28.07.2014 Teksti: Jari Eskola. Kuvat: Teosto ry

Lainauskorvausta maksetaan tekijälle hänen teoksensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista.  Suomen Säveltäjät ry:n Jari Eskola toteaa, että Suomessa lainauskorvaus on huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Lainauskorvaus on lakisääteinen tekijänoikeudellinen korvaus tekijälle hänen teostensa käyttämisestä. Vuokraus- ja lainausdirektiivin mukaan sen tulee olla asianmukainen kompensaatio tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvausta maksetaan tekijälle – kirjailijalle, säveltäjälle, sanoittajalle, sovittajalle, kääntäjälle, kuvittajalle – hänen teoksensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. 

Korvausta maksetaan yleisten kirjastojen lainoista, ja tarkat lainaustiedot saadaan kirjastojärjestelmistä. Suomen korvaustasolla kertalainan korvaukseksi tulee muutama sentti, muissa Pohjoismaissa huomattavasti enemmän.

Lainauskorvausta ei tule sekoittaa Taiteen edistämiskeskuksen myöntämiin kirjastoapurahoihin. Kirjastoapuraha on harkinnanvarainen haettava avustus, lainauskorvaus on tekijänoikeustuloa, jota maksetaan individuaalitilityksenä tekijälle korvauksena hänen teostensa ilmaisesta kirjastolainaamisesta.

Lainauskorvaus perustuu Euroopan Unionin vuonna 1992 antamaan vuokraus- ja lainausdirektiiviin. Se edellyttää, että tekijällä tulee olla oikeus kohtuullisen korvaukseen teostensa lainaamisesta. Lainauskorvausta on Suomessa maksettu vuodesta 2007, kun muissa Pohjoismaissa vastaavia korvauksia on maksettu monien mannereurooppalaisten maiden tavoin 1940- ja 50-luvuilta lähtien.

Korvaus tulee Suomessa valtion tulo- ja menoarvioista, eikä esim. kirjastojen käyttäjiltä. Suomen liittyessä EU:hun tehtiin tekijänoikeuslakiin lisäys, joka mahdollistaa tekijälle korvauksen teosten lainaamisesta kirjastoista. Samalla lakiin kirjattiin kuitenkin poikkeus, joka vesitti korvausten keräämisen: korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jätettiin yleiset kirjastot sekä opetus- ja tutkimuskirjastot – siis kaikki merkittävää lainaustoimintaa harjoittavat tahot. Aikaa kului. Tekijät jäivät ilman laillista korvausta, kunnes vuonna 2004 Suomi sai EU:lta virallisen huomautuksen lainauskorvausjärjestelmän puuttumisesta, uhkasipa komissio Suomea EY:n tuomioistuimellakin.

Huomautuksen seurauksena vuonna 2007 lakiin kirjattiin tekijän oikeus saada korvausta teostensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Korjattavaa jäi vielä, sillä opetus- ja tutkimuskirjastot jätettiin edelleen korvausten ulkopuolelle ilman sen kummempaa perustetta. Jo tällöin eduskunta kuitenkin edellytti, että valtion talousarviossa on osoitettava lisämääräraha, jolla mahdollistetaan myös näiden ottaminen korvausjärjestelmän piiriin.

Lainauskorvaukset muissa Pohjoismaissa

Lainauskorvauksen taso on Suomessa huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Korvauksen pienuuteen on kiinnitetty huomiota valtiovallankin toimesta useaan otteeseen. Vuonna 2012 valtionvarainvaliokunta päätti korottaa lainauskorvausmäärärahaa hallituksen esittämästä 3,3, miljoonasta eurosta 3,625 miljoonaan euroon, mitä voi pitää lähinnä surkuhupaisana lisäyksenä. Valiokunta piti mietinnössään välttämättömänä, että lainauskorvauksiin varattu määräraha korotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta. Mietinnössä todettiin suoraan lainauskorvausmäärärahojen olleen koko olemassaolonsa ajan riittämättömällä tasolla.

Verratessa tilanteeseen muissa Pohjoismaissa, näyttäytyy Suomen tilanne sangen eriskummallisessa valossa. Meillä on eniten lainoja, mutta pienin korvaus tekijöille:

  Lainoja vuodessa Määräraha vuodessa €  Kertalainan korvaus € Korvaus alkanut v.
Tanska 75 milj. 22,0 milj. 0,29 € 1946
Ruotsi 90 milj. 14,7 milj. 0,16 € 1954
Norja 40 milj. 12,5 milj. 0,31 € 1947
Suomi 100 milj. 3,6 milj. 0,04 € 2007
Lähde: Sanasto ry

Suomen suorastaan hämmästyttävän pieneen määrärahaan ei löydy suoraa selitystä. Määrärahasta päätettäessä muiden Pohjoismaiden taso on ollut hyvin tiedossa. Tälle omintakeiselle tasolle on valitettavasti jääty, vaikka hyvää tahtoa löytyy sivistys- ja valtionvarainvaliokuntien lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tahtotilasta ja kauniista puheista huolimatta ei varsinaisiin tekoihin ole  vielä ryhdytty. Miksi ei? Kirjallisuuden tekijät sentään ovat asiassa aktiivisia: vaikutus- ja tiedotustoimintaa ollaan terävöittämässä mm. seuraavan vaalikauden hallitusohjelmatavoitteiden muodossa. Tavoitteena on määrärahan nosto samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa.

Musiikintekijän lainauskorvaus

Musiikintekijä saa lainauskorvauksen suoraan Teoston tilityksen osana lokakuussa. Musiikin osuus yleisten kirjastojen lainoista on hieman alle 10 %. Näistä suurin osa on levyjä, nuottien ja partituurien osuus lainoista on hieman alle 2 %. Musiikin tekijöille tuloutetaan Teoston kautta n. 400.000 euroa (2013).

Mikäli lainauskorvaus olisi suurempi, vaikkapa vain Ruotsin tasolla, tarkoittaisi se musiikintekijöiden korvausten lähes nelinkertaistumista 1,5 miljoonaan euroon. Tämä olisi jo merkittävä lisätulon lähde. Mikäli korvaus nousisi sille tasolle, minne se Suomen lainausmäärien - 100 miljoonaa lainaa/vuosi - mukaan kuuluu, puhuttaisiin jo useamman miljoonan euron potista musiikin osalta. Tällainen lisäruiske olisi alati haastavammaksi muuttuvassa tekijän tulonmuodostuksen kentässä tärkeä lisä, ja mahdollistaisi vuosittain säännöllisesti tulevana tulona omalta osaltaan tekijän ydintoimintaa, siis luovaan työhön keskittymistä.

Kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanasto (www.sanasto.fi) ajaa aktiivisesti lainauskorvauksen korottamista pohjoismaiselle tasolle. Kirjakustantajien etujärjestö Kustannusyhdistys ei vastusta lainauskorvausten korottamista, vaan tukee tekijöiden pyrkimyksiä saada korvaukset asianmukaiselle tasolle. Musiikkikustantajilla on asiasta eriävä mielipide.

Säveltäjäjärjestöjen, Suomen Säveltäjät ry:n ja Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n, keskeisintä tehtäväkenttää on tukea jäsentensä taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja. Lainauskorvauksen korottaminen on mielestämme viime aikojen tärkein uusi tulonmuodostuksen mahdollisuus, ja tuemme sen korottamiseen liittyviä ponnisteluja kaikin tavoin.

Lisätietoa: www.lainauskorvaus.fi, www.kirjaelää.fi

Jari Eskola
vt. toiminnanjohtaja
Suomen Säveltäjät ry

palaa alkuun