Hattarahiuksissa on tilaa huumorille
Yksi kevään 2020 Teosto-palkintoehdokkaista on Hattarahiukset ja levyltä löytyvät Ville Vuorenmaan sävellykset ja sanoitukset sekä Vuorenmaan, Kimmo Pohjapellon ja Ville Laurilan sovitukset.
Onnea palkintoehdokkuudesta, Ville Vuorenmaa! Millaisia tunteita huomionosoitus herättää?
Kiitos, hyvältähän tämä tuntuu. Hauskaa, että ollaan mukana yhtenä ehdokkaana ja että Teosto-palkinnon esiraati on huomioinut monenlaista musiikkia. Kun Teostosta alun perin soitettiin ja kerrottiin palkinnosta, ajattelin ensin, että puhelun syynä on jokin tekemäni moka teosilmoituksissa. Onhan tämä ollut iloinen uutinen.
Miten ehdokkuuden saanut Hattarahiukset-albumi syntyi?
Kappaleiden sanat ja sävellykset ovat minun tekemiäni, ja ne on sitten yhdessä sovitettu Sörnäisten treenikämpillä. Vien biisit aika valmiina treeneihin, jossa ne sitten pikkuhiljaa löytävät lopullisen muotonsa. Olemme koittaneet tehdä yhdessä biisejä myös keskeneräisemmistä riffeistä ja ideoista, mutta sitä varten pitäisi ehtiä soittaa paljon enemmän yhdessä.
Tästä levystä tuli tunnelmaltaan vähän erilainen kuin edellinen pitkäsoitto Ihmisiä nurmikolla, jonka teksteissä käsittelin paljon henkilökohtaisia kriisejäni. Sen jälkeen tuli tarve tehdä jotain vähän toisenlaista. Hattarahiukset-levyllä on enemmän tilaa huumorille ja fiktiivisille aiheille.
Levyn äänitykset aloitettiin vuoden 2018 lopulla Tampereen teollisuusalueella, flipperihallin yläkerrassa olevassa treenikämppä-studiossa. Jälkiäänitykset tehtiin kaverin mökillä Loviisan maaseudulla. Kaiken kaikkiaan äänityksiin kului pari viikonloppua.
Äänittäjänä toimi kolmatta kertaa Jarno Alho, joka on myös miksannut ja masteroinut levyn. Hänen kanssaan hommat ovat sujuneet aina hyvin kivuttomasti. Levyn julkaisivat Roku Records ja Joteskii Groteskii yhteistyönä. Samalla tavalla julkaistiin myös edellinen levymme. Molemmat ovat käytännössä yhden ihmisen pyörittämiä merkkejä, jotka ovat tehneet vuosikausia työtään undergroundissa ja julkaisseet kumpikin jo kuusi- tai seitsemänkymmentä äänitettä.
Millainen on ollut polkusi musiikintekijänä?
Olen syntynyt Lapualla vuonna 1980 ja siellä asuin, kunnes lähdin lukion jälkeen opiskelemaan muualle.
14-vuotiaana sain isältäni lahjaksi käytetyn ja kummallisen Cobra-merkkisen sähkökitaran, jolla ryhdyin opettelemaan soittamista ja biisien tekemistä. Kuuntelin punkkia ja heviä, ja ensimmäiset tekemäni biisit olivat jotain Misfitsin, Nirvanan ja AC/DC:n sekoitusta.
Sur-rur perustettiin syksyllä 1996, jolloin olimme juuri aloittaneet lukion. Rumpali on ollut alusta asti Kimmo Pohjapelto. Basistina toimi aluksi Pekka Tiitu, joka vaihtui muutaman vuoden jälkeen Ville Laurilaan. Nykyinen kokoonpano on ollut tänä vuonna 20 vuotta kasassa. Hattarahiukset on seitsemäs pitkäsoittomme.
Punk-henki, omaehtoisuus ja asioiden hoitaminen itse on ollut luonnollisella ja luontevalla tavalla läsnä kaikessa tekemisessä.
Puhuttelevatko myös muut taidemuodot?
Musiikintekemisen lisäksi työskentelen kuvataitelijana. Joskus musa-aiheet kulkeutuvat myös maalauksiini.
Kotikaupunkini Lapuan taidemuseossa on helmikuusta toukokuuhun esillä yksityisnäyttelyni. Myös Helsingin Tiketti-galleriaan on tulossa näyttely kesäkuussa.
Teosto-palkintoehdokkaiksi on valittu tänä keväänä seitsemän teosta. ”Tänä vuonna raatiin tekivät vaikutuksen vahvojen jazz-julkaisujen määrä sekä tapa, jolla vanhoja perinteitä päivitetään ja sovelletaan aina uuteen aikaan”, palkinnon esiraadin puheenjohtaja Arttu Tolonen toteaa. Lue lisää ja kuuntele ehdokkaina olevia teoksia: Teosto-palkintoehdokkaat keväällä 2020
