Musiikin luovan alkutuotannon kannanotto vuoden 2026 budjettineuvotteluihin

Hallitusohjelma tunnistaa hyvin luovien alojen merkityksen: ohjelma sisältää kirjaukset mm. luovien alojen kansainvälistymisen edellytysten parantamisesta kasvua vauhdittavien mallien kehittämisestä. Parhaillaan käsiteltävänä olevassa kulttuuripoliittisessa selonteossa sitoudutaan puolestaan kulttuuriin jokaisen oikeutena sekä rahoituksen varmistamiseen kulttuuri- ja luovilla aloilla. Tuoreessa luovan talouden kasvustrategiassa asetetaan tavoitteeksi alan viennin ja tunnettuuden kasvu.

Musiikin luova alkutuotanto (Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat) esittää vakavan huolensa näiden tavoitteiden toteuttamisen edellytyksistä ensi vuoden budjetissa. Nyt on ensiarvoisen tärkeää varmistaa rahoitus hallitusohjelmakirjausten, kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan talouden kasvustrategian tavoitteiden toteuttamiselle. Esitämme budjettineuvotteluihin kolme tärkeää viestiä:

• Kulttuurista ei tule enää leikata. Esimerkiksi musiikin julkiset tuet alalle ovat vähentyneet 17 prosentilla vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna (Lähde: Musiikkialan talous Suomessa 2024), ja alan toipuminen koronakriisistä on yhä kesken. Myös ALV-korotus 10 prosentista osuu kipeäasti alaan. Luovien alojen elpymisen ja kasvumahdollisuuksien kannalta sekäOKM:n avustukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen sekä TEM:n kautta tulevat Business Finlandin määrärahat luovien alojen yritystoimintaan on tärkeää pitää vähintään ministeriöiden esittämällä tasolla.
• Panostukset luovien alojen kasvustrategiassa tunnistettuihin mahdollisuuksiin tulee varmistaa. Musiikkialan vientiä edistävälle Music Finlandille tulee varata vähintään tämänvuotinen 100.000 rahoitus (TEM momentti 32.01.40 kestävä kasvupolitiikka). Music Finland toimii tehokkaasti, ja on onnistunut nostamaan Suomen musiikkiviennin huimaan kasvuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen toiminta heijastuu laajasti paitsi musiikin vientiin myös suomalaisen musiikin kulttuuriseen näkyvyyteen ja läsnäoloon maailmalla. Samoin valtiolle todistetusti nettopositiivisen AV-tuotantokannustimen myöntövaltuus tulee pitää vähintään aiemmalla 10 miljoonan euron tasolla.
• Eri ministeriöiden budjettipäätösten kokonaisvaikutukset luoviin aloihin tulee huomioida. Edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi alan ruohonjuuritasolle tärkeä yksityisen kopioinnin hyvitys on leikattu viime vuonna puoleen aikaisemmasta (11 milj. eurosta 5,5 milj. euroon), mikä näkyy paitsi musiikin edistämissäätiön apurahoissa, jokaisen yksittäisen tekijän tekijänoikeuskorvausten kertymässä. Arvonlisäveron korotus ajaa erityisesti musiikkitapahtumia järjestävät yritykset ahtaalle. Leikkaukset kuntien valtionosuuksiin vaikuttaisivat myös luoviin aloihin, sillä niistä rahoitetaan esimerkiksi elinvoimaa alueille tuovia paikallisia teattereita ja orkestereita.

Ymmärrämme huolen julkisen talouden tilanteesta. Leikkaukset näihin alueisiin olisivat kuitenkin selkeästi vastoin hallituksen itse kevään kehysriihen yhteydessä julkaisemia linjauksia sekä sen kirjaamia alan kasvutavoitteita.

Luovilla aloilla on merkittävä kasvu- ja vientipotentiaali, ja julkiset panostukset alan kasvuun ovat erittäin tehokkaita niin talouskasvun kuin työllisyyden näkökulmasta. Taloustutkimuksen vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen, josta julkinen sektori kerää 3,4 miljardin euron tulot. Luovien alojen tarvitsemat määrärahat eivät ole suuria, ja alat tuottavat yli kymmenkertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin.

Musiikin luova alkutuotanto vetoaa yhdessä pitämään nämä seikat mielessä ensi vuoden budjetista neuvoteltaessa.

Musiikin luova alkutuotanto on Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikkikustantajien ja Teoston muodostama kokoonpano, joka nimensä mukaisesti valvoo yhdessä musiikin luovan alkutuotannon etua. Yhteensä kokoonpano edustaa yli 42 000 säveltäjää, sanoittajaa ja musiikkikustantajaa.