Stubb haluaa nähdä suomalaisen musiikin nousevan huipulle
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on pitänyt suomalaisen musiikin lippua korkealla ja osallistunut näkyvästi musiikin vientitapahtumiin. Stubbin mielestä Suomi voi saada talouteensa nostetta juuri musiikista.
”Kyseessä on maailmanlaajuisesti jättimäinen bisnes”, Alexander Stubb sanoo.
”Suomen musiikkiteollisuuden liikevaihto on 818 miljoonaa vuodessa ja musiikkivienti 36 miljoonaa. Kun vienti hiipuu perinteisillä aloilla, tarvitsemme nostetta uusilta aloilta. En usko, että meille tulee yhtä uutta Nokiaa, vaan useita pieniä menestysyrityksiä. Juuri musiikkipuolella on huikeita mahdollisuuksia menestyä kansainvälisesti.”
Stubb korostaa, että musiikkivienti on muutakin kuin vain bisneksen tekemistä. Se on myös tehokasta Suomi-kuvan levittämistä maailmalle.
”Mitä enemmän suomalaisia artisteja saamme maailmalle klassisesta musiikista metalliin, sen parempi.”
Stubb on ollut ministeriaikanaan mukana kahdella musiikkiaiheisella vienninedistämismatkalla ja on saanut muutenkin huomata, että suomalainen musiikki on arvostettua ulkomailla.
”Olin tammikuussa 2013 markkinoimassa suomalaista musiikkibisnestä Ranskan Cannesissa. Osallistuin Midem-messuille, musiikkialan suurimpaan tapahtumaan, yhdessä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen kanssa. Monelta maalta tuli tuolloin palautetta, että on hienoa, kun Suomi panostaa musiikkivientiin ministerivoimin.”
”Ensimmäisen musiikkivientimatkan tein viime syksynä Isoon-Britanniaan. Tapasimme Lontoossa suomalaisista musiikkialan toimijoista koostuvan valtuuskunnan kanssa muun muassa Universal Music Groupin, Serious Ltd:n, London Jazz Festivalin ja BBC:n edustajia. Matkan tavoitteena oli innostaa paikallisia musiikkialan toimijoita yhteistyöhön suomalaisten kanssa.”
”Suomalainen musiikki ja musiikkikasvatus on tunnustettua ja arvostettua kaikkialla maailmassa. Menen minne tahansa, suomalainen musiikki tulee aina esille – Sibelius, Nightwish, Sunrise Avenue, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste.”
Mitkä ministerin mielestä ovat tällä hetkellä suomalaisen musiikin vahvuudet ja heikkoudet?
”Vahvuus on innovatiivisuus. Jaoin Midem-messuilla palkinnon start up -yritysten kisassa, jonka voitti edellisvuonna kitaransoittoa iPadin avulla opettava Ovelin. Ihan loistava idea, tällaisia lisää. Uskon, että verkossa toimivat musiikkipalvelut kasvattavat suosiotaan lähivuosina. Meillä on huippuosaamista pelipuolella, joten uusia menestyssovelluksia tulee myös musiikkipuolelle varmasti.”
”Osallistuin Ranskassa myös paneelikeskusteluun musiikin synkronointikäytöstä, joka on kiinnostava ja kasvava uusi bisnes. Keskustelussa pohdimme, miten suomalaisartisteille saataisiin avattua ovia synkronoinnin maailmaan. Jo nyt meillä on esimerkkejä yhtyeistä, jotka ovat saanet musiikkiaan amerikkalaisiin tv-sarjoihin, esimerkiksi Rubikin kappaleita on kuultu Jersey Shore ja The Buried life -sarjoissa. Disco Ensemblen musiikki taas on soinut jääkiekon NHL-liigan peleissä. Näitä keikkoja pitää saada lisää.”
”Sen lisäksi, että Suomessa on useita kansainvälisille markkinoille potentiaalisia artisteja ja bändejä, meillä on myös loistavia sanoittajia ja tuottajia. Suomessa panostetaan lyriikoihin. Uskon, että tulevaisuudessa näemme yhä enemmän suomalaisten sanoittajien biisejä kansainvälisillä hittilistoilla.”
Missä haluaisitte nähdä suomalaisen musiikintekijän ja musiikin viiden vuoden päästä, ministeri Stubb?
”Huipulla. Kaikilla aloilla. Niin klassisessa musiikissa, hevissä kuin digipuolellakin.”
”Verkostoituminen on musiikkibisneksessä menestymisen edellytys. Vienninedistämismatkojen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaisia ammattilaisia kansainvälisiin tekijöihin, ja toivon, että olen omalta osaltani pystynyt auttamaan asiassa. Suomalaisilla on kielitaitoa, koulutusta ja teknistä osaamista. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan musiikkialan tekijöiden on päästävä oikeisiin pöytiin.”
”Ruotsissa on ymmärretty verkostoitumisen ja markkinoimisen tärkeys. Kukaan ei myöskään voi kieltää, etteivätkö ruotsalaiset osaisi myydä. Ruotsissa on ymmärretty jo 70-luvulta lähtien, että englanniksi levyttämällä ovet aukeavat myös kansainvälisille markkinoille. Vuosikymmenten saatossa Ruotsin musiikkiteollisuuden ihmisille on kasvanut laaja kansainvälinen kontaktiverkosto, joka osaltaan selittää sen, miksi Ruotsin musiikkiviennin arvo on moninkertainen Suomeen verrattuna.”
Teksti: Marja-Leena Karjula
Kuva: Pekka Mustonen