Digitaalisen musiikinopetuksen maihinnousu

Monilla meistä on traumaattisia muistoja ala-asteen musiikkitunneista. Siis niistä kakofonian ja hihityksen täyttämistä hetkistä, jolloin opettaja pakotti koko luokan soittamaan Ukko Nooaa muovisilla nokkahuiluilla. Tuo hetki on painunut lähtemättömästi myös SongHi:n toimitusjohtajan Jussi Arosen mieleen.

”SongHi:n takana oli ajatus madaltaa tavallisen ihmisen kynnystä lähteä tutkimaan musiikkia. Siis muutakin kuin nokkahuilua, joka on monelle ensimmäinen musiikkikontakti koulussa. Luokkatilassa se menee myös helposti vitsiksi sen sijaan, että oppisi jotain. Me haluttiin, että musiikkitunnin voisi hyödyntää johonkin järkevään ja se edustaisi tätä päivää. Silloin kun koet, että jokin on hauskaa, silloin myös opit”, Aronen sanoo. 

Myös Musopian markkinointipäällikkö Paula Lehto korostaa hauskuuden merkitystä oppimisessa.

”Noin 85 % kitaristeista lopettaa ennen kuin saavuttaa sellaisen tason, että osaa soittaa lempibiisinsä. Meidän näkemyksemme mukaan soittimia voi oppia soittamaan totuttua hauskemmalla tavalla. Suurin osa ihmisistä ei välttämättä ole kiinnostuneita oppimaan instrumentin soittamista pidemmän kaavan mukaan, vaan he haluavat nauttia musiikista silloin tällöin. Emme halua aliarvioida asioiden huolellista opettelua, mutta se polku ei ole kaikkia varten”, Lehto sanoo.

SongHi: Musiikinoppimistyökalu peruskoululaisille

SongHi:n toimisto Helsingin Lauttasaaressa on sisustettu violetilla. Akustointielementeissä on käytetty pinkkiä karvaa tavalla, josta Paris Hiltonkin olisi mielissään. Kahvihuoneen pöydällä on ankankieliä, joita ahkerasti matkustava Jussi Aronen on tuonut työmatkaltaan Kiinasta. Toimistossa on myös useita instrumentteja virikkeeksi työntekijöille.

Vuonna 2007 perustettu SongHi työllistää tällä hetkellä noin 40 henkilöä. Heidän joukossaan on musiikki- ja pelialan ihmisiä, pedagogeja ja tohtorioppilaita, jotka tekevät tutkimustyötä muun muassa digitaalisesta musiikista. Suomalaisten lisäksi väkeä on rekrytoitu Britanniasta, Saksasta ja Romaniasta. Kasvu on ollut nopeaa, sillä Arosen mukaan SongHi:n työntekijämäärä on tuplaantunut vuoden sisällä.

”Kun alkoi tulla sosiaalista mediaa ynnä muuta, mietittiin, että miksei musiikin kautta pystyisi kommunikoimaan ikään kuin twittermäisesti, eli esittämällä lyhyitä musiikillisia ajatuksia ja jakamalla niitä.”

”Miksei musiikin kautta pystyisi kommunikoimaan twittermäisesti, esittämällä lyhyitä musiikillisia ajatuksia ja jakamalla niitä.”

Tällä hetkellä SongHi:lla on kaksi tuotantolinjaa, joista toinen suunnittelee opetuksellisia pelejä ja toinen kaupallisia mobiilipelejä. Pidemmän aikavälin painotus on opetuksellisissa peleissä, joista SongHi:n tämänhetkinen ylpeydenaihe on SongHi for Schools -musiikkisovellus.

SongHi for Schools on selaimessa ja piakkoin myös tabletissa toimiva musiikinluonti- ja oppimisympäristö – siis eräänlainen virtuaalistudio – joka on suunnattu peruskoulun oppilaille.

Arosen mukaan sovellus on paljon muutakin kuin pelkkä musiikinoppimistyökalu.

”On ihan tutkittu fakta, että musiikki vaikuttaa muuhunkin oppimiseen. Tämä on yksi metodi siihen, että oppilaan luovuus ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Ne ovat asioita, joita elämässä tarvitsee muutenkin. Myöhemmin SongHi for Schools -ympäristöön on tarkoitus lisätä eri aineiden yhdistäminen”, Aronen sanoo.

Ennen siirtymistään SongHi:n toimitusjohtajaksi Aronen tuotti Universalille levyttäviä artisteja, teki musiikkia elokuviin ja tv-sarjoihin sekä soitti esimerkiksi Laura Voutilaisen bändissä. SongHin kannalta taustasta on ollut hyötyä, sillä yritys on järjestänyt artistikampanjoita esimerkiksi Rihannan, Justin Bieberin ja Robinin kanssa.

”Artistin rooli meidän palvelussa on yksi aktivointimetodi, jolla lapset saadaan innostumaan musiikista. Samalla me tarjotaan mahdollisuus saada eri kulma artistin ja fanien välille.”

Musopia: Mobiilisovelluksia kitaristeille

Siinä missä SongHi tarjoaa mahdollisuuden kokeilla useita eri instrumentteja, Musopian erityisalaa ovat kitarat. Vuodesta 2011 toimineen yrityksen päätuote on kitaransoittoa opettava FourChords -mobiilisovellus – siis eräänlainen kitarakaraoke.

”Idea FourChordsista lähti Musopian perustajan Topi Löppösen järjestämästä ideakilpailusta. Sen voittaja toivoi, että olisi olemassa sovellus, joka kulkisi mukana joka paikkaan ja mahdollistaisi uusienkin kappaleiden soittamisen ensi näkemältä”, markkinointipäällikkö Paula Lehto sanoo.

FourChordsissa voi tällä hetkellä opetella kitaransoittoa yli 1000 hittikappaleen voimin. Biisien määrä kasvaa kymmenillä joka kuukausi.

”Suurin käyttäjäkuntamme tulee USA:sta, Briteistä, Kanadasta ja Australiasta, joten enemmistö sovelluksen kappaleista on kyseisissä maissa suosittuja biisejä.”

Toistaiseksi FourChordsista löytyy vain muutama kotimainen kappale. Lehto kuitenkin uskoo, että mobiilisovellukset tulevat jatkossa avaamaan uusia väyliä kotimaisten artistien ja tekijöiden tulonmuodostukseen.

”Tämä edellyttää tietysti sitä, että sovelluksen kehittäjät haluavat toimia musiikintekijöitä huomioivalla tavalla ja että uudentyyppiset tavat kerätä copyright-maksuja ovat toimivia. Lisäksi musiikintekijöiden ja julkaisijan välisien sopimuksien tulisi olla sellaisia, että alkuperäinen tekijäkin hyötyy sovellusten kautta tulleista tuloista”, Lehto sanoo.

FourChordsin lisäksi Musopian valikoimasta löytyy ukulelensoittoa opettava Ukeoke-sovellus ja iPhonen näyttöä kitarankaulana hyödyntävä ChordShaker-sointusovellus.

”Ukeoken idea on sama kuin FourChordsissa, eli se on soitto- ja laulukirja ukulelelle. Idea tuli käyttäjien toiveista ja siitä faktasta, että USA:ssa on viime vuosina myyty saman verran ukuleleja kuin akustisia kitaroita. ChordShakerin kohdalla taas halusimme luoda aloitteleville kitaristeille sovelluksen, jolla he voisivat harjoitella sointuotteita missä vaan, ilman kitaraa”, Lehto sanoo.

Tänä kesänä Musopia ”soft-launchaa” markkinoille sovelluksen, joka yhdistää videokuvaa ja kuvan komponenteista säveltyvää musiikkia.

”Tuloksena syntyy musiikillisia tuokiokuvia ympäröivästä maailmasta. Sovellus tuo ikään kuin piilossa olevan musiikin esiin.”