Kauniit sanat eivät riitä – luovien alojen kasvun edellytykset turvattava

Tällä hallituskaudella on julkaistu kaksi luoville aloille merkittävää kokonaisuutta: kulttuuripoliittinen selonteko ja luovan talouden kasvustrategia. Myös hallitusohjelma itsessään tunnistaa hienosti luovien alojen kasvumahdollisuudet, ja tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie lupasi kevään puoliväliriihen jälkeen, ettei vuodelle 2026 tule enää leikkauksia.

Nämä ovat tärkeitä linjauksia. Kulttuuripoliittinen selonteko sekä luovan talouden kasvustrategia sisältävät tärkeitä tavoitteita, kuten jokaisen oikeuden taiteeseen, luovien tekijöiden työmarkkina-aseman vahvistamisen, alan kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamisen sekä rahoituksen varmistamisen kulttuuri- ja luovilla aloilla.

Luovien alojen kasvun kaava

Kauniit sanat eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseksi. On varmistettava myös toimeenpanon edellytykset. Ensimmäinen koetinkivi tässä on valtion jatkuvasti kiristyvä budjetti. Tällä hallituskaudella kulttuuriin on kohdistunut lukuisia samanaikaisia leikkauksia, jotka ovat heikentäneet edelleen koronasta toipuvan alan toiminnan edellytyksiä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotuksessa esitetyt useat uudet leikkaukset kulttuuriin romuttaisivat kasvun mahdollisuuksia entisestään. Tämä on äärimmäisen tärkeää pitää mielessä, kun ensi vuoden budjettia sorvataan.

Millaisia päätöksiä sitten tarvitsemme, jotta voimme toteuttaa hallitusohjelmassakin esiin nostetun kasvupotentiaalin?

1. Budjetissa tulee varata edellytykset kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoon. Avustukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen ovat kärsineet aikaisemmin jo merkittävistä leikkauksista, mikä heikentää mahdollisuutta saavuttaa kulttuuripoliittisen selonteon tavoitetta jokaiselle kuuluvasta kulttuurista. Tämä tavoite ei toteudu tänäkään päivänä, joten miten asiaa edistäisi kymmenien miljoonien lisäleikkaus kulttuurin ja taiteen edistämiseen? Ehdimme jo kiitellä kulttuuriministeriä vahvasta viestistä, että kulttuurista ei enää leikata. Onko aika sanojen syömiselle tullut näin pian?
2. Panostukset luovien alojen kasvustrategiassa tunnistettuihin kasvun mahdollisuuksiin tulee varmistaa. Yksi esimerkki on Music Finlandin työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus, joka ollaan jälleen tänä vuonna leikkaamassa kokonaan pois. Tämä vaatimaton summa toteuttaa mitä konkreettisimmin kasvustrategian tavoitetta, jossa ”Suomalaiset tekijät, luovien alojen yritykset ja brändit ovat maailmalla aiempaa tunnetumpia ja alan vienti kasvaa”.
3. Eri ministeriöiden budjettipäätösten kokonaisvaikutukset luoviin aloihin tulee huomioida. Alojen toimintaedellytyksiin vaikuttavat myös työ- ja elinkeinoministeriön määrärahat luovien alojen TKI-toimintaan sekä valtuudet AV-alan tuotantokannustimeen. Alan ruohonjuuritasolle tärkeä yksityisen kopioinnin hyvitys on leikattu perusteetta puoleen aikaisemmasta, mikä näkyy paitsi Musiikin edistämissäätiön apurahoissa, myös jokaisen yksittäisen tekijän kukkarossa. Lisäkurjuutta toisivat leikkaukset kuntien valtionosuuksiin, joista rahoitetaan esimerkiksi elinvoimaa alueilla tuovia paikallisia teattereita ja orkestereita.

Kymmenkertainen hyöty valtion panostuksiin verrattuna

Huoli julkisen talouden tilanteesta on ymmärrettävä, mutta juuri siksi myös kasvun vetureita tarvitaan. Luovat alat edustavat tällaista kasvun veturia parhaimmillaan. Viimeisimpien selvitysten mukaan perinteisten kulttuuri- ja viihdealojen – kirjallisuuden, musiikin, elokuva- ja AV-alan sekä teatteri- ja näyttämötaiteen – yhteenlaskettu talous kasvoi 4,8 miljardista 5 miljardiin euroon vuonna 2023. Musiikkialan kasvu on ollut tasaista ja alan arvo ylitti viime vuonna jo 1,4 miljardia. Samaan aikaan julkiset tuet alalle ovat vähentyneet 17 prosentilla.

Panostukset luovien alojen kasvuun ovat erittäin tehokkaita. Luovat alat tuottavat yli kymmenkertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin.

Taloustutkimuksen vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen, josta julkinen sektori kerää 3,4 miljardin euron tulot.

Luovien alojen kohdalla tarvittavat määrärahat eivät ole suuria, mutta sitäkin vaikuttavampia. Luoviin aloihin panostaminen maksaa itsensä takaisin niin talouskasvun, työllisyyden kuin hyvinvoinninkin näkökulmasta.

Mikä on musiikin luova alkutuotanto?

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontayhteisön. Yhteensä edustamme yli 40 000 säveltäjää, sanoittajaa ja musiikkikustantajaa.