Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Professori Jaakko Erkkilä
Kuva: Joel Hiljanen

Musiikin vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin mitä yleisesti luullaan

Suomi on musiikkikansaa. Meillä on asukasta kohden enemmän musiikkikoulutusta kuin kenties missään muussa maassa.Myös musiikin tutkimus, erityisesti musiikin vaikutusten ja psykologisten merkitysten tutkimus on Suomessa maailman huippua.

Tästä eräs osoitus on Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella koordinoitu monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (2008-2013), jossa tutkittiin muun muassa musiikin vaikutuksia aivoihin, tunteisiin, musiikin ja liikkeen välistä suhdetta ja musiikkiterapian vaikuttavuutta.

Viimeinen vuosikymmen onkin ollut aikaa, jolloin on toden teolla havahduttu musiikin merkittäviin vaikutuksiin ihmiselle. Aivokuvantamismenetelmien kehittyminen, erilaiset sensoripohjaiset kaappausmenetelmät (esim. liikekaappaus) ja tietokonepohjaiset analyysimenetelmät ovat tuoneet tutkimustoimintaan sen, mikä aiemmin on puuttunut. Monia teoreettisia oletuksia on päästy viime vuosina testaamaan ja uuttakin on löydetty. Tiivistetysti voidaan sanoa, että musiikin vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin mitä yleisesti luullaan.

Suvi Saarikallion tutkimukset ovat valottaneet nuorten musiikinkäytön perusteita. Isoihin otoksiin perustuen on havaittu, että nuoret käyttävät musiikkia monipuolisesti tunteiden säätelyyn ja että musiikki on monelle nuorelle varsin merkityksellinen kasvun, kehittymisen ja emotionaalisen säätelyn tuki.

Petri Toiviaisen tutkimusryhmä on osoittanut fMRI-kuvaukseen perustuvassa tutkimuksessa kuunneltavan musiikin aktivoivan erittäin laajasti eri aivoalueita. Kenties suurimpana yllätyksenä tässä tutkimuksessa oli se, että musiikki aktivoi myös kuuntelutilanteessa – kun ihminen ei liiku – aivojen motorisia alueita. Tässäkö perussyy kaikissa kulttuureissa ilmenevään musiikkiliikuntaan, jota usein myös tanssiksi nimitetään?

Tuomas Eerolan tutkimusryhmä havaitsi, että jo vauvaikäiset reagoivat selvästi musiikkiin sekä ilmein että kehollisin liikkein. Kävi myös ilmi, että eivät kuitenkaan samalla tavoin vaan että orastavan persoonallisuuden piirteitä voidaan havaita musiikillisen liikkeen perusteella jo vauvaikäisenä.

Minna Huotilaisen ja Mari Tervaniemen tutkimukset ovat osoittaneet sen, kuinka varhainen altistuminen musiikille, toisin sanoen varhainen musiikkiharrastus, kehittävät tiettyjä aivojen osa-alueita. On havaittu eroja myös muusikkojen ja ei-muusikkojen aivotoiminnoissa musiikillisen harjaantumisen seurauksena. Näyttääkin selvältä, että varhainen musiikkiharrastuneisuus ja myöhempikin musiikkikoulutus toimivat eräänlaisena ”vitamiinina” aivoille.

Teppo Särkämön ja kumppanien tutkimus osoitti, että kun aivohalvauksen saanut henkilö kuuntelee säännöllisesti omaa mielimusiikkiaan, tapahtuu tietyillä kognitiivisilla ja emotionaalilla osa-alueilla suotuisaa toipumista. Siis pelkkä itsehoito musiikilla tuo jo tuloksia!

Oma tutkimusryhmäni osoitti, että kun vapaaseen improvisaatioon perustuva musiikkiterapia yhdistetään masennuspotilaiden perushoitoon, hoitovaste kaksinkertaistuu, masennus ja ahdistus lievenevät ja yleinen toimintakyky paranee.

Olen tässä viitannut vain joihinkin viimeaikaisiin suomalaisiin tutkimustuloksiin. On vahvaa tieteellistä näyttöä, että musiikki on ihmiselle hyvin merkityksellinen ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, sekä tunteiden ja moninaisten mielensisältöjen kohtaamispinta.

Luulenpa, että monellakaan musiikintekijällä ja artistilla ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuinka merkittävää ja monipuolista työtä he tekevät ihmisten yleisen hyvinvoinnin eteen.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston professori.

Jaa somessa
Lue lisää
Evästeet Teoston verkkosivustolla

Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallentuu tietokoneellesi tai muulle laitteellesi ja tallentaa tietoa käynnistäsi Verkkosivustolla. Evästeiden avulla Teosto parantaa palveluidensa käytettävyyttä.

Evästeillä kerättyjä tietoja ei lähtökohtaisesti yhdistetä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin, mutta jotkut evästeillä kerättävät tiedot saattavat olla välillisesti yhdistettävissä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin.

Lue lisää tietosuojalausekkeestamme ja evästeselosteestamme.

Evästekategoriat
Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme saatavuuden varmistamiseksi. Ne esimerkiksi lataavat osan verkkosivustomme toiminnoista etukäteen nopeuttaakseen verkkosivuston latautumista. Välttämättömiä evästeitä käytetään myös valitsemiesi asetusten määrittämiseen ja muistamiseen. Voit kieltää välttämättömien evästeiden käytön selainasetuksissasi, mutta huomioithan, etteivät verkkosivuston kaikki toiminnot ja osat sen jälkeen toimi välttämättä kunnolla.
Lisätietoja evästeistä

Analytiikkaevästeet

Käytämme analytiikkaevästeitä kehittääksemme verkkosivustomme toimintaa. Analytiikkaevästeillä kerätään tietoa muun muassa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivustoamme ja miten he navigoivat verkkosivuston eri välilehtien välillä. Tietoja käytetään lähtökohtaisesti anonyymissä muodossa.
Lisätietoa: tietosuojalauseke ja evästeseloste

Toiminnalliset evästeet

Toiminnallisten evästeiden avulla voimme tarjota verkkosivustollamme erilaisia toimintoja, kuten soittolistoja ja reaaliaikaisen chatin. Jos kiellät toiminnallisten evästeiden käytön, osa tai kaikki näistä toiminnoista ei välttämättä toimi oikein.
Lisätietoa evästeistä

Markkinointievästeet

Markkinointievästeet auttavat meitä räätälöimään markkinointia ja tarjoamaan verkkosivustomme käyttäjille tulevaisuudessa yksilöllisempiä palveluita. Keräämme markkinointievästeiden avulla tietoja esimerkiksi käyttäjän käyttäytymisestä ja mieltymyksistä verkkosivustollamme.
Lisätietoa evästeistä