Kulttuurikummien tilaisuudessa keskusteltiin taiteilijoiden toimeentulosta
Teoston kulttuurikummiverkosto tarjoaa kansanedustajille mahdollisuuden ruohonjuuritason vuorovaikutukseen musiikin ammattilaisten kanssa. Kulttuurikummit ja kansanedustajat kokoontuivat Bottan Tina-klubille 4. kesäkuuta 2025 keskustelemaan kulttuurin tulevaisuudesta ja tekijöiden toimeentulosta. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Sanaston kirjallisuuskummien ja Kuvaston kuvataidekummien kanssa.
Tuoreen Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan iso osa taiteilijoista on pienituloisia, keräten toimeentulonsa monesta tulonlähteestä. Heikko toimeentulo on kuitenkin myös taiteen tekemisen este ja ajaa monia pois taideammateista. Tämä heikentää suomalaisen kulttuurin elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja jatkuvuutta, muistutti Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura tervetulosanoissaan.
Kulttuurikummityön tavoitteena on lisätä vuoropuhelua ja ymmärrystä kansanedustajien ja kulttuurin ammattilaisten välillä. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen kertoi kesäkuun kulttuurikummitapahtuman avauspuheenvuorossaan eduskunnan käsitelleen kevään aikana laajasti tulevaisuuteen suuntaavaa kulttuuripoliittista selontekoa, joka viitoittaa tietä myös luovan työn tulevaisuudelle.
Keskeisiksi kysymyksiksi Haatainen nosti muun muassa teknologisen kehityksen ja tekoälyn.
”Suomen pitää olla edelläkävijä siinä, millä tavalla teknologista kehitystä säännellään”, Haatainen painotti, viitaten tällä esimerkiksi parhaillaan toimeenpantavana olevaan EU:n tekoälyasetukseen.
Haatainen korosti, että kulttuurin ammattilaisten pitää voida tulla työllään toimeen. Vaikka valtion taloustilanne on hankala, hän toivoi selkeämpää näkymää tulevaisuuteen.
”On tärkeää luoda näkymää pitkäjänteiselle rahoitukselle, jonka avulla on mahdollista suunnitella tulevia produktioita. Kulttuurin ammattilaisten pitää voida luottaa siihen, että heidän työnsä edellytyksistä huolehditaan.”
On tärkeää luoda näkymää pitkäjänteiselle rahoitukselle, jonka avulla on mahdollista suunnitella tulevia produktioita.kansanedustaja Tuula Haatainen
Taide on suositumpaa kuin koskaan – se ei näy taiteilijoiden toimeentulossa
Kummit eri taiteenaloilta pitivät tapahtumassa omat puheenvuoronsa taiteilijoiden tulevaisuudennäkymiin liittyen. Kuvataiteilija Hannaleena Heiska muistutti, että kulutuksella mitattuna taide on suositumpaa kuin koskaan. Esimerkiksi Suomen kuvataidekohteisiin tehtiin ennätykselliset 5,2 miljoonaa käyntiä vuonna 2023. Tämä ei kuitenkaan näy taiteilijoiden toimeentulossa.
”Taiteilijoiden tekemää työtä ei arvosteta eikä sen yhteiskunnallista merkittävyyttä haluta nähdä. Koska suurin osa taiteilijoista on pienituloisia, osuvat myös hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset kipeästi.”
Heiska painotti, että tekijänoikeuksien turvaaminen on keskeinen osa taiteilijoiden toimeentuloa. Lisäksi nykytaiteen vienti ja näyttelysisältöihin investoiminen ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä kohteita.
Myös kirjojen lainausmäärät ovat nousussa ja kaikkein suosituimpien kirjojen varaukset lasketaan tuhansissa. Kirjailija Markus Hotakainen muistutti puheenvuorossaan, etteivät kirjatkaan synny itsestään.
”Me kirjailijat koemme tekevämme tärkeää työtä. Kokevatko muut asian samoin?”
Hotakainen kehotti kansanedustajia pitämään huolta siitä, että tekijöillä on jatkossa reaaliset mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan.
Suomalainen kulttuuri esiin maailmalla
Kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kiitti kulttuurikummiverkostoa rakentavasta keskustelusta ja asioiden esille nostamisesta. Hän kertoi ministeriön odottavan parhaillaan eduskunnan kantoja kulttuuripoliittisesta selonteosta, minkä jälkeen alkaa toimenpidesuunnitelman valmistelu.
Myös ministeri Talvitie nosti esiin teknologian kehityksen vaikutukset taiteilijoiden toimeentuloon.
”Teknologia haastaa sitä, mistä ja miten korvaukset taiteilijoille kertyvät. Tässä muutoksessa Suomi voi menestyä vain vaikuttamalla EU:n kautta.”
10. kesäkuuta julkaistavasta luovan alan kasvustrategiasta Talvitie nosti esiin kansainvälistymisen merkityksen. Hän painotti, että kulttuurilla on jatkossa entistä merkittävämpi rooli tulevaisuuden maakuvatyössä ja viennissä. Keskusteluja aiheesta käydään muun muassa Suomen kulttuuri-instituuttien kanssa.
”Teknologia haastaa sitä, mistä ja miten korvaukset taiteilijoille kertyvät. Tässä muutoksessa Suomi voi menestyä vain vaikuttamalla EU:n kautta.”kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie
Kansainvälistymisen teemasta jatkoi myös tilaisuudessa esiintynyt musiikintekijä Olavi Uusivirta. Hän nosti esimerkiksi Etelä-Korean, joka 90-luvun lopulla halusi monipuolistaa talouttaan ja päätti satsata kulttuuriin. Kulttuuriministeriön budjetti moninkertaistettiin ja kulttuurisisältöjen tuotantoa sekä vientiä alettiin rahoittaa systemaattisesti. Tulokset ovat tänä päivänä nähtävissä kaikkialla: K-pop soi ympäri maailman, korealaiset elokuvat ovat maailmanlaajuinen ilmiö ja kulttuuriviennistä on tullut merkittävä osa maan bruttokansantuotetta.
”Voisiko Suomi olla eurooppalainen kulttuuridiplomatian mallimaa? Haluammeko me tehdä sen valinnan, että viemme suomalainen kulttuurin kaikkien kuultavaksi ja nähtäväksi? Nämä ovat poliittisia valintoja”, muistutti Uusivirta.
Kulttuurin arvoa ja sen tuottamaa kasvua voidaan mitata lukuisilla mittareilla, Uusivirta totesi. Tärkeintä kasvua syntyy kuitenkin aina ”syvyyssuunnassa” – henkisenä kasvuna.
”Tällä mittarilla kulttuurin tuottaa aivan järisyttävän tuoton – jos me vain annamme sille mahdollisuuden!”
Lue lisää Teoston kuttuurikummeista, Sanaston kirjallisuuskummeista ja Kuvaston kuvataidekummeista.