Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Juhana Unkuri
Kuva: Jussi Helttunen

Ellinoora päätti luottaa itseensä, elämään ja muihin ihmisiin

Voice of Finland –kisailun sijaan Ellinoora solmi levytyssopimuksen Warner Musicin kanssa. Hän sai laulettavakseen muiden tekemiä kappaleita, mutta ei kokenut niitä omikseen. Lopulta hän kertoi levy-yhtiölle haluavansa tehdä kappaleensa itse. Samoihin aikoihin osui valmistuminen ylioppilaaksi oululaisesta Madetojan musiikkilukiosta ja opintojen aloitus Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa.

Helsinkiin muutettuaan Ellinoora aloitti yhteistyön tuottaja Samuli Sirviön kanssa.

– Uskon siinä mielessä kohtaloon, että Samuli oli ensimmäinen tyyppi, johon tutustuin kunnolla Helsinkiin muutettuani. Hän oli myös ensimmäinen, jolle soitin kaikki omat demoni. Olin jotenkin jännittänyt uutta elämäntilannetta, musan tekemistä ja tuskaillut ihmeellisen häpeän tunteen kanssa aika pitkään. Mutta sitten päätin, että nyt on pakko luottaa ensimmäiseksi itseeni ja elämään sekä sen jälkeen vielä muihin ihmisiin.

– Samulista lähti rehelliset ja hyvät vibat, eikä hän pitänyt itseään liian tärkeänä. Siitä piirteestä tykkään ihmisissä ylipäätään.

Valoa kohti

Ellinoora kertoo ensimmäisten oikeasti hyvien biisien syntyneen vuoden 2013 lopulla. Tekeminen ja työstäminen jatkui Villi lapsi-levyn julkaisuun asti, elokuuhun 2016.

Hän miettii, että muu elämä jäi levynteon myötä pauselle. Välillä elämä oli musiikkiasiaa 24/7. Jos levyä ei tehty, siitä puhuttiin.

Kuvaaja: Jussi Helttunen
Kuvaaja: Jussi Helttunen.
Viikonloppuisin Ellinoora kävi katsomassa keikkoja haaveillen siitä, millaisen rundin hän voisi joskus itse tehdä, millaiset valolamput sillä olisi ja niin edelleen.

Musiikkinsa muotokielen Ellinoora koki olleen aluksi hukassa.

– Mulla oli kuitenkin jo tuolloin oma tapa ajatella ja suuri tarve kertoa asioita maailmalle. Se onkin laulun tekemisen ydin: täytyy olla jotain sanottavaa.

Vähitellen tekeminen alkoi jalostua.

– Onneksi takaraivossa oli paljon kokemuksia ja tapahtumaketjuja, jotka odottivat läpikäymistä. Jouduin tutustumaan itseeni aika hyvin, joka on välillä aika pelottavaa. Kirjoittaminen alkoi silti tuntua hyvältä.

– Huomasin kirjoittaessani, että on helppoa todeta ikävät asiat suoraan ja masentavasti. Vaikeinta on löytää valo pimeistäkin jutuista. Menin tuota viimeistä lausetta kohti.

Loppu on historiaa. Ellinooran viime vuosi sisälsi platinaa myyneen debyyttialbumin, kulta- ja platinasinkkuja sekä isoja festarikeikkoja. Lisäksi hän on tehnyt lauluja muun muassa Kaija Koolle ja Stigille.

Helmikuussa pidettävässä Emma Gaalassa Ellinoora on ehdolla Vuoden tulokas-, biisi- ja pop-kategorioissa sekä yleisöäänestyksessä.

Ei imagon rakentamista

Ellinoora määrittelee musiikkinsa orgaaniseksi popiksi.

– Se on musaa, jota haluan tehdä. Saan orgaanisesta popista itse suurimmat ja aidoimmat sävärit.

Ellinoora keskittyy lauluissaan kertomaan tarinoita asioista, jotka kokee itselleen läheisiksi.

– Ne liittyvät sisäisiin asioihin, tunteisiin ja joskus myös kolmannen tason juttuihin. Tällä tarkoitan musan tekemiseen liittyviä kokemuksia ja oivalluksia, joita ei voi selittää sanoilla tai järjellä.

-En mieti mikä on tällä hetkellä cool tai mistä jengi voisi provosoitua.

Toivon saavani tehtyä biisejä, jotka jäisivät elämään tällaisena suht kertakäyttöisenä aikana.

Ellinoora on kokenut, että musiikkialan ihmiset ovat lähtökohtaisesti hyviä tyyppejä. Hän ei mieti asioita julkisuuden kautta, mutta kokee julkisuuden välillä ahdistavana.

– Media osaa olla aika julma paikoittain. Oon välillä miettinyt, että olisiko helpompaa tehdä asioita jonkin alter egon suojista. Mutta musta on kivaa olla inhimillinen, eikä mennä jonkin roolin taakse piiloon. En yritä rakentaa jotain imagoa, vaan teen elämässäni asioita, jotka tuntuvat hyviltä ja oikeilta.

Keikkalava paras paikka

Ellinoora ei halua tehdä musiikkia vain jollekin tietylle kohderyhmälle. Keikkojen ja palautteen perusteella hänellä on kaikenikäisiä kuuntelijoita.

– Sosiaalisen median ansiosta ihmiset tulevat lähelle. He pääsevät heti antamaan impulssinsa ja kertomaan fiiliksensä. Pidän siitä vuorovaikutuksesta. Eniten palautetta tuli silloin, kun ihmiset saivat kokonaisen Villi lapsi -albumin kuultavakseen.

Ellinoora aloittaa tammikuun 27. päivä noin seitsemän kuukauden mittaisen Villi lapsi -kiertueen.

– Keikkalavalla olemisesta nautin kaikkein eniten. Olen miettinyt miten hienoa on, kun tässä maailmassa on yksi paikka, missä voin olla täysin vapaa. Rundilla saan vierailla lavalla keskimäärin kaksi kertaa viikossa noin tunnin verran. Arkipäivät teen muuten musaa ja elän normaalia eloa.

Helsingin Pop & Jazz Konservatoriosta hän valmistui viime joulukuussa.

Ellinoora kertoo keskittyvänsä vahvasti kotimaisen musiikin tekemiseen. Viime marraskuussa hän oli kuitenkin mukana HMC Publishingin ja Slush Musicin yhteisleirillä, jossa biisejä tehtiin englanniksi.

– Kansainvälinen tekeminen on oma lajinsa, mutta tuosta kokemuksesta tuli vahvoja fiiliksiä. Ja tietysti ihmisellä pitää olla hulluja unelmia.

Lue lisää: Emma Gaala ja Vuoden biisi -ehdokkaat

 

Jaa somessa