Kirjoittaja: Oona Immonen

Kuva: Nathan Reinds / Ylen pressipankki, Marco Borggreve / Oslo Philharmonic, Warner Music Finland, Nelli Kenttä / Yle

13.05.2025

Miltä suomalainen kulttuuri näyttää ulkomaiden medioissa?

Ulkoministeriö julkaisi helmikuussa Suomi muiden silmin 2025 -raportin, johon on kerätty tietoa Suomen medianäkyvyydestä ulkomailla vuodelta 2024. Kulttuurin osuus Suomen tunnettavuudesta koostuu pääosin kapellimestariemme menestyksestä sekä Käärijän aloittamasta euroviisuhuumasta.

Suomen kulttuurin tunnettavuus on vielä maailmalla suhteellisen pientä. Suomi tunnetaan useimmin poliitikoista sekä urheilijoista. Ulkoministeriön teettämässä Suomi muiden silmin 2025 -raportissa kymmenestä ulkomailla eniten tunnetusta suomalaisesta kuusi on poliitikkoja, joista tunnetuin suomalainen maailmalla on presidentti Alexander Stubb. Kymmenen tunnetuimman suomalaisen joukkoon pääse vain yksi kulttuurista tunnettu henkilö, Windows95Man. Hän kohahdutti Eurooppaa vuoden 2024 Euroviisuissa ja etenkin Saksassa hänen esitystään kommentoitiin humoristiseen sävyyn.

Tilaa TeoStory-uutiskirje

Haluatko tiedon uusista TeoStory-artikkeleista sähköpostiisi? Tilaa TeoStory-uutiskirje, niin saat kuukausittain koosteen uusista jutuistamme!

Suomalaiset kapellimestarit eniten esillä maailman medioissa

Kun maailman medioissa puhutaan suomalaisesta kulttuurista, nousevat useimmin esiin suomalaiset kapellimestarit. Eniten mainintoja viime vuonna sai 29-vuotias Klaus Mäkelä, joka valittiin Chicago Symphony Orchestran historian nuorimmaksi taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2024. Hän aloittaa pestissään syyskuussa 2027. Jymyuutisesta uutisoivat isot amerikkalaiset mediat kuten The New York Times, The Washington Post, Los Angeles Times ja CBS-televisiokanavan Chicagon paikallisuutiset.

Klaus Mäkelästä tehtiin juttuja myös ranskalaiseen mediaan Pariisin olympialaisten ympärillä, kun hän johti avajaisissa Orchestre de Parisia, jota hän on johtanut vuodesta 2021. Mäkelän johtamaa orkesteria ei kuitenkaan nähty televisiolähetyksessä ollenkaan, mikä aiheutti närkästystä ranskalaisessa mediassa.

Toinen nouseva kapellimestaritähti on vasta 24-vuotias Tarmo Peltokoski, joka nimitettiin Latvian kansallisorkesterin taiteelliseksi johtajaksi vuoden 2025 loppuun. Latvian kiinnityksen jälkeen hän suuntaa the Hong Kong Philharmonic Orchestran johtajaksi kaudelle 2026–27. Raportin mukaan Peltokoskea on kutsuttu latvialaisissa medioissa maan kulttuurielämän tähdeksi.

Suomen euroviisuedustajat ovat edelleen otsikoissa

Käärijän aloittama euroviisuhuuma ei laantunut vuonna 2024: Windows95Man herätti huomiota niin Euroopassa kuin Yhdysvaltojen mediassa saakka. Esimerkiksi brittiläislähtöinen koomikko John Oliver kertoi Last Week Tonight With John Oliver - ohjelmassaan vuoden 2024 Euroviisuista amerikkalaiselle yleisölleen seuraavasti:

”Parasta Windows95manissa on, nimeä, kasvoja ja osittaista alastomuutta lukuun ottamatta, että Suomen Euroviisuedustajan valintakilpailussa tuomaristo sijoitti hänet vihoviimeiseksi. Mutta hän sai niin paljon yleisöääniä, että voitti koko kisan joka tapauksessa! Suomalaiset ovat luonnollisia mäkihypyssä, saunassa ja näkemään kuka on tähti.”

Kansainvälinen media ei ole unohtanut myöskään Käärijää, Suomen vuoden 2023 euroviisuedustajaa. Etenkin Alankomaissa Käärijän ja vuoden 2024 viisuista skandaalimaisesti diskatun Joost Kleinin yhteisjulkaisu TRAFIK! (säv. & san. Johannes Naukkarinen, Sonny Kylä-Liuhala, Jere Pöyhönen, Teun Kruif De, Aleksi Nurmi ja Joost Klein) nousi uutiseksi. RTL:n artikkelissa kerrotaan muun muassa kaksikon ystävällisistä väleistä sekä siitä, miten Käärijä reagoi Joostin diskaukseen laittamalla murtuneen sydämen Instagraminsa stooreihin osoittaakseen tukensa Kleinille.

Ruotsinsuomalaisuus ei ole enää vaiettu aihe

Ruotsin mediassa tilaa saivat etenkin ruotsinsuomalaiset artistit Miriam Bryant ja Markus Krunegård. Molemmat ovat jo ennestään tunnettuja artisteja ruotsalaiselle yleisölle, mutta vuonna 2024 molemmat julkaisivat ensimmäistä kertaa suomenkielisiä kappaleita. Bryant julkaisi suomenkielisen käännöksen kappaleestaan Blåmärkshårt (Mi Amor) (säv. & san Maja Francis, Miriam Bryant, Johannes Runemark, Markus Krunegård, Veronica Maggio) sekä yhteiskappaleen Otan kii suomenruotsalaisen Isac Elliotin kanssa (säv. & san. Christoffer Schacke, Miriam Bryant, Isac Lunden, Iiro Paakkari, Kevin Iversen, Arttu Istala). Ruotsalainen media Sverides Radio Finska myös uutisoi Miriam Bryantin kutsusta Linnan juhliin.

Ruotsalainen tv-kanava SVT teki Markus Krunegårdista haastattelun hänen ensimmäisestä suomenkielisestä albumistaan Nokia & Ericsson sekä kiertueesta Suomessa. Krunegård puhuu haastattelussaan muun muassa siitä, miten hänen suomen kielen lausumisensa kuulostaa erilaiselta natiivin suomalaisen korvaan. Krunegård kertoo myös tehneensä yhteistyötä Miriam Bryantin kanssa Blåmärkshårt (Mi Amor) -kappaleen suomenkielisen käännöksen kanssa. Kappaleen suomenkieliseksi nimeksi tuli Mustelmilla (Mi Amor).

Mediatilaa on riittänyt myös yllättävissä paikoissa

Ulkoministeriön raportissa mainittiin muutamia eksoottisiakin paikallismedioita, joissa suomalaista kulttuuria on tuotu esiin. Suomalaisen taiteen, musiikin ja kulttuurin kerrotaan saaneen medianäkyvyyttä esimerkiksi Sambiassa.

Etelä-Amerikassa on kiinnostanut jo kauan suomalainen metallimusiikki. Soundi uutisoi jo vuonna 2022, miten Nightwishin Etelä-Amerikan-kiertue myi lähes loppuun. Myös vuonna 2024 meksikolaiset ja argentiinalaiset mediat nostivat esille suomalaisia metallibändejä esille. Tarkemmin ei raportti kerro, missä kontekstissa.

Kyproksella uutisoitiin, että Kyproksen sinfoniaorkesteri esitti vuoden 2024 ensimmäisessä konsertissaan Einojuhani Rautavaaran teoksen Concerto for birds and orchestra. Kyseessä oli teoksen ensiesitys maassa.

Ulkoministeriössä seurataan mielenkiinnolla kansainvälistä kulttuuriuutisointia

Suomen ulkoministeriön maakuvayksikön johtava asiantuntija Paula Parviainen kertoo, että ulkoministeriö on tutkinut Suomen maakuvaa jo vuodesta 2008. Laajaa raporttia on tehty vasta vuodesta 2024. Parviaisen mukaan Suomea ei erityisesti tunneta kulttuuristaan, ja Suomen tulisi tehdää enemmän strategisia toimia kulttuuritunnettavuuden lisäämiseksi.

"Yhteistyötä yksityisten ja valtion toimijoiden välillä olisi saatava lisää, jotta suomalainen kulttuuri saataisiin näkyvämmäksi osaksi Suomen brändiä maailmalla. Julkiset tahot eivät voi synnyttää maailmaa kiinnostavia suomalaisia kulttuuri-ilmiöitä, vaan ne voivat ainoastaan olla mukana nostamassa niitä kaikkien tietoisuuteen.”

Etenkin euroviisuilla on ollut suuri vaikutus suomalaisen kulttuurin tunnettavuuteen. Paula Parviaisen mukaan euroviisut ovat nousseet vasta viime vuosina isoksi suomalaisen kulttuurin vientivälineeksi.

"Lordin euroviisuvoitto vuonna 2007 ja Blind Channelin kuudes sija vuonna 2021 raivasivat tietä kansainväliseen tunnettavuuteen suomalaisille edustajille. Käärijä räjäytti sen tien auki.”

Jotta samanlainen tunnettuus saataisiin jatkumaan, Parviainen kaipaa yhteistyötä suomalaisten kulttuuritekijöiden esimerkiksi levy-yhtiöiden, musiikkialan yritysten sekä järjestöjen ja valtion edustustojen välillä enemmän.

”Ilmiöiden ylläpitämiseen jatkuvalla tasolla kaivataan myös rahallista panostusta.”

Ulkoministeriö on lähettänyt tänä vuonna Suomen Euroopan-edustustoihin valmiiksi suunnitellun bilekonsepti-idean, jossa Suomen 2025 euroviisuedustaja Erika Vikmanin voi kutsua esiintymään paikan päälle. Parviainen näkee myös ison potentiaalin viedä suomalaista saunakulttuuria laajemmin maailmalle Ruotsin tämän vuoden euroviisuedustajan, suomenruotsalaisen KAJ:n sauna-aiheisen kappaleen vaikutuksesta.

”Myös Ylen, Uuden Musiikin Kilpailun ja levy-yhtiöiden isompi panostus euroviisuihin näkyy. Ne lähettävät esimerkiksi Suomen euroviisuedustajia esiintymään eurooppalaisiin euroviisubileisiin. Tämä näkyy positiivisena piikkinä siinä, miten suomalaiset euroviisuedustajat tunnetaan Euroopassa sekä muualla maailmalla”, Parviainen arvelee.