11.07.2013 Teksti: Ari Pulkkinen. Kuvat: Ari Pulkkinen

Suositun pelin musiikilla voi olla miljoonia kuuntelijoita ympäri maailman. Omana alanaan pelimusiikki on kuitenkin kehittymätön suuresta potentiaalista huolimatta. Kansainvälisestikin palkittujen pelien säveltäjänä tunnettu Ari Pulkkinen uskoo, että nyt on tullut muutoksen aika. Pulkkinen kertoo blogauksessaan alan ongelmakohdista ja hankkeesta, joka tähtää pelimusiikkibisneksen mullistamiseen.

Suositun pelin musiikilla voi olla miljoonia kuuntelijoita ympäri maailman. Omana alanaan pelimusiikki on kuitenkin kehittymätön suuresta potentiaalista huolimatta. Kansainvälisestikin palkittujen pelien säveltäjänä tunnettu Ari Pulkkinen uskoo, että nyt on tullut muutoksen aika. Pulkkinen kertoo blogauksessaan alan ongelmakohdista ja hankkeesta, joka tähtää pelimusiikkibisneksen mullistamiseen.

“Olen toiminut pelialalla jo pitkään, ja tehnyt musiikkia vielä kauemmin. Ensimmäiset kappaleeni sävelsin 11-vuotiaana vuonna 1993. Pari vuotta myöhemmin innostuin elektronisesta musiikista ja löysin “Tracker”-pohjaiset tietokoneohjelmistot, joilla pystyi jo tekemään kokonaisia kappaleita instrumentteineen.

Tein musiikkia demoskenessä, josta päädyin pelien pariin. Ensimmäinen peli, jossa oli tekemäni musiikit ja äänet tuli ulos vuonna 1999. Vuonna 2003 minut palkattiin Frozenbyte-nimiseen pelistudioon vastaamaan pelien äänistä ja musiikista. Työskentelin siellä viitisen vuotta, kunnes perustin vuonna 2008 oman yrityksen nimeltä AriTunes. 


Uralleni on sattunut useita tunnettuja ja kansainvälisestikin palkittuja pelejä. Housemarquen Super Stardust HD, Dead Nation ja Outland, Frozenbyten Trine-sarjat, sekä tunnetuimpana kaikkien tietämä Rovion Angry Birds. Näihin kaikkiin olen säveltänyt kaikki alkuperäiset musiikit, suunnitellut äänet ja jopa ääninäytellytkin. Urani kohokohtia oli, kun kuuluisa Lontoon Philharmonia-orkesteri halusi esittää säveltämääni musiikkia.

Minua on jo pitkään harmittanut, miten pelimusiikkia on kohdeltu hieman välinpitämättömästi, sen merkitystä faneille ja säveltäjille aliarvioiden. Itse olen fanittanut niin pelimusiikkia kuin leffamusiikkiakin aivan pienestä pitäen, ja monet niistä kuuluvatkin vakituisille soittolistoilleni.

Pelimusiikkia on kuitenkin yllättävän vaikea löytää. Monet artistit ovat tehneet peliyhtiön kanssa kertakorvaussopimuksen, ja musiikit ovat jääneet julkaisijan vastuulle hyllylle pölyttymään. Monesti tämä on johtunut julkaisijan välinpitämättömyydestä, lakiasioista tai koko asia on muuten vaan unohdettu.

Pelien musiikit ovat jääneet melkoisesti muun tuotteistuksen varjoon; peleistä on jo olemassa vaikka mitä pehmoleluja, videoita ja fanituotteita, mutta musiikkia on yleensä vaikea löytää, jos niitä on ylipäänsä edes tarjolla. Moni haluaisi kuulla fanittamansa pelin musiikkia radiossa, remixeinä klubeilla, soittoäänenä, tai vaikkapa soittaa pelin musiikkia itse, jos esimerkiksi nuotit olisivat vain tarjolla.

Peliala on vielä nuori, eikä sen parhaita toimintatapoja ole välttämättä vielä löydetty tai ainakaan optimoitu. Tilannetta voisi verrata mustavalkoisten elokuvien aikaan.

Isot yritykset ovat nihkeitä muuttamaan vanhoja käytäntöjä ajalta, jolloin pelit olivat vain palikoita ruudulla ja äänet ainoastaan välttämätön paha. Nykyään pelit ovat parhaimmillaan oikeaa taidetta, minkä ohella ne kuuluvat yhä useamman arkeen. Mielestäni nyt tarvitaan yhteistyötä löytämään uudet pelisäännöt ja tuotteistamiskuviot, jotta pelimusiikista voidaan saada “oikeaa” musiikkia siinä missä mikä tahansa muukin musiikki.

Lakipalvelut ovat pienyrittäjälle kalliita, mutta vielä isompi ongelma on ollut asenteellinen. Melkein jokainen taho, julkaisijoista etujärjestöihin, on pelännyt menettävänsä jotain, tai ajatellut muutoksen tulevan kalliiksi. Totuus kuitenkin on, että yhteistyöllä ja harkituilla muutoksilla kaikki hyötyvät moninkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna. 


Aloin ideoida musiikin ja peliteollisuuden yhdistämisen kehityshanketta, kun erään luentoni jälkeen tuli puhetta Suomen Pelinkehittäjien ja Tekesin edustajien kanssa siitä, miten pelimusiikkia voisi kehittää. Pelisäveltäjillä ei ole etujärjestöä, joka voisi asiaa edistää, joten otin asian vastuulleni. Yhteydenotot Teostoon, Suomen Pelinkehittäjiin ja Tekesiin herättivät kiinnostusta, ja lähdin toteuttamaan suunnitelmaa Tekesin Skene-ohjelman puitteissa, yhdessä pelialalla vuosia toimineen ystäväni Henri Heikkisen kanssa.

Haluan muuttaa ajattelua pelimusiikista aivan perusteista alkaen. Se on toki fakta, että peleissä tulee aina tietysti olemaan “vain” taustamusiikkia, mutta minun mielestäni mihin tahansa peliin voi tehdä musiikkia myös ”kaupallisesta” näkökulmasta. Musiikki ei olisi ainoastaan pelin taustamusiikkia, vaan pikemminkin ”kaupallisen” tasoista musiikkia, joka sopii peliin.

Pelin pääteemassa voi olla laulajia, soittajia, se voi olla ihan oikea kappale, joka soi myös radioissa. Pelimusiikista voidaan tehdä remixejä ja uusia versioita ihmisille kuunneltavaksi. Elokuvissahan tämä on jo todellisuutta. Esimerkkinä voidaan mainita Titanic–elokuvan tunnuskappale, josta tuli maailmanlaajuinen hitti.

Haluan tehdä myös peleistä varteenotettavan formaatin säveltäjille ja tunnetuille artisteille. Pelit ovat kuitenkin jo nyt joillain mittareilla suositumpia kuin elokuvat. Menestyksekkäällä pelillä voi olla satojen miljoonien kansainvälinen yleisö, joka pitää pelistä. On jotenkin haaskausta, jos tämä yleisö joutuu kuuntelemaan vain yhdentekevää tilutusta.

Olen tehnyt yhteistyötä monen kansainvälisen tahon kanssa, ja samantyylisiä ajatuksia on pelialan ihmisillä ympäri maailman, mutta näin laajoja hankkeita pelimusiikin kehittämiseksi en ole vielä nähnyt. Yhtenä syynä se, ettei kenelläkään ole oikein siihen resursseja. Suomessa tällainen on kuitenkin mahdollista, kiitos Tekesin vahvan tuen pelialalle.

Jotta pelimusiikki voisi kehittyä taustamusiikista omaksi alakseen, täytyy alan ansaintamallit ja sopimuspohjat miettiä uusiksi niin, että ne hyödyttävät yhtälailla kaikkia osapuolia – artisteja, pelistudioita ja ennen kaikkea kuluttajia. Artistien ei pitäisi murehtia lakiasioita, vaan tehdä parhainta mahdollista musiikkia, eikä julkaisijan pitäisi joutua pelkäämään menettävänsä IP-oikeuksiaan, vaan antaa musiikkiteollisuuden tehdä kukoistavaa bisnestä, josta on rahallisesti paljon enemmän hyötyä kuin käyttämättömien oikeuksien omistamisesta.

Myös musiikin myyntikanavia on kehitettävä. Apple on osoittanut kiinnostuksensa tähän projektiin, ja haluaa kehittää asioita omalta osaltaan. Musiikin suoramyynnin peleistä on oltava helppoa ja yksinkertaista. Vaivatonta musiikin suoramyyntiä peleihin ja digitaalisiin markkinapaikkoihin ei ole vaikea toteuttaa, sillä toiminnallisuudet ovat jo olemassa - ainoastaan musiikit puuttuvat.

Hankkeen yhteydessä olen perustamassa omaa ”levy-yhtiötä”, nimeltään AriTunes Records, juuri pelialaa varten. Kantavana ajatuksena on luoda digitaaliselle ajalle sopiva levitysyhtiö, jonka kautta artistit saavat musiikkinsa maailmalle. Minulle on myös äärimmäisen tärkeää, että artistit saavat oman reilun osuutensa myynnistä heti, eikä murusia pöydiltä, kuten liian usein käy.

AriTunes Records tuottaa tänä vuonna ensimmäisen pelimusiikkialbumin, jossa apulaistuottajana toimii Vellu “DJ Slow” Maurola, ja artisteina tunnettuja kotimaisia säveltäjiä niin peli- kuin elokuvapuoleltakin. Tämä projekti toimii eräänlaisena pilottihankkeena ja suunnannäyttäjänä siihen, millä tavalla musiikkia voi tehdä peleihin, ja miten se voi toimia pelien ulkopuolella.

Helpoin vaihe on nyt takana, projekti on saatu alulle, ja pyörät niin sanotusti pyörimään. Olen kiitollinen kaikesta tähän asti saamastani tuesta ja avusta. Vielä on paljon edessä ja lisää tukijoitakin tarvitaan. Vuoden päästä näemme miten kävi.”

palaa alkuun