Euroopan parlamentti: kulttuuriala otettava huomioon elpymispaketissa

Kulttuuriala – musiikki mukaan luettuna – on yksi koronasta eniten kärsineistä toimialoista. Tapahtumia on peruttu ja esityspaikkoja suljettu, mikä tarkoittaa töiden loppumista monille kulttuurialan työntekijöille. Komissio on arvioinut, että tämän vuoden toisen vuosineljänneksen aikana kulttuuriala menetti 80 prosenttia liikevaihdostaan.

Kulttuurin on oltava elpymisen painopiste

17.9.2020 hyväksytty Euroopan parlamentin päätöslauselma kulttuurisesta elpymisestä ottaa voimakkaasti kantaa kulttuurialan puolesta. Sen mukaan pandemia on paljastanut kulttuurialan ja luovien alojen todellisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen painoarvon. Päätöslauselma alleviivaa, että kulttuuritalous on EU:lle ja sen taloudelle strateginen ala, joka tarjoaa työpaikan miljoonille eurooppalaisille, kestävän alustan Euroopan moninaisuudelle ja heijastaa samalla eurooppalaisia arvoja ja historiaa.

Parlamentti kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kohdistamaan kulttuurialalle ja luoville aloille vähintään 2 prosenttia komission elpymissuunnitelman varoista. Kannanoton mukaan prosenttiosuuden olisi heijastettava kulttuurialan ja luovien alojen suurta merkitystä, sillä ne tarjoavat 7,8 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat 4 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Tämä on samaa tasoa kuin tieto- ja viestintätekniikan tai majoitus- ja ravitsemispalvelujen osuus. Myös esimerkiksi matkailusta jopa 40 prosenttia liittyy kulttuuritarjontaan ja siksi matkustusrajoitukset haittaavat kulttuurialan toimintaa voimakkaasti.

Kulttuuriala on päätöslauselman mukaan erityisen haavoittuva, koska se koostuu pääasiassa pienistä rakenteista (pk- ja mikroyritykset, itsenäiset ammatinharjoittajat), joiden tulot ovat peräisin monista eri lähteistä (julkiset tuet, yksityiset sponsorit, yleisötulot tai tekijänoikeuskorvaukset). Esimerkiksi itsenäisten ammatinharjoittajien osuus on kulttuurialalla yli kaksinkertainen koko talouden keskiarvoon verrattuna. Näillä tahoilla on päätöslauselman mukaan huonot mahdollisuudet saada rahoitusta markkinoilta.

Päätöslauselmassa tärkeäksi keinoksi on nostettu myös lainsäädäntö. Parlamentti kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta esimerkiksi direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM) sekä verkkolähetysdirektiivi saatettaisiin mahdollisimman sujuvasti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Vastuu kulttuurista on nyt jäsenvaltioissa

Parlamentti kohdistaa viestinsä myös suoraan jäsenvaltioille: se kehottaa jäsenvaltioita pitämään kulttuurialaa ja luovia aloja strategisina aloina ja painopisteenä elpymissuunnitelmassa sekä kohdistamaan talousarviossaan kulttuurin toipumiseen pikaisia ja konkreettisia toimia. Niiden olisi hyödytettävä kaikkia sidosryhmiä, myös itsenäisiä taiteilijoita, ja pyrittävä parantamaan myös näiden työoloja.

Teosto, kuten koko tekijänoikeusjärjestöjen yhteisö on ottanut parlamentin kannanoton vastaan myönteisenä signaalina siitä, että kulttuurin arvo yhteiskunnassa ymmärretään laajasti läpi koko puoluekentän.

Valitettavasti komission oma linjaus elpymis- ja palautumistukivälineen vaiheista ei mainitse kulttuurialaa lainkaan. Aiemmissa kannanotoissaan komissio on linjannut, että kulttuuri on yksi koronapandemiasta pahiten kärsineistä aloista mutta elpymispaketissaan se painottaa mm. ekologisesti kestävien hankkeiden, digitalisaation ja osaamisen kehittämisen alueita. Viime kädessä vastuu elpymis- ja palautumistukien ohjaamisesta jää jäsenvaltioille sekä sille, kuinka halukkaita ne ovat löytämään näitä elementtejä myös kulttuurialalta.

Parlamentin päätöslauselma Euroopan kulttuurisesta elpymisestä kokonaisuudessaan.

Eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESACin lendistötiedote asiasta.

Teoston lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle kulttuuri- ja taidealan kehittämisestä. (16.9.2020)