Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Nina Lith, viestintäpäällikkö, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
Kuva: Aku Toivonen

Eläköön, elokuvamusiikki!

Tiedäthän sen tunteen? Leffaa katsellessa se hiipii selkäpiitä ylös, kihelmöi käsivarsiin, puristaa rintaa ja tuo lopulta kyyneleet silmiin. Elämys, joka syntyy kuvan ja äänen liitosta herää valkokankaalla eloon tavalla, jota on vaikea kuvailla.

Elokuvassa musiikki on äärimmäisen merkittävässä asemassa. Se alkoi erityisesti The Jazz Singer -elokuvan (1927) innoittamana, ja on edennyt yhdeksi elokuvaelämyksen keskeisimmistä osista. Eikä suotta. Nyt, tänä päivänä, elokuva ilman musiikkia olisi marginaalissa vieraileva taide-elämys, joka herättäisi lähinnä kysymyksiä: miksi tässä ei ole musiikkia? Mitä sillä yritetään kertoa?

Pohjoismaiset elokuvamusiikkipäivät elokuun viimeisenä viikonloppuna

Suomalaisten musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry tuo tänä vuonna Pohjoismaiset elokuvamusiikkipäivät ensimmäistä kertaa Suomeen. Kaksipäiväisen ammattilaisseminaarin aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja niin kansainväliseltä kuin kotimaiseltakin kentältä.

Puhujina on mukana muun muassa skottisäveltäjä Patrick Doyle, jonka taidonnäytteistä olemme saaneet nauttia esimerkiksi elokuvissa Brave (Pixar-animaatio), Harry Potter ja liekehtivä pikari, Thor, Rise of the Planet of the Apes ja Henry V.

Lisäksi työstään on kertomassa islantilainen Atli Örvarsson, joka on käynyt ”Hans Zimmer -koulun” läpi, tehden Zimmerin kanssa useita elokuva- ja TV-tuotantoja. Ura on vienyt hänet tekemään sävellystöitä sellaisiin jättihitteihin kuten vaikkapa Pirates of Caribbean -elokuvasarja ja Iron Man -elokuva.

Paikalla on myös puhujana mainetta niittänyt Richard Bellis, jonka sävellykset Stephen Kingin It-teoksen elokuvasovitukseen on huomioitu Emmy-palkinnolla.

Kotimaista tekijäkaartia edustavat puolestaan esimerkiksi käsikirjoittaja, Aalto-yliopiston professori Aleksi Bardy, säveltäjä Pessi Levanto sekä ohjaaja Susanna Helke, jonka American Vagabond -elokuvan musiikki on tämän vuoden Suomen edustaja Harpa-palkinnon saajaksi Samuli Kosmisen sävellysten ansioista.

Harpa-palkinto on Pohjoismainen elokuvamusiikkipalkinto, joka tänä vuonna jaetaan elokuvamusiikkipäivien päätteeksi järjestettävässä Suuressa elokuvamusiikkikonsertissa.

Vuosittain jaettava Pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen myöntämä 10 000 euron arvoinen tunnustuspalkinto luovutettiin ensimmäisen kerran  vuonna 2010 Islannissa, jolloin suomalainen musiikintekijä Dani Strömbäck voitti sen sävellyksistään elokuvaan Postia pappi Jaakobille. Elokuvasäveltäjä Tuomas Kantelinen voitti Harpa-palkinnon puolestaan viime vuonna sävellyksistään Puhdistus-elokuvaan. Suomalaisten elokuvasäveltäjien kätten jälki on siis kansainväliselläkin tasolla varsin korkealle arvostettua.

Seminaarissa verkostoidutaan, opitaan uutta ja kehitetään ratkaisuja alan ongelmakohtiin

Elvis ry toteutti vuonna 2013 jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin yhdistyksen jäsenten suhtautumista elokuvamusiikkiin. Onko se asia, joka on kaikkien musiikintekijöiden toivelistalla, ja pitäisikö siksi Elvisin yhdistyksenä olla edistämässä musiikintekijöiden mahdollisuuksia päästä osaksi elokuvatuotantoa?

Kyselyyn vastanneista 36 % kertoi säveltäneensä musiikkia elokuvaan, ja 29 % vastanneista ilmoitti etteivät ole vielä säveltäneet, mutta ovat siitä hyvin kiinnostuneita.  Aihe on siten ajankohtainen. Miten siis edistää suomalaisten musiikintekijöiden pääsyä elokuvatuotannon markkinoille?

Seminaarin avulla pyritäänkin tarjoamaan paitsi verkostoitumismahdollisuuksia niin myös tuomaan esiin alan rakenteissa piileviä ongelmakohtia. Erityisen konkreettinen esimerkki tällaisista ongelmista on alan sisäiset kannustinjärjestelmät, tai oikeammin niiden puute.

Finnish Film & Audiovisual Export Favex ry:n CEO Johanna Karppinen kertoo viimeisimmässä musiikintekijöiden Selvis-lehdessä (02/2014), kuinka kuulee jatkuvasti elokuvatuottajien kehuvan suomalaisia elokuvasäveltäjiä ja kansainvälisten tuottajien olevan innoissaan Suomen olosuhteista ja ammattimaisesta toiminnasta, mutta silti tuotannot ja tilaukset suuntautuvat pois Suomesta.

”Monesta maasta ja USA:n lähes jokaisesta osavaltiosta löytyy kannustimia, jotka houkuttelevat tekemään yhteistyötä paikallisten osaajien kanssa”, Karppinen toteaa ja jatkaa, kuinka ”kansainvälisellä tasolla suurimpia menestymisen esteitä ovat tuotantoja maasta toiseen ohjaavien kannustimien totaalinen puuttuminen ja yhteistuotantotukiemme vaatimattomuus”.

Karppinen pitää Pohjoismaisilla elokuvamusiikkipäivillä  Solar Filmsin tuottajan Nina Laurion kanssa puheenvuoron kannustinjärjestelmästä ja erilaisista ratkaisumahdollisuuksista.

Mukana myös kaikille avoimia ilmaistapahtumia

Seminaaripäiville ovat kaikki aiheesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleita. Lisäksi tapahtuma näkyy Espoo-päivänä maksuttomassa elokuvamusiikkikonsertissa, jossa Harpa-palkinto myönnetään, sekä Espoo Ciné -elokuvafestivaaleilla, jonka ohjelmistossa palkintoehdokaselokuvat ovat mukana.

Samana lauantaina Kino Tapiolassa järjestettävässä kaikille avoimessa paneelikeskustelussa pohditaan musiikin roolia elokuvanteon välineenä. Keskustelussa ovat mukana Samuli Kosminen, Pessi Levanto, Susanna Helke ja säveltäjä Sanna Salmenkallio sekä ohjaaja Aku Louhimies.

Pohjoismaiset elokuvamusiikkipäivät tarjoaa siis mahdollisuuden tavata alan toimijoita ja oppia uutta. Ennen kaikkea seminaarilla ja sitä ympäröivillä tapahtumilla halutaan kuitenkin antaa elokuvamusiikille, ja erityisesti elokuvasäveltäjille, niiden ansaitsemaa huomiota ja arvostusta.

Vuoden 2014 Harpa-palkintoehdokkaat

  • Islantilainen Pétur Ben musiikistaan elokuvaan Metalhead / Málmhaus
  • Norjalainen Magnus Beite musiikistaan elokuvaan Ragnarok
  • Ruotsalainen Matti Bye musiikistaan elokuvaan Faro
  • Suomalainen Samuli Kosminen musiikistaan elokuvaan American Vagabond
  • Tanskalainen Kåre Bjerkø musiikistaan elokuvaan The Shooter / Skytten

Jaa somessa
Annathan meille palautetta!

Kehitämme verkkosivujamme ja otamme mielellämme vastaan palautetta. Vastaaminen onnistuu nopeasti!

Evästeet Teoston verkkosivustolla

Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallentuu tietokoneellesi tai muulle laitteellesi ja tallentaa tietoa käynnistäsi Verkkosivustolla. Evästeiden avulla Teosto parantaa palveluidensa käytettävyyttä.

Evästeillä kerättyjä tietoja ei lähtökohtaisesti yhdistetä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin, mutta jotkut evästeillä kerättävät tiedot saattavat olla välillisesti yhdistettävissä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin.

Lue lisää tietosuojalausekkeestamme ja evästeselosteestamme.

Evästekategoriat
Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme saatavuuden varmistamiseksi. Ne esimerkiksi lataavat osan verkkosivustomme toiminnoista etukäteen nopeuttaakseen verkkosivuston latautumista. Välttämättömiä evästeitä käytetään myös valitsemiesi asetusten määrittämiseen ja muistamiseen. Voit kieltää välttämättömien evästeiden käytön selainasetuksissasi, mutta huomioithan, etteivät verkkosivuston kaikki toiminnot ja osat sen jälkeen toimi välttämättä kunnolla.
Lisätietoja evästeistä

Analytiikkaevästeet

Käytämme analytiikkaevästeitä kehittääksemme verkkosivustomme toimintaa. Analytiikkaevästeillä kerätään tietoa muun muassa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivustoamme ja miten he navigoivat verkkosivuston eri välilehtien välillä. Tietoja käytetään lähtökohtaisesti anonyymissä muodossa.
Lisätietoa: tietosuojalauseke ja evästeseloste

Toiminnalliset evästeet

Toiminnallisten evästeiden avulla voimme tarjota verkkosivustollamme erilaisia toimintoja, kuten soittolistoja ja reaaliaikaisen chatin. Jos kiellät toiminnallisten evästeiden käytön, osa tai kaikki näistä toiminnoista ei välttämättä toimi oikein.
Lisätietoa evästeistä

Markkinointievästeet

Markkinointievästeet auttavat meitä räätälöimään markkinointia ja tarjoamaan verkkosivustomme käyttäjille tulevaisuudessa yksilöllisempiä palveluita. Keräämme markkinointievästeiden avulla tietoja esimerkiksi käyttäjän käyttäytymisestä ja mieltymyksistä verkkosivustollamme.
Lisätietoa evästeistä