Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Turo Pekari
Kuva: Turo Pekari

Musiikintekijät – osallistukaa kaupunkinne suunnitteluun!

Teosto toteutti 2012 syksyllä yhdessä Helsingin kaupunginmuseon ja Suomen Jazz & Pop Arkiston kanssa selvityksen Helsingin treenikämpistä. Tulokset treenikämppien nykytilasta olivat harvinaisen yksiselitteisiä: Helsingissä on liian vähän ja liian kalliita treenikämppiä.

Kävin kollegani kanssa esittelemässä treenikämppäselvityksen tuloksia MARS-tapahtumassa Seinäjoella viime helmikuussa ja muiden kaupunkien toimijoiden palautteesta kävi aika selväksi, että ongelma ei ole vain pääkaupunkiseudulla. Päätimme laajentaa Treenikämpät nyt -selvitystä valtakunnalliseksi. Keväällä 2013 kysely laajennettiin viiteen uuteen kaupunkiin: Joensuuhun, Jyväskylään, Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Teoston kanssa selvitystä oli toteuttamassa Telmu ry Turusta, Jelmu ry Jyväskylästä, Joensuun Popmuusikot ry, Tampereen Klubi sekä Oulun kaupunki. Ilman paikallisia kontakteja olisi ollut mahdotonta tavoittaa kohdeyleisöä tässä laajuudessa.

Tiedonkeruu päättyi toukokuun loppupuolella ja olemme saaneet koko maasta yli 800 vastausta ja paljon positiivista palautetta. Tavoitteenamme oli kerätä laaja aineisto treenikämppien tilasta Suomessa, jota paikalliset toimijat voisivat hyödyntää tilatarpeiden perustelemisessa ja suunnittelussa mukana olevissa kaupungeissa. Tarkoituksena on myös tehdä opas kunnille ja yrityksille treenikämppien suunnitteluun sekä antaa data Suomen Jazz & Pop Arkistolle tutkijoiden käyttöön.

Miksi säveltäjien ja sanoittajien tekijänoikeusjärjestö Teosto tekee tämän kaltaista työtä? Viime vuonna Teoston käynnistämän Pumppu-hankkeen tavoitteena on koota pirstaleinen musiikkiala yhteen ja parantaa toiminnan edellytyksiä ruohonjuuritasolta aina vientihankkeisiin. Mukana on yli 100 alan toimijaa ja näkökulma on ennen kaikkea tulevaisuudessa. Valtakunnallinen treenikämppäselvitys on erinomainen esimerkki Pumppu-toiminnasta, jossa musiikkialan toimijat ovat yhdessä tekemässä jotain uutta yhteisellä päämäärällä.

Helsingissä tehdyn selvityksen tuloksista on havaittavissa yksi asia: treenikämpät keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin. Helsingissä keskittymät ovat Vallilassa, Lauttasaaressa, Herttoniemessä, Pitäjänmäellä, Ruoholahdessa ja Punavuoressa. Mikä näitä alueita yhdistää? Kaikissa on paljon vanhoja teollisuuskiinteistöjä, joissa vuokrat ovat halpoja. Alueita yhdistää myös se, että kaikissa niissä on käynnissä suuri muutos kaupunkirakenteessa. Vanhat teollisuuskiinteistöt ovat häviämässä Helsingin keskustan lähettyviltä, ja alueita kaavoitetaan asuinkäyttöön. Pääkaupunkiseudulla on suuri pula asunnoista. Helsingin treenikämppäselvityksen mukaan 31 % treenikämpistä sijaitsee liikehuoneistoissa tai teollisuusrakennuksissa, jotka eivät ole bändihotelleja eivätkä minkään järjestön käytössä.

Lauttasaaressa toimisto- ja teollisuustontteja kaavoitetaan asuntokäyttöön. Herttoniemen yritysalueelle ollaan laatimassa uusia suunnitteluperiaatteita: aluetta kehitetään ja sinne on jo nyt valmistumassa uusia asuntoja. Pitäjänmäellä suunnitellaan teollisuustonteille uusia asuinkerrostaloja ja osa teollisuusrakennuksista on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Vallilan vanhan teollisuusalueen teollisuus- ja varastotonttien asemakaavaa ollaan muuttamassa ja vanhan ratapihan rakentaminen on ollut jo vuosia käynnissä. Tämä kaupunkirakenteen muutos ei voi olla vaikuttamatta myös treenikämppien tarjontaan.

Kuten historia osoittaa, vanhoja teollisuusrakennuksia on muunnettu myös kulttuurikäyttöön, kuten Kaapelitehtaan ja Nosturin tapauksessa. ELMUn hallinnoima Nosturi elää kuitenkin jo joutsenlauluaan. Hienoa on, että Helsingin Punavuoressa telakkarannan uusi asemakaava on hyväksytty ja Elmun muutto purettavasta Nosturista vieressä sijaitsevaan Konepajaan on toteutumassa. Tämä on koko Helsingin musiikkielämän kannalta loistava juttu. Uuteen elävän musiikin keitaaseen Nosturin treenikämpät eivät mahdu, mutta tilaa etsitään telakka-alueen naapurikiinteistöistä ja uskon, että toimiva ratkaisu löydetään.

Helsingissä on tällä hetkellä käynnissä uuden yleiskaavan laatiminen. Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin kehittämistä ja tarkempaa suunnittelua. Helsinki on jo lähes kokonaan asemakaavoitettu, joten nykyisiä asemakaavoja tullaan muuttamaan uuden yleiskaavan perusteella. Yleiskaava laaditaan noin kymmenen vuoden välein ja uutta kaavaa valmistellaan siten, että Helsingin kaupunginvaltuusto voi tehdä siitä päätöksen viimeistään vuonna 2016.

Yleiskaavatyössä käytetään hyväksi olemassa oleva tieto nykyisestä elinkeinorakenteesta ja pohditaan tulevaisuuden suuntaviivoja. Uuden kaavan valmistelu edellyttää erilaisia teemakohtaisia tutkimuksia ja selvityksiä sekä mahdollisten tulevaisuusvaihtoehtojen tarkastelua. Helsingissä keskeisiä yleiskaavan tutkimusteemoja ja selvityksiä vuosina 2013–2014 ovat muun muassa asumiseen ja väestökehitykseen liittyvät tutkimukset sekä elinkeinoihin, kauppaan, palveluihin, talouteen ja yritysten sijoittumiseen liittyvät tutkimukset ja selvitykset. Mainitsiko joku tutkimukset ja selvitykset?

Yleiskaavan valmisteluun voi osallistua koko suunnitteluprosessin ajan tulemalla mukaan tilaisuuksiin, osallistumalla verkkokeskusteluun, ottamalla yhteyttä suunnittelijoihin tai jättämällä mielipiteen virallisina nähtävilläoloaikoina. Tavoitteena on, että kaikki asiasta kiinnostuneet voisivat osallistua keskusteluun. Käytän tässä Helsinkiä vain esimerkkinä, koska yleiskaavan valmistelu on siellä juuri nyt käynnissä, mutta myös muissa kaupungeissa kehitystä kannattaisi seurata aktiivisesti ja ennen kaikkea osallistua siihen.

Valtakunnallisen treenikämppäselvityksen tietojen hyödyntäminen on vasta alkamassa ja jos kerättyä tietoa halutaan hyödyntää määrätietoisesti, suurin työ on vasta edessä. Kaupunkisuunnitteluun voi vaikuttaa. Nyt kun treenikämppädataa on olemassa, voisi paikallisilla elävän musiikin yhdistyksillä ja kaikilla asiaa tärkeänä pitävillä tahoilla olla paikka Pumppu-hengessä miettiä määrätietoisesti yhdessä suunnitelma, miten turvata laadukkaat puitteet bänditoiminnan harjoittamiselle suurissa kaupungeissa.

Teksti: Turo Pekari, @s1truuna

Kirjoittaja on Teoston tutkija, joka on kiinnostunut vanhoista ja uusista vinyyleistä, juoksemisesta ja gastronomisista elämyksistä – mieluiten samanaikaisesti ja jos mahdollista niin ulkomailla, missä on lämmintä.

 

Jaa somessa