Musiikinkuuntelu Suomessa 2025: musiikki on tärkeää lähes jokaiselle suomalaiselle – suomenkielinen pop säilyttää asemansa suosituimpana musiikkityylinä

Musiikki on tutkimuksen mukaan hyvin tärkeä osa suomalaisten elämää. Jopa yhdeksän kymmenestä (88 %) suomalaisesta pitää musiikkia itselleen erittäin tai jossain määrin tärkeänä. Musiikki on usein merkityksellisintä 16-vuotiaille. 19–25-vuotiaista jopa 66 prosenttia pitää musiikkia itselleen erittäin tärkeänä, kun taas yli 65-vuotiaista näin kokee 32 prosenttia.

Tutkija Kari Tervosen mielestä musiikki on yksinäisen juttukaveri, ihmisten yhteen liittäjä ja osalle etenkin nuoremmista myös turvallinen tapa purkaa aggressioita. Eri tutkimusten mukaan suhde musiikkiin tiivistyy murrosiän myötä.

”Tällöin syntyy pysyviä ensirakastumisia biiseihin, artisteihin ja musiikkityyleihin. Myöhemmälläkin iällä ihminen hakeutuu musiikin pariin kohdatessaan vaikeuksia kuten sairauksia, parisuhde-eroja ja työttömyyttä. Tämän vuoden tutkimuksessamme musiikin merkitys nousee erityisen korkealle 19–25-vuotiailla. Tulevaisuuden ja työmarkkinoiden epävarmuustekijät iskevät erityisesti ammatinvalinnan ja oman elämän pesänrakennuksen vaihetta eläviin.”

Suomenkielinen pop on suomalaisten lempimusiikkia

Suomalaisten lempimusiikkityyli on jo toista vuotta putkeen suomenkielinen pop, joka on mieluinen tai erittäin mieluinen 76 prosentille vastaajista. Nousua on havaittavissa myös perinteisen rockin, iskelmän sekä metallin ja hard rockin suosiossa. Uutena genrenä tutkimuksessa mainitaan gospel-musiikki, jota pitää mieluisana tai erittäin mieluisana 13 prosenttia vastaajista.

Alle 25-vuotiaiden musiikkimaku on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 suosituimpia musiikkityylejä olivat EDM, perinteinen rock sekä suomen- ja englanninkielinen pop ja metalli. Vuonna 2025 kolmen kärkenä ovat hiphop/rap, suomen- ja englanninkielinen pop ja iskelmä sekä metalli ja perinteinen rock.

”Suomalaisista noin kaksi kolmasosaa on tyytyväisiä suomalaisen musiikin tarjonnan määrään ja laatuun, erityisesti suomalaisen musiikin sanoituksiin ja hyvään kattaukseen vanhempia artisteja. Noin puolet suomalaisista toivoisi lisää huomiota ja näkyvyyttä pienemmille musiikin tyylilajeille. Kaikkein tyytyväisin yleisö ovat nuoret suomalaisen popin fanit. Perinteistä rockia tai melodista iskelmää toivoisi enemmän noin joka kymmenes suomalainen”, Kari Tervonen kertoo.

Musiikista haetaan iloa, nostalgiaa ja rauhaa

Suurin osa suomalaisista etsii musiikin kautta positiivisia tunnetiloja ja -reaktioita. Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista etsii musiikin kautta iloa (68 %), nostalgiaa (58 %) tai rauhoittumista (53 %) Vain pieni osa etsii musiikista jännitystä (10 %) tai vihaa (9 %).

Positiiviset tunnereaktiot korostuvat erityisesti latinomusiikin kuuntelijoilla (ilo 84 %), countryn kuuntelijoilla (nostalgia 82 %) tai jazzin kuuntelijoilla (rauhoittuminen 69 %).

Mielikuva omasta lempiartistista muuttuu iän myötä

Noin 90 prosenttia suomalaisista osaa nimetä oman lempiartistinsa. 40 prosentilla on kestävä seurantasuhde johonkin artistiin, ja 10 prosenttia on aktiivisia fanittajia, joille artisti on lähes harrastus. Joka sadas suomalainen on superfani, jolle artisti on yksi pääharrastuksista. Artistin faneiksi tunnustautuvat kuluttavat musiikkia moninkertaisesti passiivisempiin kuuntelijoihin verrattuna.

Useimmin mainitut lempiartistit tutkimuksessa ovat:

• Turisti (2,5 %)
• Vesterinen yhtyeineen (2 %)
• Behm, Juha Tapio ja Mirella (1,5 %)
• Arttu Wiskari, Cheek, Kaija Koo, Lady Gaga ja Metallica (1 %)

Suomalaiset näkevät lempiartistinsa useimmin lahjakkaana (60 %), karismaattisena (45 %) tai oman tiensä kulkijana (33 %). Lahjakkuutta arvostavat erityisesti kansanmusiikin kuuntelijat (79 %), oman tiensä kulkijuutta metallin ja hard rockin kuuntelijat (44 %), ja tyylikkyyttä hiphopin ja rapin kuuntelijat (42 %).

13–15-vuotiaille tärkeintä on oman lempiartistin tyylikkyys (48 %), 16–18-vuotiaille samaistuttavuus (42 %) ja 66–75-vuotiaille karismaattisuus (60 %).

”Voidaankin tulkita, että artistin kannattaa lyödä läpi nuorissa ikäryhmissä tyylikkäänä ja samaistuttavana – ja ajan myötä kehittyä karismaattiseksi oman tiensä kulkijaksi”, Kari Tervonen pohtii.

Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2025 -tutkimus tuottaa tietoa pitemmän aikavälin muutoksista suomalaisten musiikinkuuntelutavoissa jo 12. kertaa. Tutkijana toimi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista tukenaan Johanna Laitinen Teostosta sekä Tommi Kyyrä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:stä. Tutkimuksen tulokset esitettiin Music x Media -ammattilaistapahtumassa Tampereella 26.9.2025.