Anssi Kela (Rami Saaristo)
03.06.2015 Teksti: Jani Hellström. Kuvat: Rami Saaristo

Anssi Kelan kirjoittama ”Mitä hittibiisillä tienaa” oli Teostoryn ylivoimaisesti suosituin juttu vuonna 2014. Kela kertoo arvanneensa jutun suosion ja uskoo, että musiikintekijän työstä on tärkeä keskustella faktoilla mututuntuman sijaan. Kysyimme Kelalta myös, mikä musiikkialan aihe tulisi seuraavaksi nostaa pöydälle.

 

Viime vuoden heinäkuussa julkaistu kirjoitus "Mitä hittibiisillä tienaa?" on kerännyt yli 40 000 lukijaa ja sitä luetaan edelleen aktiivisesti uusien juttujen ohella. Anssi Kela kertoo arvanneensa tekstin suosion etukäteen.

”Kun artisti avautuu raha-asioistaan, niin kansalla on taipumus riehaantua. Olen aikaisemminkin avannut artistien tuloihin liittyviä asioita ja polemiikki on joka kerran ollut suurta. Minusta näistä on kuitenkin tärkeää puhua, sillä yleisön keskuudessa jyllää todella vääristyneitä käsityksiä siitä, millaista tätä hommaa on oikeasti tehdä ammatikseen. Mutulla on keskustelussa turhan suuri painoarvo, siksi on mielestäni hyvä nostaa pöydälle myös raakaa faktaa.”

Jutusta Kela kertoo saneensa yllättävänkin positiivista palautetta.

”Kirjoitin kieltämättä kieli melko keskellä suuta: yritin tavoitella mahdollisimman neutraalia sävyä ja välttää tunteen ilmauksia tai kannanottoja. Tein ainoastaan analyysin numeroiden valossa ja paljastin millaista mustaa valkoisella on. Ihmiset ovat pääasiassa kiitelleet sitä, että tällaista tietoa on tarjottu.”

Kela näkee, että luovan työn tekijöitä tarvitaan aina, sillä juuri heidän hengentuotteensa tekevät elämästä elämisen arvoista.

”Aina on ihmisiä, jotka ymmärtävät tämän — samoin kuin aina on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä. Täytyy vain toivoa, ettei jälkimmäisestä ryhmästä muodostu enemmistöä.”

Mikä sitten on musiikkialan kuuma peruna tällä hetkellä?

”Kestoaihe on tietysti keikkojen käsittämättömät alkamisajat. Viimeksi pari päivää sitten asiaa taas päiviteltiin kollegoiden kanssa Radiogaalan takahuoneessa. Tälle tarvitsisi joskus oikeasti tehdä jotain: kukaan ei ole tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen — eivät artistit, eivätkä yleisö.”

palaa alkuun