Kolmannes musiikin tekijöistä käyttää jo tekoälyä apunaan – omista oikeuksista halutaan pitää kiinni
Tekoäly tulee vauhdilla myös suomalaiselle musiikkialalle. Teoston tekemän kyselyn mukaan noin kolmanneksella alan ammattilaisista on jo kokemusta tekoälytyökalujen käytöstä. Omaa luovaa työtä ei kuitenkaan haluta noin vain luovuttaa tekoälyn käyttöön – tärkeinä periaatteina pidetään suostumuksen antamista, käytön läpinäkyvyyttä sekä kohtuullisen korvauksen saamista omasta työstä.
Musiikkialalla tekoäly on osoittautumassa laajaksi, koko toimialaa läpileikkaavaksi murrokseksi, johon liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Teosto kartoitti musiikintekijäasiakkailleen suunnatulla kyselyllä tekoälyn käytön yleisyyttä ja asenteita tekoälyä kohtaan. Tavoitteena on muodostaa näkemys siitä, kuinka tekoälyyn sekä sen tuomiin mahdollisuuksiin ja uhkiin musiikkialalla suhtaudutaan.
Musiikkialan asenteet tekoälyyn kaksijakoiset
Suomalaisten musiikintekijöiden suhtautuminen tekoälyä kohtaan on pääosin odottava. Yhdeksän kymmenestä on tietoinen tekoälyn esiinmarssista musiikissa ja kaksi kolmesta myös tiesi, mihin tekoälyä voi käyttää tai miten tekoälysovellukset hyödyntävät olemassa olevaa musiikkia.
Asenteet näyttävät jakautuvan kahtia: toinen puoli vastaajista suhtautuu tekoälyyn kielteisesti, toinen puoli kiinnostuneen uteliaasti. 43 prosenttia vastaajista kertoi suhtautuvansa tekoälyyn myönteisesti mutta vain kolmannes oli sitä mieltä, että tekoälyn luoma musiikki voi olla ”oikeaa taidetta”.
”Avoimissa kommenteissa oli toisaalta henkilöitä, jotka kertoivat tekoälyn tuomista monista hyödyistä ammatilleen sekä toisaalta heitä, joiden mielestä tekoäly pitäisi kieltää kaikkialta”, summaa kyselyn toteuttanut Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.
Moni on jo hyödyntänyt tekoälyä työssään
Tekoälyratkaisut voivat olla musiikintekijöille hyödyllisiä: ne voivat toimia apuna musiikin luovassa prosessissa, tuotantovaiheessa ja markkinoinnissa. Tekoälytyökalut ovat kyselyn mukaan käytössä jo kolmanneksella vastaajista. Suomalaiset ovat tässäkin kansainvälisen kehityksen etulinjassa: äskettäin tehdyssä kansainvälisessä kyselyssä tekoälyä oli hyödyntänyt 27 prosenttia vastaajista. Iso-Britannian tekijänoikeusjärjestö PRS:n kyselyssä niitä oli käyttänyt 29 prosenttia vastaajista.
Luomisprosessin tukena tekoälyä käyttää noin viidennes vastaajista.Käyttötarkoituksia nähdään silti vielä enemmän teknisissä tehtävissä kuten miksauksessa, äänittämisessä tai musiikin markkinoinnissa.
Moni on kuitenkin kiinnostunut tekoälystä: jopa 70 prosenttia kertoi kiinnostuksestaan hyödyntää tekoälyä tulevaisuudessa. Eniten mahdollisuuksia siinä nähtiin musiikin markkinointiin liittyen mutta 42 prosenttia kertoi haluavansa käyttää sitä musiikin luomisprosessin tukena.
”Tekoälyyn suhtaudutaan selvästi myös uteliaasti. Tarve tiedolle, koulutukselle ja ymmärryksen rakentamiselle musiikkialalla on kova”, kertoo Vappu Aura.
Omista oikeuksista halutaan pitää kiinni
Lainsäädännön mukaan tekoälyn tuottamat teokset eivät voi saada tekijänoikeuden suojaa. Tämä seikka on myös tiedossa kolmella neljästä kyselyyn vastanneesta. Kyselyn mukaan vain harva (15 prosenttia) olisi valmis tätä asiantilaa muuttamaan.
Ihmisten luomien teosten tekijänoikeudet koetaan kyselyn mukaan myös tärkeiksi: vain muutama prosentti olisi valmis luovuttamaan musiikkiaan tekoälysovellusten käyttöön ilman ehtoja. 41 prosenttia vastaajista ei missään tapauksessa antaisi musiikkiaan tekoälysovellusten käyttöön.
Generatiivisen tekoälyn sovellukset käyttävät olemassa olevaa musiikkia koulutusmateriaalinaan ja luovat sen pohjalta uutta sisältöä. Noin kolmannes vastaajista piti tärkeänä, että tekoälysovellusten yhteydessä kerrotaan läpinäkyvästi koulutusmateriaalin alkuperäiset tekijätiedot. Puolet vastaajista katsoi, että teosten käytöstä olisi myös saatava korvaus.
Suurimpana uhkana tulonmuodostuksen rapautuminen
Vastaajilta kysyttiin myös suurimpia pelkoja tai uhkia, joita he näkevät tekoälyssä. Neljä viidesosaa oli huolissaan erityisesti siitä, että musiikista saatavat tulot vähenevät tai jakautuvat entistä epäoikeudenmukaisemmin. Myös plagioinnin lisääntyminen sekä luovan työn merkityksen väheneminen olivat yleisiä huolenaiheita.
Moni kuitenkin uskoo, että ihmisellä ja inhimillisellä luomisprosessilla on tulevaisuudessakin keskeinen rooli musiikissa.
” Luotan siihen, että tekoäly tulee jatkossakin tekemään epäkiinnostavaa musiikkia, joten vahinko ei taiteellisesti katsoen ole suuren suuri.”
” Aina löytyy yleisöä ns. luomumusalle. Ihmiset haluavat kuunnella livekeikkoja, joita soittavat oikeat ihmiset.”
Teoston tekoälykysely toteutettiin syyskuussa 2023 digitaalisena asiakaskyselynä, joka lähetettiin sähköpostitse Teoston henkilöasiakkaille (noin 30 000 sähköpostiosoitetta). Kyselyyn vastasi 717 musiikin tekijää, artistia, tuottajaa ja kustantajaa syyskuussa 2023. Vastaajien yleisimpiä musiikkigenrejä olivat pop, rock/heavy mutta myös taidemusiikin vastaajia oli lähes viidennes. Vastaajat painottuivat musiikkialan konkareihin: 84 prosentilla oli yli kymmenen vuoden kokemus musiikkialalta.
Teoston ennakoinnista vastaava Ano Sirppiniemi pitää tärkeänä muodostaa laajaa näkemystä tekoälyn vaikutuksista luovaan alaan tulevaisuudessa.
”Samalla kun tekoäly on tullut vauhdilla luovalle alalle, on kasvanut tarve pikaisesti tunnistaa siihen liittyviä ilmiöitä ja kehittää selkeitä pelisääntöjä tekoälyn käytölle. Vastuullinen, tekijän omaisuuden suojan ja tekijänoikeudet huomioiva suhtautuminen tekoälyyn on keskeisen tärkeää Teoston edustamille oikeudenhaltijoille. Tulemme käyttämään kyselyn tuloksia tulevan toimintamme, palveluidemme sekä edunvalvontamme suunnittelussa.”