Musiikkiala mukana kasvutalkoissa – annetaan sille myös mahdollisuus

Hallitusohjelmaan kirjatun luovan talouden kasvustrategian toteuttaminen vaatisi lisärahoitusta erityisesti kansainvälistymiseen ja vientiin, mutta myös kulttuurille laajemmin. Tällä hallituskaudella kulttuuriin on sen sijaan kohdistunut lukuisia samanaikaisia leikkauksia, jotka ovat heikentäneet alan toimintaedellytyksiä.

Valitettavasti linja jatkui myös tämän vuoden budjettiriihessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin määrärahoista, kuten muun muassa elokuvatuotannon tuista, päätettiin leikata yhteensä 7,8 miljoonaa euroa jo ensi vuonna. On suuri pettymys, että ministeri Talvitien lupauksesta huolimatta kulttuuri joutuu taas leikkurin alle.

Myöskään elokuvatuotannon tuen rahoituksen korvaajaksi ajateltu tilausohjelmapalveluille kohdistuva maksuvelvoite ei mitenkään ehdi ensi vuodeksi, eikä se muutoinkaan sovi suoraan OKM:n elokuvatuotannon tukien korvaajaksi. Leikkaus vaikuttaa merkittävästi myös elokuvatuotantojen musiikintekijöihin ja alan vientiin jo valmiiksi ahdingossa olevalla elokuva-alalla. Velä on myös auki, miten OKM:n kulttuurileikkaukset tarkasti kohdentuvat, mikä aiheuttaa epävarmuutta alalle.

Syksyllä eduskuntakäsittelyssä olevan kulttuuripoliittisen selonteon hyvät tavoitteet eivät näytä toteutuvan, ja jokainen leikkaus vie tavoitteita kauemmaksi.

Musiikkiviennin potentiaali uhkaa jäädä telineisiin

Music Finland on onnistunut nostamaan Suomen musiikkiviennin huimaan kasvuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Musiikkiviennin kokonaisarvo oli vuonna 2023 yhteensä 138,8 miljoonaa euroa, ja sen arvo on yli kolminkertaistunut vuodesta 2014.

Music Finlandille varattu kestävän kasvupolitiikan rahoitus on tänä vuonna ollut työ- ja elinkeinoministeriöstä vaivaiset 100 000 euroa. Nyt tämäkin pieni ja samalla tuloksekas panostus on leikattu. Tuki musiikkialan yritysten kansainvälistymiselle auttaa toimijoita ottamaan ratkaisevia askelia kasvussa ja kehittämään kansainvälistymistä vauhdittavaa toimintaa.

Leikkaukset uhkaavat pysäyttää musiikkiviennin erittäin lupaavan ja vauhdikkaan kasvun, sillä jo edellisellä leikkauskierroksella tehtiin merkittävää karsintaa ja uudelleen fokusointia.

Lisäleikkaus uhkaa nyt koko musiikkiviennin rakenteellista olemassaoloa. Valtion kannalta minimaalisella leikkauksella aiheutetaan merkittävät vahingolliset seurausvaikutukset musiikin vientiin.

Myös Business Finlandin rahoituksen leikkaaminen uhkaa luovia aloja: Luovien alojen yritysten kasvurahoitus vaatisi ennen kaikkea uusia, paremmin soveltuvia rahoitustapoja innovaatioihin, ei rahoituksen leikkauksia.

Ainoa valopilkku päätöksissä oli, että audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen vuotuinen taso säilytettiin 10 miljoonassa eurossa. Tässä leikkauslistalla olleessa kohteessa terve järki ja laskelmat voittivat, mistä kiitokset päätöksentekijöille.

Suomi tarvitsee panostuksia kasvuun, ja kulttuuri on avainasemassa

Jotta Suomen velkasuhde saataisiin käännetyksi laskuun, tarvitaan leikkausten lisäksi panostuksia kasvuun. Kulttuuriin panostaminen on poikkeuksellisen tehokasta, sillä Taloustutkimuksen vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen, josta julkinen sektori kerää 3,4 miljardin euron tulot.

Vaikka kaikkia valtiovarainministeriön esityksessä olleita leikkauksia kulttuuriin ei lopulta onneksi toteutettu, on pienilläkin leikkauksilla suuri vaikutus kulttuurialalle.

Vastaavasti valtion budjetin kannalta euromääräisesti pienillä tuilla on suuri vaikuttavuus, sillä eurot käytetään tehokkaasti kulttuurin tuotantoon ja vientiin. Tämä puolestaan näkyy suoraan elinvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden kasvuna.

Kyse on myös siitä, mihin suuntaan haluamme Suomen taloutta viedä. Kulttuuri ja luova ala synnyttää aineetonta pääomaa, joka edistää innovaatioita ja kilpailukykyä sekä luo taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa. Kaikki aineettoman pääoman kasvattamiseen kohdennetut säästöt ovat kasvutavoitteen kannalta täysin väärä kohde.

Mikä on musiikin luova alkutuotanto?

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontayhteisön. Yhteensä edustamme yli 40 000 säveltäjää, sanoittajaa ja musiikkikustantajaa.