Teosto, Teostory, Katariina Sorsa, Music Finland, Antti Kosonen, PME, Elements Music, Tommi Tuomainen, Pop, musiikkitrendit, 2018
22.02.2018 Teksti: Henna Hietamäki. Kuvat: Jussi Helttunen, Uwa Iduozee, Suvi-Tuuli Kankaanpää

Mitä trendejä musiikissa kuullaan tänä vuonna? Popin asiantuntijoiden mukaan nousussa ovat vilpittömyys, rytmikkyys ja orgaanisten instrumenttien yhdistäminen elektroniseen tuottamiseen. "”Nyt meneillään on Suomen uusi tuleminen pop-musiikin saralla", toteaa vientipäällikkö Katariina Sorsa Music Finlandista.

”Suomessakin voidaan tehdä kansainvälistä poppia.”

Katariina Sorsa / Music Finland. Kuva: Jussi Helttunen

Katariina Sorsa toimii Music Finlandin pop- ja rock-musiikin vientipäällikkönä. Music Finland on musiikkialan vientijärjestö, joka kehittää suomalaisen musiikin kansainvälistymistä. Music Finlandin jäsenjärjestöjä ovat Teosto, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät, Gramex, Musiikkituottajat, Suomen Muusikkojen Liitto ja IndieCo.

”Suomessa on laaja kenttä ulkomailla menestyviä musiikintekijöitä esimerkiksi klassisen musiikin ja jazzin saralla”, Sorsa toteaa. ”Nyt meneillään on Suomen uusi tuleminen myös pop-musiikin saralla. Etenkin Alman kansainvälisen menestyksen myötä täällä on enemmän uskoa ja kiinnostusta suomalaisen pop-musiikin mahdollisuuksiin.”

Sorsa painottaa, että lähtökohtaisesti kyse on asenteesta – mitä uskalletaan tehdä ja mihin panostetaan.

”Uskalletaanko sanoa sille nousevalle artistille, että me yritetään tehdä sinulle kansainvälistä uraa täältä pienestä Suomesta käsin vai sanotaanko, että juttusi on muuten hyvä, mutta vaihda kieli suomeksi? Näkisin, että nyt asenne tämän suhteen on muuttumassa. Nyt ollaan paljon myönteisempiä ja uskotaan menestystarinoiden mahdollisuuteen. Ja jos suomalainen englanninkielinen pop-musiikki on samalla tasolla kuin sen kansainväliset vastineet, niin kyllä sitä kuunnellaan myös täällä Suomen markkinoilla”, Sorsa pohtii.

Sorsan mielestä artistien imagossa toimii samat asiat, kuin mitä painotetaan nykyään some-markkinoinnissa: aitous on hyvin tärkeää. Toinen trendi nuorten kuluttajien ja artistien sukupolvessa on uudenlaisten arvojen tuominen esiin.
”Nyt kyseenalaistetaan heteronormatiivisia rooleja. Esillä on paljon artisteja, jotka edustavat uudenlaisia arvoja, esimerkiksi sitä, että kaikki saavat rakastaa, ketä haluavat”, Sorsa linjaa.

Musiikin äänimaisemasta hän toteaa, että DJ-vetoinen elektroninen musiikki ei ole menossa mihinkään, mutta se kuulostaa erilaiselta kuin vielä pari vuotta sitten.

”Tietokoneella työskentelevät tuottaja-artistit ovat vakiinnuttaneet uuden tavan tehdä musiikkia.  Elektronisen musiikin saundi on kuitenkin entistä orgaanisempaa ja lähempänä muuta pop-musiikkia. Se ei ole niin vahvasti enää pelkkää konemusiikkia. Toki tekno ja muut alagenret ovat voimissaan siinä missä vaikka hevimetallikin, mutta valtavirrassa konemusiikki on pehmentynyt.”
 

”Räpistä ei ole vielä käännetty viimeistä sivua.”

Tommi Tuomainen / Elements Music. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tommi Tuomainen on Elements Musicin toimitusjohtaja. Elements Music on musiikinkustantaja joka edustaa noin 30 lauluntekijää ja artistia. Tallissa olevia artisteja ovat esimerkiksi Kasmir, Maija Vilkkumaa, Stig Dogg ja Pyhimys.

”Edustamme aika monenlaista musiikkityyliä. Kootusti voisi sanoa, että olemme erikoistuneet suosittuun musiikkiin”, Tuomainen kertoo.

Mikä tänä vuonna sitten on suosittua musiikkia? Millaisia radiohittejä on luvassa?

”Radiossa muutokset ovat hitaampia kuin streaming-listoilla. Radioissa soi paljon perinteisempää musiikkia”, Tuomainen toteaa.

”Mutta jos puhutaan nuoresta kohderyhmästä, joka määrittelee paljon mitä pop-kanavat soittavat ja mikä näkyy streaming-listojen kärjessä, niin siellä urbaani R’n’B-henkinen musiikki nousee koko ajan. Aiemmin nuorison listoja ovat hallinneet juomalauluhenkinen räppi ja EDM”, Tuomainen kertoo.

EDM:stä eli elektronisesta tanssimusiikista on tulossa Tuomaisen mukaan lauluvetoisempaa.

”Konemusiikki palaa lähemmäs perinteisempää pop-musiikkia, jossa on tarttuvia melodioita. Artistit kasvavat yleisönsä kanssa ja monet äkkiväärät konemuusikot muuttuvat suosionsa myötä melodisemmiksi.”

 Tuomainen uskoo, että suomiräppi ei tule menettämään merkitystään vuonna 2018.

”Suomiräppi jatkaa kasvuaan ja siihen tulee enemmän nyansseja. Esimerkiksi Paperi T on avannut räpille ovia uusilla alueilla. Myös Pyhimys on osoittanut, että se vetoaa muihinkin kuin teineihin. Heidän musiikkinsa koskettaa myös sitä porukkaa, joka ei miellä itseään räpin kuuntelijoiksi. Olen tosi fiiliksissä heidän menestyksestään etenkin sen takia, että mukana ei ole mitään hömppää. He puhuvat vakavista asioista tosissaan, rehellisesti ja samaistuttavasti.”

Tuomainen nostaa esiin myös Kasmirin, joka on hänen mielestään onnistunut luomaan jotain uutta suomalaiseen pop-musiikkiin ottamalla askeleen pois iskelmäperinteestä kohti rytmivetoisempaa tyyliä.

”Myös tekstit ovat kantaaottavampia. Vaihtoehtoisessa musiikissa on toki aina otettu kantaa, mutta popissa se ei ole ollut kovin muodikasta. Olemme eläneet aika huonoja aikoja, jolloin popilta kaivataan piristystä ja keveyttä. Ehkä nyt olisi tilaa myös ravistelulle.”

Hip hop -skenessä Tuomainen odottaa naisten läpilyöntiä. Useita julkaisuja on tulossa ja nyt odotetaan, kuka tai ketkä lyövät itsensä parhaiten läpi.

Kitararockin paluuta Tuomainen ei vielä ennusta. Kitaroita kyllä ehdottomasti kuullaan, mutta ne ovat osa elektronisempaa äänimaisemaa. Kitarariffi ei ole kappaleiden vetävä voima.

”Muutama vuosi sitten kansainvälisissä levy-yhtiöissä vielä pohdittiin, että mistä löytyisivät ne seuraavat suosituiksi nousevat rock-bändit. Nyt sellaista ei edes mietitä. Singer-songwriter-tyyliset, herkemmät kitara-artistit kyllä keräävät kuuntelijoita, mutta perinteinen kitarasankaruus ei oikein istu tähän aikaan”, Tuomainen toteaa.

”Autotune on yksi instrumentti muiden joukossa.”
 

Antti Kosonen / PME. Kuva: Uwa Iduozee

Antti Kosonen toimii JVG:n levy-yhtiönä tunnetun PME Recordsin operatiivisena johtajana. Lisäksi hän toimii muun muassa Alman managerina.

Kosonen uskoo, että Alma edustaa nykynuorille tärkeitä asioita ja edustaa uudenlaista pop-tähteä.

”Artisti voi ottaa nyt kantaa asioihin ja edustaa myös poliittisia arvoja. Alma on sukupolvensa äänitorvi ja tuo esiin nuorille tärkeitä asioita. Olen itse Almaa vain kymmenen vuotta vanhempi, mutta huomaan selkeän eron oman sukupolveni ja nykynuorten välillä siinä, mistä voidaan puhua ja mistä pitääkin puhua”, Kosonen toteaa.

Hän lisää, että Alma edustaa myös tässä ajassa tärkeää avoimuutta.

”Sellainen vilpittömyys hurmaa kenet tahansa.”

Myös Kosonen on samoilla linjoilla Sorsan ja Tuomaisen kanssa siinä, että elektroninen musiikki on siirtymässä musikaalisempaan suuntaan.

”EDM ei ole jatkossa enää niin geneeristä. Pop-musiikki on ollut lähivuodet hyvin konemaisesti tuotettua. Nyt on viitteitä siitä, että läpi on lyömässä tyyli, jossa käytetään entistä enemmän soittimia ja palataan lähemmäs musiikin perinteitä. Eli nyt uusi onkin tavallaan vanhaa”, Kosonen toteaa.

Luonnollisuus ja konemaisuudesta poistuminen ei kuitenkaan ylety esimerkiksi autotunen käytön vähentymiseen. Kosonen uskoo, että autotunen käyttäminen tulee pysymään edelleen vahvana etenkin räpissä.

”Autotunea osataan kuitenkin käyttää nykyään innovatiivisemmin. Se ei ole enää niin päälle liimattua. Efekti voi olla vain yksi instrumentti muiden joukossa ja osa muuten hyvinkin orgaanista saundia. Tätä edustaa esimerkiksi Drake, joka yhdistää vahvasti efektoitua laulua muun muassa afrobeat-vaikutteisiin.”

Kansainvälisissä trendeissä Kosonen näkee vahvana latinomusiikin uuden nousun. Buumi näkyy vahvana etenkin Yhdysvalloissa, jossa listoille on noussut poikkeuksellisesti myös espanjankielistä musiikkia.

”Tässä on mielestäni kyse samasta perinteisten vaikutteiden noususta pop-musiikkiin. En kuitenkaan usko, että meillä Suomessa ryhdyttäisiin tekemään kovin laadukasta lattarimusiikkia. Me voimme panostaa omiin vahvuuksiimme.”

palaa alkuun