Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030 on merkittävä askel Suomen elinkeino- ja kulttuuripolitiikassa

Luovien alojen kasvustrategia on yksi tavoitteista, joita musiikin luova alkutuotanto ajoi voimakkaasti hallitusohjelmatavoitteissaan. Strategiatyötä on koordinoinut työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä vuodenvaihteessa perustettu luovan talouden neuvottelukunta. Alan toimijat ovat olleet mukana valmistelevissa työpajoissa.

Strategian tarkoituksena on edistää luovien alojen kasvua ja kansainvälistymistä, sekä vahvistaa Suomen asemaa globaalissa luovassa taloudessa. Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on jo nykyisellään merkittävä ja sen kasvupotentiaali on tunnistettu myös Orpon hallitusohjelmassa. Nyt julkistetulla kasvustrategialla puhalletaan uutta puhtia luovien alojen yrityksiin, joiden nähdään vahvistavan Suomen taloutta merkittävästi tulevaisuudessa.

”Haluamme nostaa esiin luovien alojen merkityksen osana suomen elinkeinoelämää ja siksi strategia on keskittynyt erityisesti luovan alan yrityksiin. Strateginen tehtävämme on kasvattaa näiden yritysten kokoa”, totesi elinkeinoministeri Wille Rydman julkistustilaisuudessa.

Luovien alojen yritykset ovat tyypillisesti pieniä mikroyrityksiä, ja niiden liiketoimintamallit verkostomaisia.  Niillä on kuitenkin mahdollisuus toimia monien muiden toimialojen rajapinnoilla, ja niiden tuottamat ratkaisut voivatkin hyödyttää hyödyttävät monien muiden alojen yrityksiä.

”On tärkeää, että luomme pohjaa pienten toimijoiden verkostoitumiselle. Kasvun aikaansaaminen vaatii kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Se on edellytys myös luovien alojen kansainvälistymiselle”, korosti tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie puheenvuorossaan.

Aineeton arvo ja tekijänoikeudet kasvustrategian peruskivenä

Luovan talouden kasvustrategia tunnistaa aineettoman arvonluonnin kuten tekijänoikeuksien merkityksen kasvun yhtenä kivijalkana. Strategiassa todetaan, että verrattuna verrokkimaihin kuten Ruotsiin, Suomessa kyetään hyödyntämään aineetonta arvonluontia verrattain vähän. Kasvustrategia korostaakin monessa kohdassa immateriaalioikeuksien kaupallistamisen tärkeyttä.  

”Aineettomat investoinnit ovat yhä suurempi ja tärkeämpi osa Suomen taloutta ja selvästi suurempi osa palveluista ja tuotteista koostuu aineettomista tekjöistä. Siksi olemmekin tunnistaneet ne myös yhdeksi TEM:in painopistealueista”, totesi elinkeinoministeri Wille Rydman.

Myös tekoäly mainitaan yhtenä keskeisenä toimintaympäristöön vaikuttavana tekijänä. Isossa kuvassa se nähdään mahdollisuutena, mutta samalla todetaan, että luovien alojen tulonmuodostuksen kannalta on tärkeää turvata tekijöiden oikeudet ja ansaintamahdollisuudet. Kasvustrategia painottaakin, että tekijänoikeuksia kunnioittava tekoäly tulisi nähdä eurooppalaista kilpailukykyä vahvistavana tekijänä.  

Luovien alojen kasvu syntyy osaamista, yhteistyötä, neuvontaa ja rahoitusta kehittämällä

Luovan talouden kasvustrategian visio on, että vuonna 2030 luovat alat ovat keskeinen osa Suomen kestävää kasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia, tuottaen aineetonta arvoa ja vahvistaen Suomen kansainvälistä asemaa.

Alan yritysten tarpeita on tunnistettu laajasti ja niihin vastaavat toimenpide-ehdotukset on jaoteltu kuuteen painopistealueeseen:

• Osaaminen ja ennakointi: Tavoitteena on vahvistaa luovien alojen yrittäjien ja ammattilaisten osaamista erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta, tekoälyn hyödyntämisestä ja oikeuksien kaupallistamisesta. Osaamisen parantaminen on vastuutettu pääasiassa oppilaitoksille, joita kannustetaan muun muassa ristiinopiskelun ja laaja-alaisten koulutusten kehittämiseen.
• Ekosysteeminen yhteistyö: Luovien alojen toimijoiden yhteistyötä tulee parantaa. Tämä koskee sekä toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä kohtaamisia muiden toimialojen ja rahoittajien kanssa. Iso vastuu tästä on kunnilla, joiden tulee muun muassa lisätä erilaista yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaa. Jo aiemmin toteutetut kasvusopimukset ovat tärkeä väline, ja niiden toimeenpanoon luvataankin panostaa. Myös Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan. Ministeriöt tekevät lisäksi erillisen selvityksen, millainen rakenne tukisi alan keskinäistä yhteistyötä parhaiten.
• Yritysten neuvontapalvelut: Kasvustrategian mukaan luovan talouden yrityksillä ei ole riittävästi tietoa nykyisistä rahoitusmahdollisuuksista. Siksi strategia lupaa esimerkiksi Business Finlandin, ELY-keskusten ja muiden tahojen toteuttavan luovan talouden yrityksille kohdennettua viestintää ja neuvontaa. Team Finland -palveluja puolestaan vahvistetaan vastaamaan luovan talouden yritysten kansainvälistymistarpeisiin.
• Rahoituspolut: Julkisen ja yksityisen rahoituksen vaikuttavuutta vahvistetaan lisäämällä vuoropuhelua rahoittajien ja alan toimijoiden välillä sekä parantamalla rahoittajien osaamista luovan talouden toiminnasta. Saatavilla olevat rahoitusvälineet ja rahoitusta tarjoavien toimijoiden roolit eri vaiheissa on kuvattava selkeämmin ja sovitettava paremmin yhteen. Lisäksi ministeriöt lupaavat selvittää aineettoman omaisuuden arvon määrittämisen tapoja.
• Maakuvatyö, viennin edistäminen ja markkinointi: Suomalaiset tekijät ja luovien alojen yritykset tehdään tunnetummaksi maailmalla, ja alan vientiä edistetään. Tätä varten laaditaan uusi toimintamalli, joka perustuu Suomen edustustojen, kulttuuri-instituuttien, eri luovien alojen tiedotuskeskusten ja Team Finland -vienninedistäjien yhteistyöhön. Luovat alat luvataan huomioida myös Team Finland -strategian päivityksessä.
• Sääntely: Sääntelyä kehitetään tukemaan luovan talouden kasvua ja aineettoman arvon luontia. Ministeriöt lupaavat ottaa käyttöön tilausohjelmapalveluiden investointi- ja maksuvelvoitteen (ns. AVMS-direktiivi), joka kasvattaa suomalaisten kotimaisen av-sisällön tuotantobudjetteja ja -volyymia. Lisäksi lahjoitusvähennys laajennetaan koskemaan myös kulttuurisisältöjä.

Luovan talouden kehitystä seurataan useilla indikaattoreilla

Luovan talouden kasvustrategia täydentää parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevaa kulttuuripoliittista selontekoa ja sen toimeenpanoa seuraa ministeriöiden lisäksi myös luovan talouden neuvottelukunta.

Luovan talouden kasvustrategia tarjoaa Suomelle erinomaiset lähtökohdat uudelle kasvun uralle. Tavoitteiden toteutumista seurataan useilla mittareilla kuten yritysten liikevaihdolla, koolla, henkilöstömäärällä, tuotetulla arvonlisällä, yritysten lukumäärällä sekä kulttuuritoimialojen osuudella Suomen bruttokansantuotteesta. Tavoitteena on, että entistä useampi mikroyritys kasvaisi tulevaisuudessa pienen tai keskisuuren yrityksen kokoluokkaan.

Kuten strategioissa yleisemminkin, kaikki on kuitenkin lopulta kiinni toimeenpanosta. Se tehdään ”valtiontalouden kehyspäätösten ja talousarvion voimavarojen puitteissa”. Kunnianhimoisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää myös musiikkialan yrityksiltä määrätietoista kasvuhalukkuutta sekä uudenlaisen, toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittämistä.