Eduskunta keskusteli tekoälystä luovilla aloilla – kansanedustajat vahvasti tekijöiden puolella
Kansanedustajat asettuivat selkeästi luovan työn tekijöiden puolelle, kun eduskunta keskusteli tekoälystä ja tekijänoikeuksista täysistunnossa 12.3.2026. Keskustelu käytiin sivistysvaliokunnan aloitteesta. Keskustelualoitteessa todetaan tekoälyn kasvavan käytön uhkaavan luovien alojen ja suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta, ellei kehitystä ohjata oikeaan suuntaan riittävän selkeällä ja sitovalla sääntelyllä.
Täysistuntokeskustelu tekoälyn vaikutuksista luoviin aloihin ja taiteeseen keräsi osallistujia lähes kaikista eduskuntapuolueista. Kansanedustajat korostivat yksituumaisesti luovien alojen, taiteen ja suomalaisen kulttuurin merkitystä, joka pikemminkin kasvaa kuin heikkenee tulevaisuudessa.
Salin vahva enemmistö asettui selkeästi luovan alan ja sen tekijöiden puolelle tunnistaen, että tekoäly uhkaa alan toiminnan perusteita. Tällä hetkellä tekoälymallien kehittäminen perustuu olemassa olevien teosten käyttöön ilman asianmukaista lupaa tai korvausta teosten tekijöille, mikä nousi esiin niin alkuperäisessä keskustelualoitteessa kuin lukuisten kansanedustajien puheenvuoroissa. Tällöin luovan alan tuottama taloudellinen arvo valuu tekijöiltä suurille teknologiayhtiöille ilman korvausta.
”Tekoälyn nykyiseen toimintalogiikkaan pitää puuttua ennen kuin on liian myöhäistä. Nykyiset ongelmat ja epäkohdat on ratkaistava EU-tasolla ja sitovalla sääntelyllä. Nyt tarvitaan sitovaa sääntelyä, koska raharohmut tekoäly-yhtiöt eivät noudata muuta”, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd) vaati aloituspuheenvuorossaan.
Tekijöille kuuluu korvaus
Kansanedustajat tunnistivat, että luovien alojen ja tekijänoikeuden kohdalla tekoälyn käytölle tarvitaan selkeitä pelisääntöjä.
“Itse en ole ylisääntelyn ystävä. Suomessa monia asioita on säännelty liian tiukasti siten, että uusia innovaatioita on jäänyt syntymättä. Tekoälyn suhteen on kuitenkin niin, että erityisesti luovien alojen ja luovan työn tulevaisuuden kannalta tekoäly tulee säännellä viisaasti ja tarpeeksi tiukasti, ettei se tapa kokonaan luovuuttamme ja luovia alojamme”, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen (ps.) totesi omassa puheessaan.
Tekijänoikeuslaki ja EU:n tekijänoikeusdirektiivi linjaavat jo nyt, ettei teoksia saa käyttää ilman tekijän lupaa ja oikeudenmukaista korvausta. Tämä perusperiaate pätee myös tekoälyn kohdalla, mistä europarlamentti on toistuvasti muistuttanut niin tuoreen EU:n tekoälyasetuksen kuin lukuisten mietintöjen ja muiden linjausten kautta. Sääntelyn tulkinnassa ja noudattamisessa on kuitenkin jatkuvasti ollut tekoälyn kohdalla suuria haasteita.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu korosti tasapainoa tekoälyn mahdollisuuksien ja riskien välillä. Hopsun mukaan “tekoäly voi olla suuri mahdollisuus, mutta ilman selkeitä lupia, korvauksia ja läpinäkyvyyttä se siirtää miljardien eurojen arvon luovan alan tekijöiltä teknologiayhtiöille.”
Tekoälyn kehitys tuo mukanaan myös täysin uudenlaisia ongelmia, kuten moni edustaja toi keskustelussa esiin.
“Tarvitaan kattavampaa sääntelyä, jotta voidaan suojata esimerkiksi esiintyvien taiteilijoiden ääntä ja jopa kasvoja tekijänoikeuslainsäädännöllä. Deepfake-tekoälyväärennösten estäminen on tällä hetkellä kilpajuoksua tekniikan ja sääntelyn välillä. Euroopan parlamentti on tuoreessa kannanotossaan korostanut tekijöille maksettavaa korvausta generatiivisen tekoälyn markkinoilla, mutta teknologinen murros vaatii lisäksi sosiaaliturvan uudistamista”, Pia Lohikoski (vas.) totesi europarlamentin 11.3. hyväksymään mietintöön viitaten. Myös siinä vaaditaan läpinäkyvyyttä tekoälymallien koulutuksessa käytetystä sisällöstä, oikeudenmukaista korvausta sekä toimivia lisensointikäytäntöjä.
Taloudellisesti merkittävä kysymys koko Euroopalle
Useat kansanedustajat korostivatkin tekijänoikeuksien olevan luovan talouden perusta. Tällä alueella on myös Suomessa merkittävä kasvupotentiaali, jota ei tule tekoälyn toimesta romuttaa.
”Luovat alat muodostavat 6,9 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Kyse ei ole siis mistään marginaalisesta talouden osa-alasta. Kasvupotentiaalia on meillä Suomessakin, ja luovan talouden kasvustrategia tähtää osuuden kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Tekoäly on erittäin haastava sääntelyalue sen nopean kehityksen vuoksi, ja tämä korostaa erityisesti sitä, että nämä luovien alojen omat näkemykset tulee ottaa tiiviisti mukaan sääntelyn valmisteluun”, Inka Hopsu (vihr.) muistutti.
Eräs toistuvasti keskusteluun noussut teema oli läpinäkyvyys. Tällä hetkellä oikeudenomistajien on käytännössä mahdotonta valvoa oikeuksiaan, koska alustat eivät kerro mitä materiaalia ne ovat koulutukseen käyttäneet. Muun muassa edustaja Marko Asell (sd) totesi erityiseksi puutteeksi läpinäkyvyyden puutteen, vaikka EU-sääntely vaatii jo nyt selkeitä tietoja mallien kouluttamiseen käytetystä materiaalista.
Keskustelun päätteeksi kansanedustajien kysymyksiin vastannut tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) yhtyi huoleen luovien alojen tilanteesta ja totesi, että lainsäädännön on pysyttävä nopeasti muuttuvan digitaalisen ympäristön tahdissa.
“Tekijänoikeuksilla varmistetaan, että tekijä saa korvauksen työstään. Näin varmistetaan tekijän toimeentulo”, Talvitie totesi.
Ministeri mukaan tavoitteena on EU-tason sääntely, jolla turvataan tekoälyn käytön läpinäkyvyys, luvanvaraisuus ja asianmukaiset korvaukset. Talvitie kertoi keskustelleensa aiheesta toistuvasti EU:n digitaalisesta sisämarkkinasta vastaavan komissaarin Henna Virkkusen kanssa. Ministeri vakuutti, että Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa tekoälyn sääntelyn kehittämiseksi ja että kansallisesti seurataan tarkoin tarvitaanko tekijänoikeuksien toteutumiseksi lisätoimia tällä alueella.
Keskustelu käytiin 12.2. klo 17-18 eduskunnan täysistunnossa. Verkkolähetys katsottavissa eduskunnan sivuilla.
