä alueella.

2) Musiikki on voimakas työkalu mainostajille. Valen mukaan Spotifyn kautta mainostajat tavoittavat Spotifyn kuluttajat kaikkialla. 42 % Spotifyn käyttäjistä kuuntelee musiikkia kotonaan, 23 % käyttäjistä kuuntelee musiikkia töissä, 22 % kuntoillessaan, 17 % autossa ja 14 % kulkiessaan julkisessa liikenteessä.

3) Suuret tapahtumat ja kulttuuriset ilmiöt vaikuttavat Spotifyn käyttöön ja musiikin kulutukseen merkittävästi. Esimerkkeinä Vale käytti muun muassa Breaking Badin päätösjakson jälkeistä piikkiä Badfingerin Baby Blue -kappaleen kuuntelussa, Daft Punkin kuuntelumäärien hyppäystä Grammy-gaalan esiintymisen jälkeen tai Lontoon olympialaisten Spotify-soittolistan kuuntelumääriä tapahtuman aikana. TV-sisältö ja suuret tapahtumat mahdollistavat tulevaisuudessa musiikin hyödyntämisen entistä paremmin. Mitä globaalimpi markkina, sitä enemmän suosiota voidaan saavuttaa entistä nopeammin.  

Musiikintunnistuspalvelu Shazamin Rich Rileyn mukaan 88 prosenttia yhdysvaltalaisista käyttää useita päätelaitteita samanaikaisesti. Second screen -käyttö television katselun aikana onkin jo nykypäivää. Shazam on laajentunut pelkästä musiikintunnistus-applikaatiosta television, elokuvan, verkkopalvelujen, videovuokraamojen puolelle ja kehittää palvelua myös konsertteihin. Käyttäjiä on tällä hetkellä globaalisti 420 miljoonaa ja palvelussa on tehty yli 12 miljardia tunnistusta.

Joulukuussa 2013 käyttöönotettu automaattinen sisällöntunnistus “auto-shazam” on haluttaessa päällä koko ajan ja mahdollistaa esimerkiksi soittolistojen luomisen kaikesta musiikista, mikä ympärilläsi on soinut päivän aikana. Shazamin liiketoiminta vaikuttaa nyt fokusoituvan entistä enemmän videomateriaalin yhteyteen ja second screen -käyttöön. Yhdysvalloissa Shazamia käytetään paljon televisio-ohjelmien ja mainosten yhteydessä tapahtuvaan yleisön aktivointiin ja lisämateriaalin hankkimiseen. Ohjelmassa esitetty musiikki toimiikin tässä tapauksessa tekstiviestin, nettiäänestyksen tai QR-koodin tapaisesti. Shazamin alkuperäinen tuote, joka kertoo sinulle mikä kappale juuri nyt soi, onkin muuttumassa eräänlaiseksi avaimeksi lisäpalveluihin ja TV-katsojien vuorovaikutuksen lisäämiseen. 

Muun muassa kuulokkeita valmistavan DTS Technologyn Geir Kaaden kertoi yhtiön selvittäneen aivotutkimukseen erikoistuneen analytiikkayhtiö Neuro-Insightin kanssa musiikin merkitystä digitaalisessa kuluttamisessa. Videon osuus verkossa kasvaa koko ajan. Kiinnostaako kuluttajia musiikki? Voiko audioinnovaaatioilla olla enää merkitystä kulutuksessa? Kiinnostaako kuluttajia äänenlaatu? Neuro-Insight havaitsi, että äänenlaadulla on merkitystä. Laadukkaalla audiosignaalilla havaittiin olevan yhteys sekä potentiaalinen vaikutus parempaan kuluttajien tyytyväisyyteen verkkopalveluissa. Teleoperaattoreille musiikki voisikin olla edullisempi tapa parantaa asiakasuskollisuutta kuin videopalveluiden vastaava laadun parantaminen, joka vaatii huomattavasti suurempia panostuksia laajakaistainfrastruktuuriin.

Tavaroiden internet muuttaa kaiken?

“Internet of things, internet of everything, tavaroiden internet.“ Hypetermillä tarkoitetaan maailmaa, jossa kaikki laitteet hammasharjoista ja vaatteista autoihin ja paperikoneisiin ovat yhteydessä verkkoon ja toisiinsa ip-osoitteiden avulla. Teknologiayhtiö Cisco on arvioinut, että vuonna 2020 maailmassa on jo 50 miljardia verkkoon kytkettyä laitetta. Analytiikkayritys Gartnerin mukaan koneiden välisien verkkoyhteyksien (M2M) määrä tulee olemaan 26 miljardia vuonna 2020. Ciscon John Chambers mukaan tavaroiden internetin vaikutus tulee olemaan 5-10 kertaa suurempi kuin internetin yleistymiseen 1990-luvulla. Connected toothbrush on jo täällä!

Vielä on kuitenkin matkaa tulevaisuuteen. CCS Insight analytiikkayhtiön Paolo Pescatoren mukaan vuonna 2013 koneiden väliset M2M-yhteydet muodostivat kuitenkin alle kolme prosenttia globaaleista verkkoyhteyksistä. Pescatoren mukaan keskimääräinen verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä (länsimaisessa) kotitaloudessa on tällä hetkellä kahdeksan kappaletta. Laskin juuri, että kotonani löytyy 9 nettiin kytkettyä laitetta. Ciscon toimitusjohtaja John Chambers maalasi tulevaisuuden, jossa 10 vuoden päästä näitä laitteita voi olla kotona 1000! Tämä kehitys tulee mahdollistamaan jälleen kerran täysin uudenlaisten bisnesmallien synnyn, uusien teknologioiden hyödyntämisen ja uusien kilpailijoiden saapumisen verkkomaailmaan. 

Googlen tammikuussa ostama sensoreita valmistava teknologiayhtiö Nest on hyvä esimerkki siitä, miten suuret teknologiayhtiöt valmistautuvat tavaroiden internetin tuloon. Nestin avulla Google haluaa ymmärtää paremmin myös mitä kuluttajat tekee ollessaan pois näyttöpäätteeltä. Tai toisin päin, tulevaisuudessa olet internetissä vaikka istuisit sohvalla tietokone, tv ja kännykkä suljettuina. Suuri osa verkkoon liitettävistä laitteista ovat tulevaisuudessa sensoreita, jotka mittaavat mitä eri tiloissa tapahtuu oli se sitten ääntä, liikettä, lämpöä. Nestin sensorit oppivat keskustelemaan toistensa kanssa, opettelevat tuntemaan käyttäjiensä tavat ja tarjoamaan tällä tavoin paremmin palveluita omistajalleen. 

Meille kuluttajille tavaroiden internet tulee tarkoittamaan, että palvelumme ovat käytössämme entistä useammassa paikassa ja entistä useammalta laitteelta. Useat tulevaisuuden digitaaliseen kotiin liittyvät palvelut, älykkäät jääkaapit, kodin turvaratkaisut, energian kulutuksen mittaaminen, kodin viihderatkaisut ovat jo olemassa.

Samoin erilaiset älykkäät julkisen liikenteen palvelut tai vaikka terveydenhuollon palvelut ovat jo olemassa ja osin käytössä. Autoteollisuus tuli mukaan mobiilimaailmaan mukaan vauhdilla viime vuonna. Applen viime viikolla lanseeraama Carplay tuo iOS-applikaatiot autojen näytölle. Spotify on tehnyt yhteistyötä autovalmistajien kanssa jo viime vuoden alkupuolelta lähtien. Onko sinun autosi iOS vai Android? Musiikkialan kannalta on selvää, että musiikkia tullaan kuuntelemaan entistä useammilta laitteilta tai vaikka vaatteista. Eri asia on kuitenkin, lisääntyykö musiikin myynti vai ainoastaan teknologian myynti.

Henry VIII oli smartwearin edelläkävijä

Mobile World Congress on julkisuudessa ennen kaikkea laitevalmistajien näyteikkuna, joten pari sanaa uusista laitteista. Tänä vuonna puhuttiin ennen kaikkea puettavasta teknologiasta, joihin voidaan laskea esimerkiksi älykellot, Google Glass ja älyvaatteet. Tulevaisuuden puhelimien ominaisuuksista voisi lyhyesti sanoa, että vedenpitävät ja iskunkestävät laitteet, biometriset tunnistusteknologiat sekä taivuteltavat materiaalit tulevat yleistymään tulevaisuudessa laajasti. Yhdysvaltalaisen Eye Verifyn puhelinsovelluksella toimiva iirisskanneri vakuutti ainakin minut. Puhelimilla tulee olemaan merkittävä rooli myös henkilöllisyyden ja digitaalisen identiteetin mahdollistajina suurelle osalle maailmaa. Kiinnostavimmat uudet laitteet olivat vielä prototyyppitasolla. Kyoceran taivuteltava älypuhelin-tablet-laptop –hybridi oli yksi tyylikkäimmistä. 
 

 

Smartwearista, puettavasta teknologiasta, puhuttaessa voi jo puhua hypen ylikuumentumisesta. On vaikea  nähdä laajempaa suosiota nyt tarjolla oleville tuotteille, joiden käyttömahdollisuudet ovat vielä hyvin rajalliset. Samsungin ja Sonyn älykellot tai Sonyn SmartBand ovat tiukasti valmistajan älypuhelimeen sidottuja laitteita melko rajallisine käyttömahdollisuuksineen.

Genevieve Bell johtaa Intelin Interaction and Experience -tutkimusyksikköä.  Bell piti tapahtumassa kiinnostavan puheen puettavasta elektroniikasta. Kysymys ”miksi?” oli vahvasti esillä. Bell vertasi Google Glassia ja älykelloja vanhempiin smartwear-innovaatioihin 1200-, 1500- ja 1700-luvuilta, eli silmälaseihin, haarniskaan ja rannekelloon. Esimerkiksi silmälasit olivat markkinoille tullessaan paljon muutakin kuin teknologinen innovaatio. Ne olivat ennen kaikkea kulttuurinen väline, joka kertoi käyttäjän statuksesta, akateemisuudesta ja lasit henkivät tietynlaista 1200-luvun nörttimeininkiä. Toki lasit paransivat myös näköä, mutta se oli vain yksi elementti niissä. 

Englannin kuningas Henry III oli haarniskassaan smartwearin edelläkävijöitä 1500-luvulla. Haarniska toki suojasi kuningasta, mutta se ei ollut kuninkaan haarniskan varsinainen tarkoitus. Haarniska oli tehty ennen kaikkea näyttämään kuningas fyysisesti suurempana ja vahvempana kuin hän oli oikeasti. Kiiltävässä haarniskassa hevosen selässä kuningas näytti siltä miltä kuninkaan kuuluu näyttää. Haarniska oli myytintekijä ja vallan symboli. Toki 1500-luvun haarniska oli myös teknisesti kehittynyt. Uudet innovaatiot metallien käsittelemisessä tekivät mahdolliseksi haarniskan valmistuksen täysin käyttäjän mittojen mukaan ja lisäksi persoonallisen ulkonäön. Haarniska oli sekä teknologinen innovaatio, vallan ja statuksen ilmentymä ja kaiken lisäksi mukavampi pukea päälle kuin aiemmat haarniskat.

Rannekellot tulivat markkinoille 1700-luvulla. Kellot olivat persoonallisia. Niiden koon tai värin pystyi valitsemaan, ja samalla ne toivat käyttäjälleen ajantajun, joka oli täysin uutta sen aikaisessa maailmassa. Silti, rannekello henki ennen kaikkea statusta, asennetta ja tietynlaista tyyliä. Ajan merkitys sen aikaisessa yhteiskunnassa ei ollut niin tärkeä tekijä. 

Bellin pointti olikin, että historia opettaa meitä enemmän smartwearin käytöstä kuin me olemme ymmärtäneet. Meidän ajan puettavalta teknologialta on vielä aavistuksen verran hakusessa sekä käyttötarkoitus, että kulttuuriset merkitykset. Ne ovat teknologiaa ilman mieltä. Samsung Galaxy Gear ei viesti käyttäjän tyylikkyyttä ja eikä sen enempää statusta ja en itsekään ihan vielä tajua mihin sitä tarvitsee, vaikka olen laitteella usean kerran leikkinyt. Google Glass ja sen rajattu käyttäjäkunta sen sijaan herättävät jo nyt mielikuvia sen varsinaisen käyttötarkoituksen ulkopuolelta, niin hyvässä kuin pahassa. Laseille naureskellaan verkkosivustoilla, mutta teknologiafriikit ovat niistä innostuneet. Jos laajemmassa lanseerauksessa mukaan tulisi brändiyhteistyö coolin silmälasivalmistajan kanssa, niin tämän jälkeen lasit voisivat kiinnostaa muitakin kuin teknologiasta kiinnostuneita. 

Entä se haarniska? Luulen, että tulevaisuudessa meillä monella saattaa olla jonkunlainen moderni haarniska asunamme. Klassinen käyttötarkoitus sopii vaaralliseen työhön tai sotilaskäyttöön, mutta kun materiaalit kehittyvät, meillä tulee olemaan kevyitä ja stailattuja haarniskoja, jotka suojaavat, mittaavat elintoimintoja ja joiden avulla kommunikoidaan. Ehkä ensimmäisenä modernia haarniskaa käyttää Yhdysvaltain presidentti tai globaalin firman toimitusjohtajaä, mutta myöhemmin myös ihan tavalliset ihmiset. Funktio. Tarkoitus. Symbolismi. Muoti. Kommunikaatio. Mukavuus. Niistä syntyy tulevaisuuden haarniska. 

Bell totesi myös, että uutta puettavaa teknologiaa haittaa elokuvien ja television asettama hyvin korkea odotuksen taso. Viihteestä tutut teknologiset innovaatiot saavat meidän uuden teknologian tuntumaan kömpelöltä ja heikosti toimivalta. Daniel Graigin James Bondina käyttämät teknologiset laitteet eivät kaadu eikä niiden järjestelmää tarvitse päivittää elokuvan aikana. Näyttääkin siltä, että vaikka puhetta riittää, ei 2014 ole vielä puettavan teknologian vuosi. Yleistyminen vaatii jonkun käännekohdan nykytilanteeseen. Onko se Google Glassin laajempi saatavuus vai Applen smartwear-tuotteet tulevaisuudessa? Vaatebrändien aktiivisempi mukaantulo markkinoille? Odotan mielenkiinnolla.

Next billion: kaikki eivät ole vielä internetissä

Mobile World Congressin yksi isoista teemoista oli jo etukäteen nimetty ”Next Billion”. Lyhyesti, vuonna 2020 meillä on miljardi uutta internetin käyttäjää kehittyvistä maista. Heistä valtaosa tulee käyttämän internetiä mobiililaitteilla. Yhtenä tapahtuman keynote-puhujista toimi Facebookin Marc Zuckerberg.

Zuckerberg kertoi Facebookin alulle laittamasta internet.org -hankkeesta, jonka tarkoituksena on tuoda internet kehittyviin maihin kaikkien ulottuville. Internet.orgin ideana on tarjota ilmainen mobiililaajakaista rajoitetusti kaikille. Tämä ilmainen internet olisi eräänlainen internetin 112, eli se tarjoaisi kaikille mahdollisuudet ilmaiseen kommunikaatioon (Facebookin tapauksessa luonnollisesti ilmaisen Facebookin ja Whatsappin) sekä pääsyn ilmaiseen tietoon (esim. Wikipedia ja sääpalvelut). Ilmaisella rajoitetulla internetyhteydellä käyttäjät opetettaisiin käyttämään nettiä ja pikku hiljaa maksamaan muista internetpalveluista. ”A gateway drug to get customers common with mobile services.” Tarjottava ilmainen käyttö perustuisi kevyisiin vähän dataa käytäviin palveluihin, eli esimerkiksi Facebookiin linkattujen sisältöjen katselu vaatisi jo maksetun yhteyden. 

Zuckerberg puhui jalosti maailman parantamisesta, mutta toki internet.org olisi samalla tapa saada Facebookin palvelut tarjolle kaikille jättäen kilpailijat maksumuurin taakse. Zuckerberg ei uskonut tämän olevan kannattavaa Facebookille lyhyellä aikavälillä, koska mainosmarkkinat kehittyvissä maissa ovat hyvin pienet, mutta pidemmällä tähtäimelle hän näki myös taloudellista potentiaalia hankeessa.

Miten tämä sitten voisi onnistua? Operaattoreita Zuckerberg haastoi mukaan testaamaan uudenlaista liiketoimintamallia ja kehittämään yksinkertaisia ja helppoja palveluja monetisoinnille. Eli toisin sanoen, kun kuluttaja jossain vaiheessa haluaa maksaa mobiilidatasta käyttääkseen laajemmin internet-paveluita, sen täytyy onnistua muutamalla napinpainalluksella. Ja kehittyvistä maista kun on kyse, kuluttajille täytyy olla tarjolla globaalisti myös halpoja päätelaitteita. Facebook on pilotoinut mallia ilmeisen menestyksekkäästi Filippiineillä ja haluaa nyt uusia kumppaneita uusilta alueilta.

Musiikkipalvelujen houkuttavuutta ajatellen tämä ei välttämättä kuulosta yhtään huonolta, jos uusia kuluttajia saadaan ensin netin käyttäjiksi ja sen jälkeen helposti maksaviksi asiakkaiksi vaikka teleoperaattorien kautta tarjottujen musiikkipalvelujen avulla. Kehittyvissä maissa lienee kuitenkin se suurin potentiaalinen uusi markkina globaalille musiikille samaan aikaan, kun länsimaissa käymme ikuista keskustelua siitä, miten streaming-tulot korvaavat CD-levymyynnin laskun.

Turo Pekari, 2014
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Teostossa.