Crusell on matalan kynnyksen puhallinmusiikkitapahtuma
”Pyrimme siihen, että ihmisten on helppo tulla tänne. Tietenkin kirkot luovat esiintymispaikkoina konserteille jo lähtökohtaisesti arvokkaat puitteet. Pukukoodia ei kuitenkaan ole ja kaikki ovat tervetulleita,” toiminnanjohtaja Petri Hatakka kertoo ja toteaa, että Crusell-viikko haluaa välttää elitistisyyden.
Konserttien suunnittelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta mahdollisimman monelle löytyisi mieluisia konsertteja. Kamari- ja orkesterikonserttien ohella tarjolla on jazzia, kansanmusiikkia ja toiminnallinen musiikkitilaisuus lapsille.
Hatakka uskoo, että Crusell-viikon konsertit ovat ensikertalaisille mainioita tilaisuuksia tutustua klassiseen musiikkiin.
”Tätä tukee myös se, että kirkkokonserttien alussa Yleisradion toimittaja Heikki Valsta esittelee tulevan konsertin ohjelmiston, ja kertoo mielenkiintoista historiaa kuultavien kappaleiden synnystä sekä niiden säveltäjistä. Esittelyt ovatkin keränneet kiitosta konserttikävijöiltä.”
Tapahtuman suosituin osio on torstainen Lyhtyjen yö-ilmaistapahtuma, jossa noin 2 000 kuulijaa kerääntyy vilttien, lyhtyjen ja piknikeväiden kanssa kauniiseen Vallimäen puistoon. Hatakan mukaan lyhtyjen yö on ylipäätään yksi Uudenkaupungin kesän odotetuimmista tapahtumista.
”Myös Crusellin päivittäin torilla kuultavat ilmaiset Päivän puhallukset keräävät kiitettävästi niitäkin paikallisia kuulijoita, jotka eivät yleensä käytä kulttuuripalveluita. Heidän laajempi tavoittamisensa on meille jatkuva haaste.”
Crusell kerää väkeä Uuteenkaupunkiin
Crusell-viikolla on vuosittain 7000- 8000 kävijää. Hatakka kertoo sen olevan yleisömäärällä mitattuna yksi Uudenkaupungin merkittävimmistä vuosittaisista tapahtumista. Turistien ja ulkopaikkakuntalaisten vierailujen määrässä mitattuna viikko on kaupungin merkittävin tapahtuma.
”Uusikaupunki haluaa näyttäytyä aktiivisena kulttuurikaupunkina. Tässä mielessä tapahtumallamme on tärkeä merkitys kaupungin profiilin ja imagon kannalta. Crusell-viikko tunnetaankin melko hyvin Suomen mittakaavassa ja jopa maamme rajojen ulkopuolella.”
Hatakan mukaan viikon taloudellisia vaikutuksia alueelle ei ole viime vuosina tutkittu.
”Niin turistit kuin taiteilijat käyttävät viikon aikana kuitenkin kaupungin palveluita. Tämä näkyy esimerkiksi ravintoloissa ja ylibuukatuissa hotelleissa. Tänä kesänä hotellipulaa toivottavasti helpottaa museojuna, joka liikennöi päätösviikonlopun Turun ja Uudenkaupungin välillä. Näin täällä voi käydä ostoksilla, syömässä ja kuuntelemassa konsertin, ja palata sitten Turkuun.”
Hatakan mukaan Crusell-viikon merkitys alueelle näkyy myös paikallisten yritysten suhtautumisessa. Monet niistä ovat sponsoroimassa viikkoa ja järjestävät omaa oheisohjelmaa.
Musiikkia laajalla kirjolla
Hatakka kertoo Crusell-viikon olevan monille taiteilijoille jokavuotinen kesäperinne.
”Toki täällä vierailee vuosittain myös uusia kasvoja. Taiteellisen johtajan kontaktit ovat tärkeässä asemassa esiintymissopimuksia solmittaessa. Tänä vuonna meillä on uusi taiteellinen johtaja, Suomen Kansallisoopperan klarinetisti Tuulia Ylönen.”
Hatakan mukaan Crusellissa taiteilijoista pyritään pitämään erityisen hyvää huolta, koska tapahtuma ei pysty kilpailemaan esiintymispalkkioissa isompien festivaalien kanssa.
”Monet ovatkin kehuneet olojaan Uudessakaupungissa ja viikon välitöntä tunnelmaa”, Hatakka toteaa ja kertoo, että myös paikallisuuteen satsataan esiintyjälistaa rakennettaessa.
Tulevana kesänä perinteisempää klassista musiikkia edustavat muun muassa Franz Schubertin, Wolfgang Amadeus Mozartin ja viikon ”isän” Bernhard Henrik Crusellin teokset. Modernia tuotantoa kuullaan muun muassa Arvo Pärtiltä, Benjamin Britteniltä ja Peteris Vasksilta. Klarinetisti Kari Kriikku pitää vauhdikkaan Bizarre Bazaar -konsertin. Lauri Sallisen Solitude kasvaa sooloklarinettikonsertista monitaiteelliseksi nykytanssiesitykseksi
Esiintyjistä päätähtenä voidaan pitää sopraano Soile Isokoskea. Kevyempää musiikkia kuullaan muun muassa Jukka Perko-triolta, Kyösti Mäkimattilalta ja Riku Niemen tangotentetiltä.
Kurssitoiminta merkittävässä roolissa
Crusell-viikko sai alkunsa 1980-luvun alussa puupuhallinsoittajien musiikkileireistä. Viikon ympärille alettiin kehitellä konserttitoimintaa ja vähitellen se kasvoi nykyiseen laajuuteensa. Kurssitoiminta on edelleen merkittävässä roolissa.
”Tulevana kesänä opetusta järjestetään huilun-, oboen-, klarinetin- ja fagotinsoitossa. Kullakin soittimella on mestarikurssien rinnalla erilliset nuorisokurssit. Mestari- ja nuorisokursseille osallistuu tänä vuonna noin 70 oppilasta eri puolilta Suomea.”
Hatakka määrittelee Crusell-viikon pienellä porukalla, mutta suurella sydämellä tuotetuksi festivaaliksi.
”Haasteita huolimatta sillä on oma vahva jalansijansa Suomen festivaalikentässä. Me tekijät uskomme Crusell-viikon kehittyvän entisestään ja vahvistavan asemaansa puupuhallinmusiikkiin erikoistuneena festivaalina.”
LUE LISÄÄ:
Crusell Music Festival 28.7.– 4.8.2018
http://crusell.fi/