Livestriimaus
07.04.2020 Teksti: Turo Pekari. Kuvat: Shutterstock

Konserttien livestriimaus on noussut viime viikkojen aikana keskustelun keskipisteeksi musiikkialalla. Isot panostukset livestriimaukseen ovat hyvin todennäköisesti alaa peruuttamattomasti muokkaava ilmiö, joka voi viedä livemusiikkia sellaisena kuin me sen tänään ymmärrämme uudelle tasolle. 

Koronavirusepidemian aiheuttama globaali poikkeustila on vaikuttanut musiikkialaan monella tavalla, mutta keikkojen ja konserttien osalta sen vaikutus on ollut totaalisen pysäyttävä. Kiertueet ja konsertit on peruttu globaalisti vielä tuntemattomaksi ajaksi. Tämä vaikuttaa artisteihin, bändeihin, biisintekijöihin, managereihin, ohjelmatoimistoihin, keikkapaikkoihin, festivaaleihin, tapahtumanjärjestäjiin, teknikoihin, roudareihin ja kokonaisiin aluetalouksiin. Osalle tulojen menetys on huomattava.  

Keikkojen livestriimaus on noussut viime viikkojen aikana keskustelun keskipisteeksi musiikkialalla. Peruttujen keikkojen tilalle artistit ja bändit ovat alkaneet striimata esityksiä eri alustojen kautta. Samaan aikaan useissa maissa on noussut nopeasti uusia palvelukonsepteja tarjoamaan keikkojen livestriimausta. Hätä on akuutti ja monen luovan tekijän mielessä on ensisijaisesti turvata elantonsa edes jollain tavalla.

Vaikka livestriimaus ei taloudellisesti voi korvata oikeita konsertteja, verkossa toimivien ansaintamallien kehittäminen on noussut monelle tärkeämmäksi kuin koskaan. Rockwayn, Lippu.fin sekä Muusikoiden Liiton käynnistämä Keikalla-palvelu myy jo lippuja livenä striimattaviin keikkoihin. Koronakonsertit kerää tietoa tulevista konserttien livestriimeistä eri alustoilla Suomessa.

Kansainvälisistä tapahtumasivustoista mm. Bandsintown ja Gigsguide alkoivat nopeasti koronan puhjettua keräämän tietoa livestriimatuista keikoista ympäri maailmaa. Pahiten koronasta kärsineessä Pohjois-Italian Lombardiassa syntyi Pogoproductions-palvelu, joka yhdistää livestriimattuja keikkoja ja haastatteluja kokeillen pay-per-view -maksumalleja. Berliiniläisten klubit laittoivat pystyyn United We Stream -palvelun klubien esiintyjien striimaamiselle. Levy-yhtiö ja Youtube-kanava 777 Music järjesti 27.3. DJ-festivaalin Minecraft-virtuaalimaailmassa.    

Jos pienille artisteille kyse on elämästä ja kuolemasta, myös supertähdet kuten Chris Martin, Bono, ja Neil Young ovat innostuneet livestriimaamaan ryminällä. Tapoja kommunikoida yleisölle monia, mutta ehdottamasti piristävintä mitä olen itse nähnyt poikkeusoloissa on Sophie Ellix-Bextorin viikoittainen Family Kitchen Disco.    

Miten keikkoja striimataan ja voiko keikkojen suoratoistolla ansaita rahaa? 

Livestriimauksen monetisointi ei ole helppoa. Kuluttajat eivät ole tottuneet maksamaan livestriimistä. Livestriimiä on totuttu käyttämään fanien kanssa jutusteluun tai suurempien tapahtumien/keikkojen ilmaiseen striimaamiseen suurille yleisöille. Ennen koronaa livestriimaus oli niin pieni ilmiö, että nyt monet keikkailevat artisti joutuvat opettelemaan miten ja missä keikkoja voi striimata ja kuinka niitä voisi monetisoida?   

Lipunmyyntiä tarjoavat livestriimausalustat ovat vähissä. Tämä tulee vaatimaan opettelua sekä palveluntarjoajilta että esiintyjiltä kestävien hinnoittelumallien löytämiseksi. Palvelujen lisensiointi ei myöskään ole yksinkertaista. Livestriimausta varten oikeudet tarvitaan esitettyjen teosten osalta. Liiketoiminnan koosta ja maasta riippuen tekijänoikeusjärjestöt tarjoavat tähän erilaisia lisenssejä. Varsinkin kansainväliseen liiketoimintaan tähtäävät palveluiden lisensioiminen on kompleksista, koska palvelut tarvitsevat lisenssit useille eri alueille.  

Keikkoja verkossa esittävät bändit joutuvat myös miettimään mitä kuluttajat heiltä haluavat uudella alustalla. Verkossa jo menestystä saavuttaneet artistit ovat rakentaneet uudentyyppistä suhdetta faneihin välittömillä ja riisutuilla esityksillä ilman keikkojen suurta produktiota. Uudessa mediassa myös keikkojen pituus voi vaihdella muutamista minuuteista useisiin tunteihin, esiintyjästä riippuen ja sisältää muutakin kuin musiikkia. 

Yksinkertaisin tapa striimata verkossa ovat ns. “free-to-play” -palvelut, kuten Facebook Live, Instagram Live, Twitch ja Youtube Live, jotka voivat mahdollistaa lisäpalvelujen monetisointia (kuukausimaksu, in-app tipping) mutta eivät sellaisenaan tuo mitään tuloja varsinaisesta live-esityksestä.     Varsinaisia musiikille tarkoitettuja maksullisia ja lipunmyynnin mahdollistavia livestriimausalustoja on hyvin rajallisesti. Stageit on yksi pitkäaikaisimpia toimijoita tällä alueella. B2B-käyttöön palveluja tarjoavat streaming-alustat, kuten Maestro tarjoavat laajemmin monetisointimahdollisuuksia ja oikeuksia käyttäjädataan. 

Yleisömäärän maksimointiin on myös olemassa simulcasting-palveluja, joista on mahdollista jakaa striimi useisiin palveluun kuten Streamyard, Restream tai Streamlabs.    Kokemus elävästä musiikista ei ole samalla tasolla kuin oikealla keikalla. Perinteisen keikan näyttäminen livestriiminä ei välttämättä ole paras tapa hyödyntää uutta mediaa. Suurin osa suoratoistoalustoista ei ole rakennettu keikkojen striimaamiseen. Tehdäkseen verkossa tarjottavista keikoista houkuttelevaa laajemmalle yleisölle, teknologiakehitys on välttämätöntä. Samaan aikaan artistien täytyy myös opetella hyödyntämään uudentyyppisiä medioita ja teknologioita. Interaktio esiintyjän ja kuluttajan välillä verkossa ei ole samanlaista kuin Tavastialla. Teknologia tarjoaa siihen uusia tapoja.    

Koronan jälkeen: livestriimaus synnyttämässä uusia innovaatioita ja uutta tuloa alalle 

Koronan aiheuttama fokus ja panostukset livestriimaukseen bisneksenä ovat todennäköisesti alaa peruuttamattomasti muokkaava ilmiö. Saattaa olla, että livemusiikki sellaisena kuin me sen tänään ymmärrämme, tulee siirtymään aivan uudelle tasolle.  Sysäys on valtava myös virtuaalitodellisuutta tai lisättyä todellisuutta hyödyntäville palveluille, kuten vaikka Wave, joiden käyttöönoton esteenä on ollut pitkään se suuren yleisön haluttomuus kalliita laitteita, puhumattakaan maksullisesta sisällöstä. Hologrammiartistien kiertueet ovat jo tätä päivää. Mitä jos hologrammiartisti esiintyisi olohuoneessasi?     Korona vauhdittaa yleisesti organisaatioiden digitalisoitumista. Musiikkialalla tulevaisuuden teknologioita hyödyntävät formaatit ja palvelukonseptit saattavat olla laajasti kuluttajille tarjolla vuosia aikaisemmin epidemian aiheuttaman alkusysäyksen takia. Livestriimaus voi toimia aktivoivana tekijänä uusien teknologiakonseptien ja liiketoimintamallien synnylle.   

Vaikka perinteinen keikkailu on koronan jälkeen arvostetumpaa kuin koskaan, voisiko olla mahdollista, että niille löytyisi jatkossa uusi yleisö kotisohvilta – sen perinteisen lisäksi?  Konserttijärjestäjille livestriimauksen tarjoaminen perinteisten lippujen ohella on potentiaalinen lisätulo ja se lisää esimerkiksi liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia nauttia sisällöistä. Kuluttajan näkökulmasta sohvalla istuessa ei tarvitse välittää mitä pukee päälleen, harmistua pitkistä henkilöistä näköesteenä eikä baaritiskille ei ole koskaan jonoa. 

Livestriimaus tulevaisuuden kasvavana tulonlähteenä musiikintekijöille kiinnostaa myös Teostoa. Tulemme lähiviikkoina julkaisemaan tietoa minkälaista kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä olemme synnyttämässä tällä alueella.

Turo Pekari  Senior advisor, innovation and business insight