Siirry sisältöön

Musiikkialan esitys hallitukselle: parempaa yhteistyötä, työn tekemisen edellytykset kuntoon

30.11.2021

Musiikkialan järjestöt tapasivat pääministeri Sanna Marinia eilen 29.10. keskustellakseen alan tulevaisuuden toiminnan edellytyksistä. Viemisinä oli selkeä neljän kohdan lista, jolla musiikkiala nostetaan jälleen jaloilleen ja uuteen kasvuun.

Tapaamiseen osallistuivat Teoston toimitusjohtaja Risto Salmisen lisäksi Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö, Gramexin toimitusjohtaja Ilmo Laevuo, Muusikkojen liiton Sanni Kahilainen ja Mirkka Kivilehto, LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen, Suomen Säveltäjien toiminnanjohtaja Vappu Verronen ja Suomen Musiikintekijöiden Aku Toivonen.

Musiikkialan tilanne koronapandemian aiheuttamien rajoitusten jälkeen on edelleen hyvin hauras. Alan arvo on laskenut koronapandemian vuoksi yhteensä 350 miljoonalla eurolla. Alan toimijoiden riskinottokyky on vähentynyt ja tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi elävän musiikin elpymisen arvioidaan vievän noin 3-5 vuotta.

Koronatilanteen lisäksi musiikkialan tulevaisuutta varjostavat myös pitkäaikaiset kysymykset esimerkiksi kulttuuribudjetin sekä itsensä työllistäjien sosiaali- ja työttömyysturvan suhteen. Akuutin uhan alan tulevaisuudelle aiheuttaa myös valmisteilla oleva uusi tekijänoikeuslaki, joka uhkaa heikentää tekijöiden oikeuksia. Alan arvostus ja luottamus päättäjiin on kokenut kolauksen korona-aikana.

Tilanteen ratkaisemiseksi musiikkialan järjestöt veivät hallitukselle neljän kohdan ehdotuksen, johon sisältyvät seuraavat toimenpiteet:

1) Poikkihallinnollinen, ylihallituskautinen musiikkialan uudelleenrakennusohjelma

Koronapandemian aiheuttamat taloudelliset menetykset erityisesti elävän musiikin sektorilla ovat olleet mittavia. Alan taloudellinen tilanne on edelleen heikko ja ala tarvitsee tukea niin kauan kuin alaan kohdistuu rajoituksia.

Ratkaisut edellyttävät parlamentaarista valmistelua sekä ministeriöiden välistä yhteistyötä, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä musiikkialan asiantuntijoiden kanssa. Musiikkialan elinkeinopoliittinen merkittävyys on nostettava sen kulttuurisen arvon rinnalle: musiikkiala tulee tunnistaa ja tunnustaa elinkeinona, jonka ekosysteemiin kuuluu myös merkittävää liiketoimintaa.

  • Olemassaolevia koronatukia (tapahtumatakuu, kustannustuki, suora tuki) on jatkettava niin kauan kun akuutti kriisitilanne jatkuu
  • TEM:n ja OKM:n kautta yhteisöille ja yrityksille jaetut tuet tukimalleina myös jatkossa, kunhan kriteereitä päivitetään.
  • Itsensä työllistäjät tarvitsevat tarkoituksenmukaisen kompensaatiomallisen tuen.
  • Yrittäjien työmarkkinanatukea tulee jatkaa niin kauan kuin koronarajoitukset rajoittavat työntekoa
  • Työllistämisen ja työnantajuuden tukeminen sekä liiketoiminnan riskinotto tarvitsee tukea vielä silloinkin, kun toiminta sallitaan.
  • Hallitusohjelman ”Luovan talouden tiekartta” -työhön on sisällytettävä musiikkialan ydintoiminnan hankkeita. 
  • Pitkällä aikavälillä tarvitaan parlamentaarinen, yli hallituskausien ulottuva toimenpidesuunnitelma, jolla huomioidaan yli hallinnonalojen ulottuvat toimenpide-ehdotukset. Musiikkiviennin edistämiseksi vaaditaan perustoimintaedellytysten turvaamista sekä toimivia viennin rahoitusinstrumentteja.

2) Kulttuuribudjetin turvaaminen

Rahapelituottojen pienentyminen on uhannut kulttuurin määrärahoja jo useana vuonna ja kulttuurin rahoitus on vuodesta toiseen hyvin epävarmalla pohjalla.

Pienen maan elinvoimainen ja monipuolinen kulttuuri ja osallisuuden turvaaminen edellyttävät vahvaa kulttuuribudjettia. Kulttuurin ja ilmaisun tulee voida olla suhdanteista riippumatonta, joten rahoitukselle olisi löydettävä kokonaisratkaisu, joka ei olisi sidoksissa veikkaustuottoihin ja joka olisi vakaa ja ennakoitava yli hallituskausien.

  • Musiikkiala on valmis rahapelien ja kulttuurin rahoituksen kytköksen erottamiseen, mutta rahoitustasoa ei saa leikata ja sen on perustuttava pidemmän aikavälin puitetasoon. Myös vapaan kentän rahoitus on huomioitava.
  • Taiteen ja kulttuurin rahoitus on saatava täysimittaisena terveelle pohjalle ja kasvuun. Ratkaisuksi tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti kulttuuribudjettia tulee pitkällä aikavälillä kasvattaa.
  • Rahoituksen kokonaisratkaisussa on huomioitava musiikkialan vapaan kentän toimijat. Kulttuuribudjetilla on tuettava myös omaehtoisesti toimivaa musiikkielinkeinoa, jotta se saadaan takaisin koronaa edeltävälle kasvu-uralle.
  • Taiteilija-apurahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti.

3) Luovan työn tekijöiden sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ongelmien korjaaminen

Koronapandemian myötä luovan alan tekijöiden ja erityisesti freelance-työn tekijöiden puutteellinen turvaverkko on noussut akuutiksi ongelmaksi. TE-viranomaisilla on puutteellinen asiantuntemus luovien alojen työllistymismuodoista ja työttömyysturvalainsäädännössä on runsaasti tulkinnanvaraisuutta ja epäyhdenvertaisuutta. Tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä työttömyysturvaa, mutta leikkaavat maksukuukauden työttömyyspäivärahaa sekä muita etuuksia, esim. asumistukea ja vanhempainpäivärahaa. 

  • Tekijänoikeuskorvaukset ennen työttömyyttä tehdyn teoksen käytöstä tai sen esittämisestä on jätettävä huomioimatta etuuksien määrittelyssä.
  • Luovien alojen freelancetyön erityispiirteet ja luonne tulee ymmärtää̈ paremmin, ja TE-toimistojen osaamista työsuhteisen työn tunnusmerkistöjen tunnistamisessa ja tähän liittyvän oikeuskäytännön tuntemusta tulisi vahvistaa.
  • Työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkit on päivitettävä hallitusohjelman mukaisesti. Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajanvetoa tulee yhtenäistää eri lainsäädännöissä (vero-, työttömyys- ja eläketurvalainsäädäntö) ja huolehtia tulkintojen selkeydestä ja yhtenäisyydestä.
  • Freelancereiden sosiaaliturva-asema tulee selvittää perinpohjaisesti, ottaen huomioon nykyajan moninaiset työn markkinat koko laajuudessaan. Turvaverkkoa on kehitettävä niin, että riippumatta juridisesta toimintamuodosta suoja kattaa kaikki freelancerit.

4) Tekijänoikeusdirektiivin toimeenpanoesitystä korjattava

Suomi on parhaillaan toimeenpanemassa EU:n tekijänoikeusdirektiiviä (ns. DSM-direktiivi). Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa tekijöiden asemaa ylikansallisia digitaalisia alustoja vastaan eli korjata niin sanottu arvokuiluongelma. Lausuntokierroksella ollut implementointiesitys on arvokuilun osalta direktiivin vastainen. Se ei parantaisi luovan työn tekijöiden asemaa ja tekisi Suomesta poikkeuksen EU-alueella.

  • Suomen esitys tekijänoikeuslaiksi tulee palauttaa valmisteluun ja valmistella uudelleen vähintään arvokuilun ja teosten pakko-oton osalta.
  • Suomen lakiesitys tulee valmistella siten, että se toteuttaa EU-direktiivin velvoitteen tekijöiden suojan vahvistamisesta sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisesta EU-alueella.
  • Kansalliset poikkeukset, joita ei mainita direktiivissä, tulee poistaa esityksestä.
  • Lakiesitys on valmisteltava vastaamaan mahdollisimman hyvin tekijänoikeusdirektiivin (DSM) sanamuotoa ja henkeä.

Kaiken pohjalla on luottamuksen palauttaminen suomalaiseen päätöksentekoon ja poliittiseen järjestelmään.  Keskeistä tässä ovat selkeät ja oikea-aikaiset valtionhallinnon strategiat, päätöksenteko ja viestintä.

Lue koko esitys Music Finlandin sivuilta

Jaa somessa
Annathan meille palautetta!

Kehitämme verkkosivujamme ja otamme mielellämme vastaan palautetta. Vastaaminen onnistuu nopeasti!

Evästeet Teoston verkkosivustolla

Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallentuu tietokoneellesi tai muulle laitteellesi ja tallentaa tietoa käynnistäsi Verkkosivustolla. Evästeiden avulla Teosto parantaa palveluidensa käytettävyyttä.

Evästeillä kerättyjä tietoja ei lähtökohtaisesti yhdistetä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin, mutta jotkut evästeillä kerättävät tiedot saattavat olla välillisesti yhdistettävissä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin.

Lue lisää tietosuojalausekkeestamme ja evästeselosteestamme.

Evästekategoriat
Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme saatavuuden varmistamiseksi. Ne esimerkiksi lataavat osan verkkosivustomme toiminnoista etukäteen nopeuttaakseen verkkosivuston latautumista. Välttämättömiä evästeitä käytetään myös valitsemiesi asetusten määrittämiseen ja muistamiseen. Voit kieltää välttämättömien evästeiden käytön selainasetuksissasi, mutta huomioithan, etteivät verkkosivuston kaikki toiminnot ja osat sen jälkeen toimi välttämättä kunnolla.
Lisätietoja evästeistä

Analytiikkaevästeet

Käytämme analytiikkaevästeitä kehittääksemme verkkosivustomme toimintaa. Analytiikkaevästeillä kerätään tietoa muun muassa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivustoamme ja miten he navigoivat verkkosivuston eri välilehtien välillä. Tietoja käytetään lähtökohtaisesti anonyymissä muodossa.
Lisätietoa: tietosuojalauseke ja evästeseloste

Toiminnalliset evästeet

Toiminnallisten evästeiden avulla voimme tarjota verkkosivustollamme erilaisia toimintoja, kuten soittolistoja ja reaaliaikaisen chatin. Jos kiellät toiminnallisten evästeiden käytön, osa tai kaikki näistä toiminnoista ei välttämättä toimi oikein.
Lisätietoa evästeistä

Markkinointievästeet

Markkinointievästeet auttavat meitä räätälöimään markkinointia ja tarjoamaan verkkosivustomme käyttäjille tulevaisuudessa yksilöllisempiä palveluita. Keräämme markkinointievästeiden avulla tietoja esimerkiksi käyttäjän käyttäytymisestä ja mieltymyksistä verkkosivustollamme.
Lisätietoa evästeistä