Näissä nuorissa on taidemusiikin tulevaisuus
10–19-vuotiaiden säveltäjänalkujen IV Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailuun saapui 47 sävellystä, joista kymmenen päätyi Kymi Sinfoniettan esitettäväksi 9.–10. marraskuuta. Sarjojen voittajat Gabriel Kivivuori Sereno ja Samuel Ahonen ovat muiden upeiden finalistien ohella matkalla taidemusiikin ammattilaisiksi.
Gabriel Kivivuori Sereno sävelsi rauhaa ja hiljaisuutta
Kun sävellykseni esitettiin yleisölle, sain sekä itse että yleisöltä osakseni todella voimakkaita ja ihania tunteita. Muistin, minkä vuoksi sävellyksiä tehdäänGabriel Kivivuori Sereno, 15-19-vuotiaiden sarjan voittaja
Gabriel Kivivuori Sereno, 19, voitti lasten ja nuorten sävellyskilpailun 15–19-vuotiaiden sarjan sinfonisella runollaan La Pájara (suomeksi Lintu). Teoksen inspiraationa oli meksikolaisrunoilija Octavio Pazin espanjankielinen runo El pájaro sekä Claude Debussyn, Einojuhani Rautavaaran ja Kaija Saariahon kaltaisten säveltäjien maalaileva sävelkieli.
”Pazin runossa on läsnä jatkuva rauhan ja hiljaisuuden tunne. Käsittelin säveltäessäni omia tunteitani, joista osa ikävämpiäkin. Kun sävellykseni esitettiin yleisölle, sain sekä itse että yleisöltä osakseni todella voimakkaita ja ihania tunteita. Muistin, minkä vuoksi sävellyksiä tehdään”, Kivivuori Sereno kertoo.
Voitostaan aidosti yllättynyt säveltäjä kertoi olleensa kilpailussa ”kovassa seurassa”, sillä finaaliteosten taso oli korkea ja hän aloitti sävellysharrastuksensa vasta kaksi vuotta sitten. Tärkeintä Kivivuori Serenolle on aina ollut laulaminen, ja syksyllä 2022 hän aloittikin klassisen laulumusiikin solistiset opinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänen suurin haaveensa on päästä laulusolistiksi maineikkaaseen La Scala -oopperaan – ”vaikka murtautuen”.
”Laulaessakin tärkeintä on oma ääni, joka on aina oma ja sen kanssa olet syntynyt. Lauluääntä voi oppia käyttämään eri tavoin – sama tekniikka toimii myös säveltämisessä. Voit aina tutustua loputtomiin musiikin tekemisen työkaluihin, mutta lopulta oma ääni on se mikä kuuluu ja välittyy myös muille. Sekin kuuluu, jos teokseen ei tuo omaa itseään. Vähintään kerran viikossa on hyvä olla omien ajatustensa kanssa hiljaa ja tutkia omaa sisintään.”
Vahvasta laulutaustastaan huolimatta nuoren säveltäjän voittoteoksessa ei ole laulusolistia.
”Itse asiassa yksi vaihtoehto sävellyskilpailuun oli myös teos orkesterille ja baritonille, jota aloin säveltää Eino Leinon Auringon hyvästijättö -runoon. Menin sitten kuitenkin El Pájarolla”, Kivivuori Serano tuumaa voitokkaasta valinnastaan.
Samuel Ahonen inspiroitui Lapin mystiikasta
Ennen kuin aloin säveltää, halusin tehdä musiikkia kuten Tšaikovski tai Sibelius. Säveltämisen aloitettuani ymmärsin oman ääneni tärkeyden.Samuel Ahonen, 10-14-vuotiaiden sarjan voittaja
Yläkoulun tänä syksynä Tampereella aloittanut Samuel Ahonen, 13, on ehtinyt nuoreen ikäänsä nähden jo paljon: hän on klarinetisti, pianisti ja säveltäjä, joka haaveilee myös kapellimestarin urasta. Taitava soittaja on niittänyt useita tunnustuksia ja palkintoja klarinetti- ja pianokilpailuista sekä toiminut jo neljä vuotta sitten Tampere Filharmonian Nuoret solistit -konsertin solistina. Tänä syksynä Ahonen jatkoi klarinettiopintojaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa.
Ahonen voitti sävellyskilpailun 10–14-vuotiaiden sarjan kamarimusiikkiteoksellaan Saame, joka sai inspiraationsa Lapin luonnosta ja tuntureista. Sävellyksessä Lapin luontoa ja kulttuuria symboloi doorisen asteikon käyttö.
”Olen käynyt perheeni kanssa Pallastunturilla ja siellä on uskomattoman näköistä. Toki saamelaismusiikki ja joiut vaikuttivat minuun myös, vaikka omat juureni ovat Savosta ja Hämeestä”, Ahonen kertoo.
Ahosen lempisäveltäjiä ovat muun muassa George Gershwin, Jean Sibelius ja Johannes Brahms, mutta hän kertoo innostuneensa viime aikoina myös korealaisista tv-sarjoista ja niiden tunnusmusiikeista.
”Ennen kuin aloin säveltää, halusin tehdä musiikkia kuten Tšaikovski tai Sibelius, mutta säveltämisen aloitettuani ymmärsin oman ääneni tärkeyden.”
Sävellyskilpailun voitto tuntuu nuoresta säveltäjästä shokeeraavalta.
”Finaalin taso oli niin korkea, etten olisi pystynyt itse laittamaan teoksia järjestykseen. Olin onnellinen jo kilpailuun pääsemisestä. Kilpailun tuomari ja kapellimestari Atso Almilakin sanoi, että juuri se on kaikkein tärkeintä, ei voitto.”
Kilpailu on pedagoginen prosessi
Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailua on järjestetty vuodesta 2007 asti, nyt jo neljättä kertaa. Lasten ja nuorten kilpailu on lajissaan Suomen ainoa, ja se järjestetään aikuisten kansainvälisen sävellyskilpailun kanssa limittäin. Toiminnanjohtaja Reetaliina Marinin mukaan kummankin kilpailun järjestäminen on kaksivuotinen projekti.
”Säveltäjillä täytyy olla reilusti sävellysaikaa, ja kilpailujen välillä seuraava säveltäjäsukupolvi ehtii kasvaa ja kehittyä. Lasten ja nuorten kilpailu tukee myös suomalaisten musiikkioppilaitosten tekemää työtä säveltäjänalkujen tukemisessa ja säveltämiseen kannustamisessa”, Marin kertoo.
Kilpailussa kymmenen finalistia saa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä töitä ammattiorkesterin kanssa ja saada teoksensa kuultavaksi laajemminkin Ylen radioinnin kautta. Moni kisailija on Marinin mukaan kutsunut tätä lottovoitoksi.
Vaikka kyseessä on kilpailu, emme kilpailuorganisaationa halua pitää tunnelmaa finaaliviikolla kilpailullisena. Tavoitteet ovat ensisijaisesti pedagogiset. Tarkoituksena on luoda nuorille psykologisesti turvallinen tila.
Marinin mielestä musiikkioppilaitosten sävellyksenopettajat ovat nuorten säveltäjyyden kehittymisessä erittäin tärkeitä. Joissain musiikkiopistoissa tarjotaan sävellyksen opetusta, joissain säveltäminen on liitetty musiikin hahmotusaineiden opetukseen.
”Näen kilpailun kautta, että sävellysopetuksen taso on Suomessa hyvällä tolalla. Myös ammattisäveltäjät, kuten tuomaristoomme kuuluvat Minna Leinonen ja Riikka Talvitie, ovat olleet avainasemassa siinä, että nuoret säveltäjät ovat saaneet tehdä erilaisia sävellysprojekteja. Toivon, että sävellyksenopetukseen resursoitaisiin riittävästi myös jatkossa. Myös ammattiorkesterit voisivat olla vieläkin aktiivisempia, jotta meillä olisi mahdollisimman taitava seuraava säveltäjäsukupolvi.”
Säveltämisen taito kehittyy osana instrumenttiopintoja
Reetaliina Marin on sävellyskilpailua koko sen elinkaaren ajan luotsanneena pannut merkille, että klassisen musiikin hahmottaminen syntyy ensisijaisesti nuoren omien instrumenttiopintojen kautta.
”Säveltäminenhän on valtavan vaikeaa eri instrumenttien äänialojen hallitsemisen ja muiden teknisten yksityiskohtien kanssa. On aivan uskomatonta, että näin nuoret pystyvät säveltämään näin upeita teoksia. Useimmat finalisteista ovatkin valtavan kypsiä, ja halu säveltää korreloi aiempien instrumenttiopintojen ja yllättäen myös kielellisen lahjakkuuden kanssa. Myös luontainen kyky ja halu luoda musiikkia voi näkyä mystisesti jo hyvin nuorilla lapsilla.”
Marinin mukaan Suomessa on finaalin perusteella lupaava kotimaisen taidemusiikin tulevaisuus. Hän toivookin, että Suomen maine taidemusiikin ihmemaana jatkuisi tulevassakin.
”Kaiken ydin on musiikkikasvatuksessa. Jos me emme tässä ajassa edistä nykymusiikin tekijyyttä, mitä meistä ja tästä ajasta jää historiankirjoitukseen jäljelle? Suomalaisten suurten säveltäjien jalusta luotiin sekä arvostuksella että esiintymismahdollisuuksilla.”
Kaikista kansainvälisimmät taidemusiikin säveltäjät ovat tuoneet Suomeen myös ulkomailta tekijänoikeuskorvauksia jo todella pitkän aikaa. Toivon tämän musiikki-ihmeen jatkuvan edelleen.
Kilpailu haluaa kantaa kortensa nuorten finalistien musiikkikasvatukseen myös myöhemmin ensi keväänä. Tarkoituksena on järjestää kymmenelle finalistille sävellysopetusta sijoitusten mukaan painottuen. Mukana opetuksessa kaksi kilpailun tuomariston jäsentä. Juryyn kuuluivat tänä vuonna Almila, Markus Fagerudd, Minna Leinonen, Riikka Talvitie ja Sauli Zinovjev.
”Jos nuoret säveltävät tällä välillä jotakin, he saavat tukea uusiin sävellyksiinsä. Keväällä tuomaristo antaa tarkempaa palautetta myös finaalisävellyksistä. Tuomaristo on yhteydessä finalisteihin myös jatkossa ja haluaa tukea nuoria säveltäjiä, jotta ura alalla urkenisi.”
Pääkuvassa IV Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun finalistit: Vas. ylh. Alex Halme, Sofia Kiviniemi, Gabriel Kivivuori Sereno, Sointu Aalto, Jino Pieviläinen, Vilho Perttilä. Oik. alh. Justiina Syrjänen, Siiri Koivula, Samuel Ahonen, Niilo Halminen.
- Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailua on järjestetty vuodesta 2007 lähtien viiden vuoden välein. Kilpailun taustalla on Kymi Sinfonietta ja Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun kannatusyhdistys ry.
- 10–19-vuotiaille sävellyksenharrastajille ja -opiskelijoille tarkoitettu kilpailu tähtää uuden nuoren säveltäjäsukupolven kannustamiseen ja rohkaisee oman musiikillisen äänen esilletuomiseen.
- Nuoret säveltäjät saavat kilpailusta orkesterikokemusta, johon sävellysopintojen alkuvaiheessa on vain harvoin mahdollisuutta.
- Tänä vuonna kilpailuun saapui ennätykselliset 47 sävellystä. Tuomaristo valitsi finaaliin teoksista kymmenen, jotka kuultiin Kymi Sinfoniettan esittäminä Kotkan konserttitalolla 9. marraskuuta ja Kuusankoskitalolla 10. marraskuuta 2022.
- Kuusankoskitalon finaalikonsertti on kuultavissa Yle Areenassa 10.5.2023 asti.
- Teosto tukee kaikkia sävellyskilpailun finalisteja tarjoamalla opetusta Teoston asiakkuudesta ja säveltäjäntyöstä kevään 2023 aikana.
