Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Antti Härmänmaa
Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Mitä kuuluu tekijänoikeusdirektiiville

Euroopan luova ala juhli vuonna 2019, kun kovan väännön takana ollut tekijänoikeusdirektiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentissa. Toimeenpanon aikana taivaalle on kuitenkin ilmestynyt jälleen tummia pilviä.

EU:n uusi tekijänoikeusdirektiivi (EU) 2019/790, tuttavallisemmin DSM-direktiivi annettiin pitkällisen valmistelun, neuvottelun ja kompromissien tuloksena lähes puolitoista vuotta sitten. Tästä alkoi direktiivin tie kansalliseksi lainsäädännöksi, jonka pitäisi olla valmis ensi kesänä.  

Direktiivin tarkoituksena on mukauttaa jäsenmaiden tekijänoikeuslainsäädäntöä vastaamaan digitaalisen toimintaympäristön vaatimuksia. Näin halutaan edistää sisämarkkinoiden toimintaa, vahvistaa korkeatasoinen suoja oikeudenhaltijoille, helpottaa oikeuksien hankkimista ja luoda kehys teosten ja muun suojatun aineiston hyödyntämiselle.

Direktiivi tukkisi alustojen porsaanreiät

Kaiken kaikkiaan direktiivi on erittäin laaja lainsäädännöllinen paketti. Musiikin oikeudenhaltijoiden näkökulmasta erityisen kiinnostava on kuitenkin sen 17. artikla, jossa käsitellään alustapalveluita, direktiivin kapulakielellä ”verkkosisällönjakopalveluita”. Ne ovat palveluita, jotka saavat kaupallista hyötyä kuluttajien lataamista sisällöistä, jotka sisältävät tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Yleisimpiä esimerkkejä tällaisista alustoista ovat vaikkapa YouTube, Facebook ja TikTok.

Artikla 17 määrittelee, että nämä palveluntarjoajat toimivat tekijänoikeudellisesti: välittävät sisältöjä yleisölle tai saattavat niitä yleisön saataville. Direktiivissä tehdään selväksi, että nämä toimet edellyttävät oikeudenhaltijan myöntämää lupaa. Aiemmasta poiketen palveluntarjoajat eivät voi jatkossa vedota niin sanottuun ”palveluntarjoajan vastuuvapauteen” hyödyntäessään tekijänoikeudella suojattua aineistoa liiketoiminnassaan.

Tasapaino uhkaa järkkyä?

Paitsi laaja, direktiivi on myös teknisesti vaativa kokonaisuus. Siinä on pyritty tasapainoiseen lopputulokseen, jossa sisältöjen käyttäjien, oikeudenhaltijoiden ja kuluttajien osin ristiriitaiset intressit ja huolet on mahdollisimman hyvin otettu huomioon.

Laajuus ja kompleksisuus osaltaan selittää sen pitkän toimeenpanoajan. Direktiivin toimeenpano on ollut opetus- ja kulttuuriministeriössä työn alla keväästä 2019 lähtien, alkuun sidosryhmien yhteisissä työpajoissa, mutta viime aikoina lähinnä OKM:n sisäisenä työnä. Viimeisimpien tietojen mukaan hallituksen esitys tekijänoikeuslain muutokseksi olisi tulossa lausunnolle ennen vuodenvaihdetta.

Samaan aikaan on myös Euroopan komissio valmistellut omaa ohjeistustaan artikla 17:n soveltamisesta. Myös tähän on liittynyt laaja sidosryhmädialogi alustapalvelun tarjoajien ja oikeudenhaltijoita edustavien tahojen kanssa. Tätä ohjeistusta odotetaan niin ikään syksyn aikana. Heinäkuussa komissio julkaisi ohjeistuksesta konsultoivan kyselyn, johon vastasi eurooppalainen kattojärjestömme GESAC.

Oikeudenhaltijoiden näkökulmasta on valitettavaa, että muutamat kyselyyn sisältyvät komission tulkinnat ja sen ehdotukset uusiksi konsepteiksi eivät vaikuta olevan linjassa direktiivin kanssa. Mikäli nämä tulkinnat jäisivät lopulliseen ohjeistukseen, ne uhkaavat kääntää vaivoin saavutetun tasapainon palveluntarjoajien eduksi.

Sekä eurooppalainen kattojärjestömme GESAC että eurooppalaisten luovan alan järjestöjen yhteisö ovat ilmaisseet huolensa siitä, että komission ohjeistus näyttää nyt luisuneen väärälle uralle. On erittäin tärkeää, että komission ohjeistus on nimenmukaisesti ohjeistus, eikä siinä tulisi pyrkiä tulkitsemaan eikä muuttamaan direktiiviä. Rohkenemme kuitenkin uskoa, että komission aikanaan julkaisema lopullinen ohjeistus tulee noudattelemaan direktiiviä ja siinä saavutettua tasapainoa eri intressien välillä. 

Miten DSM-direktiivi pitäisi implementoida?

Komission ohjeistusta odotellessa jäsenvaltioissa on käyty keskustelua, olisiko kansallisen lainsäätäjän mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista täydentää direktiivin väitettyjä aukkokohtia tai epäselvyyksiä.

Pidämme Teostossa tärkeänä, että direktiivi saatetaan kansallisesti voimaan mahdollisimman pitkälle sen sanamuotoja seuraten. On selvää, että kaikkia erityistilanteita ei ole kyetty direktiivissä tyhjentävästi ratkaisemaan siitä huolimatta, että kaikkien intressitahojen perustellut huolet on pyritty huomioimaan. On myös kiistatonta, että osa direktiiviin sisältyvistä käsitteistä jättää tulkinnanvaraa.

On kuitenkin syytä pitää mielessä direktiivin perimmäinen tarkoitus: sisämarkkinoiden harmonisointi ja oikeustilan selkiyttäminen Euroopan Unionin alueella.

On kuitenkin syytä pitää mielessä direktiivin perimmäinen tarkoitus: sisämarkkinoiden harmonisointi ja oikeustilan selkiyttäminen Euroopan Unionin alueella. Kansalliset poikkeamat istuvat huonosti yhteen tämän tavoitteen kanssa, ja ovat päinvastoin omiaan lisäämään pirstaloitumista.

DSM-direktiivi ei muodosta poikkeusta siitä perussäännöstä, että lain tulkinta on tuomioistuimen tehtävä. Tuomioistuin tilkitsee mahdolliset aukkokohdat ja luo linjaukset tulkinnanvaraisiksi jääville käsitteille. Koska Unionin tuomioistuin tulee tekemään nämä tulkinnat joka tapauksessa, ei ole Suomen etu, jos kansallista lakia joudutaan myöhemmin tarkistamaan EU-tuomioistuimen linjausten johdosta.  Ei ole myöskään globaaleille markkinoille tähtäävien kotimaisten kasvuyritysten etu, että niihin sovellettavat säännöt vaihtelevat sen mukaan, toimivatko ne kotimarkkinoilla vai kohdemarkkinoilla.

Data, alustat ja luovat sisällöt ylittävät kansalliset rajat ketterästi jo nyt. Myöskään niiden sääntelyyn ei tulisi rakentaa kansallisia versioita.  

Antti Härmänmaa
Lakiasiainjohtaja
Teosto

Jaa somessa