Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Markku Kaskela
Kuva: Tomi Kontio

Musiikkimuseo Famessa kävijä tempautuu keikkalavalle

Famen sisältöjohtajan Jere Jäppisellä on ollut kiireinen viikko ennen museon avajaisia. Hän saapuu haastatteluun sinistä Ikean kassia kantaen, istahtaa alas ja pyytää anteeksi, että on ehkä hieman myöhässä. Ei Jäppinen aivan työmaalta tule, mutta sinne hän on tämän jälkeen menossa.

Hetken sisältöjohtaja ehtii puhella ennen kuin kiiruhtaa taas eteenpäin. Ensinnäkin siitä, mikä tekee Famesta niin erikoislaatuisen niin Suomessa kuin kansainvälisessä vertailussa.


Museon sisälttöjohtaja Jere Jäppinen. Kuva: Tomi Kontio.

”Musiikkimuseo Fame on ensimmäinen yritysmuotoinen museo Suomessa. Museoidean taustalla on kaksi liikemiestä, Mikko Vanni ja Olli Ilmolahti. Tutustuttuaan viitisen vuotta sitten muihin vastaaviin pohjoismaisiin musiikkimuseoihin he tulivat ajatelleeksi, että tällainen puuttuu Suomesta”, Jere Jäppinen kertoo.

”Yrityspohjaisessa museossa talous on keskeisellä sijalla”, hän jatkaa.

”Suurin osa Suomen museoista on julkisia, siis valtion tai kunnan omistamia. Jonkin verran on tietenkin säätiöiden omistamia museoita, mutta ne eivät ole siinä mielessä yrityspohjaisia, että niiden toiminta pohjautuisi täysin liikevaihtoon.”

Tällä tavoin Musiikkimuseo on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä tulevissa suomalaisissa museohankkeissa.

”Innostavia esikuvia tällaiselle yrityspohjaiselle museolle ovat Tukholmassa niin Abba-museo kuin Fotografiska, jotka ovat olleet hyvin menestyksekkäitä”, Jäppinen muistuttaa.

Esillä musiikkia monipuolisesti

Sisältöjohtaja Jere Jäppinen toteaa, että vaikka Famen konseptiin on haettu mallia muista vastaavista ulkomailta, Famessa on lähdetty myös merkittävästi omalle polulle ja tämä tekee uudesta musiikkimuseosta kansainvälisesti poikkeuksellisen.

”Meillä kunniagalleria käsittää kaiken suomalaisen musiikin. Muualla nämä hall of famet ovat aina jonkin tietyn, yleensä populaarimusiikin, kunniagallerioita. Tämä samalla ajatuksella ja omaleimaisuudella on rakennettu koko museo”, Jäppinen sanoo. ”Meille johtoajatus on ollut musiikin yhteys.”

”Musiikkitieteessä käytetään termiä ylirajaisuus, eli musiikki nähdään kokonaisuutena, jolloin ylitetään tyylilajien rajat”, hän jatkaa. ”Tämä luo museokerronnalle sekä haasteita että mahdollisuuksia. Erojen sijaan pyritään löytämään yhteyksiä ja se on innostavaa niin meille museon ja näyttelyjen rakentajille kuin tuleville museokävijöille.”

Näyttelytilat toisessa kerroksessa

Sitten itse Musiikkimuseoon, joka on kompakti paviljonkimainen rakennus Triplan länsipäässä. Museoon on sisäänkäynti kadulta, mutta myös toinen elämys- ja kauppakeskuksen puolelta. Rakennus on kaksikerroksinen niin, että ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat tuloaula ja ravintola ja toisessa näyttelytilat.

Toista kerrosta hallitsee kunniagalleria. Galleriaan valitut legendat ovat esillä näyttöpöydin ja vitriinein, joissa on esillä muun muassa soittimia ja esiintymisasuja. Näytöt sisältävät kiinnostavia pikkudetaljeja legendojen urien vaiheilta. Kuten esimerkiksi mestaripelimanni Konsta Jylhän rakkain viulu ja kuvaus, miksi se oli sitä.

Tai että rakas oopperadiivamme Aino Ackté saattoi olla Tintti – sarjakuvistaan tunnetulle Hergélle esikuva hahmoon Bianca Castafiore. Ackté oli varsin tunnettu nimi 1900-luvun alkupuolen mondeenissa oopperamaailmassa ja Hergé luultavimmin pistäytynyt jonkin kerran kuuntelemassa häntä. Ainakin albumissa Kuningas Ottokarin valtikka esiintyvä kuninkaanlinna Kropow muistuttaa suuresti Olavinlinnaa ja tiedetään, että mestaripiirtäjän työpöydältä löytyi kuva nimenomaisesta kesäisestä oopperapyhätöstä.

Ylirajaisuus toteutuu, yli taiteen lajien.

Keskelle muusikon työpaikkaa

Virtuaalilasit päässä ja kuulokkeet korvilla museokävijä hujahtaa toisaalla keskelle maestro Esa-Pekka Salosen johtamaa konserttia, suoraan kapellimestarin pulpetin eteen niin, että kun kuulija kääntyy, häntä ympäröi muu orkesteri. Läheltä pitää, etteivät viuhuva jousisto pistele odottamatonta vierasta. Siltä ainakin virtuaalisesti tuntuu! Liukuvat glissandot, katkovat staccatot!

Gallerian naapurihuoneessa yhtä lailla virtuaalilasein kuulija tempautuu joko keskelle Haloo Helsinki! -yhtyeen festivaalikeikkaa tai Janne Tulkin mukana tanssilavalle, ja jälleen estradille, sille keskeiselle paikalle, missä musiikki tapahtuu – työpaikalle, mikäli esiintyjiltä itseltään kysytään.

Unohtaa ei sovi vaihtuvien näyttelyiden tilaa, jossa aloittaa ensimmäisenä näyttely ’Kovaa työtä! Naiset populaarimusiikissa’ tähtinään muun muassa Virve Vicky Rosti, Jonna Tervomaa ja Nelli Matula. Kovaa työtä – näyttely on esillä helmikuun alkupuolelle. Tämä tila on omiaan tuomaan museon nopeasti keskelle nykypäivää, aktiivista historiaa ja musiikin ykseyttä.

Sananen loppuun, koska musiikista, taiteesta on kyse ja eräs taiteen tärkeimpiä tekijöitä on se, että tekijyys kuuluu tekijöille: Musiikkimuseo Famen sopimukset Gramexin ja Teoston kanssa varmistavat, että museon laajan sisällön tekijänoikeuksista huolehditaan.

Jaa somessa
Annathan meille palautetta!

Kehitämme verkkosivujamme ja otamme mielellämme vastaan palautetta. Vastaaminen onnistuu nopeasti!

Evästeet Teoston verkkosivustolla

Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallentuu tietokoneellesi tai muulle laitteellesi ja tallentaa tietoa käynnistäsi Verkkosivustolla. Evästeiden avulla Teosto parantaa palveluidensa käytettävyyttä.

Evästeillä kerättyjä tietoja ei lähtökohtaisesti yhdistetä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin, mutta jotkut evästeillä kerättävät tiedot saattavat olla välillisesti yhdistettävissä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin.

Lue lisää tietosuojalausekkeestamme ja evästeselosteestamme.

Evästekategoriat
Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme saatavuuden varmistamiseksi. Ne esimerkiksi lataavat osan verkkosivustomme toiminnoista etukäteen nopeuttaakseen verkkosivuston latautumista. Välttämättömiä evästeitä käytetään myös valitsemiesi asetusten määrittämiseen ja muistamiseen. Voit kieltää välttämättömien evästeiden käytön selainasetuksissasi, mutta huomioithan, etteivät verkkosivuston kaikki toiminnot ja osat sen jälkeen toimi välttämättä kunnolla.
Lisätietoja evästeistä

Analytiikkaevästeet

Käytämme analytiikkaevästeitä kehittääksemme verkkosivustomme toimintaa. Analytiikkaevästeillä kerätään tietoa muun muassa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivustoamme ja miten he navigoivat verkkosivuston eri välilehtien välillä. Tietoja käytetään lähtökohtaisesti anonyymissä muodossa.
Lisätietoa: tietosuojalauseke ja evästeseloste

Toiminnalliset evästeet

Toiminnallisten evästeiden avulla voimme tarjota verkkosivustollamme erilaisia toimintoja, kuten soittolistoja ja reaaliaikaisen chatin. Jos kiellät toiminnallisten evästeiden käytön, osa tai kaikki näistä toiminnoista ei välttämättä toimi oikein.
Lisätietoa evästeistä

Markkinointievästeet

Markkinointievästeet auttavat meitä räätälöimään markkinointia ja tarjoamaan verkkosivustomme käyttäjille tulevaisuudessa yksilöllisempiä palveluita. Keräämme markkinointievästeiden avulla tietoja esimerkiksi käyttäjän käyttäytymisestä ja mieltymyksistä verkkosivustollamme.
Lisätietoa evästeistä

Käytämme sivustolla omia ja kolmannen osapuolten evästeitä sivuston välttämättömiin toimintoihin, analyyseihin ja seurataksemme palveluiden käyttöä sekä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen ja yksilöllisempien palveluiden tarjoamiseksi. Voit hyväksyä kaikki evästeet painamalla ”hyväksy kaikki” tai muokata evästeasetuksia painamalla ”vaihda evästeasetuksia”. Lue lisää evästeistämme.