Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Juhana Unkuri
Kuva: Jussi Helttunen

Sakari Kukko on musiikin maailmankansalainen

Sakari Kukko on koiraihmisiä. Vaimon ja pojan lisäksi perheeseen kuuluvat koirasudet Mimi ja Wille sekä yorkshirenterrieri Niksu.

– Koirani ovat muusiani. Niksu tapaa kuunnella kotona soittoani flyygelin päältä tai vaatii päästä syliin. Hän on pitävinään jopa viulunsoitostani, Kukko toteaa kuvaustilanteessa mukana olleesta Niksusta, joka on perheen tuorein tulokas.

Tänä syksynä 50-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Kukko, 62, katsoo taiteilijanuransa alkaneen 1960-luvun puolivälin voittoisista kansallisista lasten laulukilpailuista.

Erikois-Emman ja lukuisia muita palkintoja saaneen Kukon tuotannosta löytyy aineksia esimerkiksi jazzista, kansanmusiikista, lastenmusiikista, rockista ja virsistä.

Kukko on esiintynyt tai levyttänyt muun muassa Radion sinfoniaorkesterin, Jukka Tolosen, Heikki Sarmannon, Youssou N’dourin yhtyeen, Kingston Wallin, Amorphiksen, Värttinän sekä Palefacen & Räjähtävän Nyrkin kanssa.

Ehkä parhaiten hänet tunnetaan vuonna 1974 perustamastaan Piirpauke-yhtyeestä. Ensimmäinen maailmanmusiikin suomalainen menestysyhtye toimii edelleen aktiivisesti.

– Sain 70-luvulla nuorena lupaavana jazzmuusikkona herätyksen etniseen musiikkiin. Yhden musiikkikulttuurin haltuunotto veisi koko ihmisiän. Olen liihotellut musiikkikulttuurista toiseen ja ottanut niistä eri elementtejä. En ole lähestynyt soittamista niinkään analysoinnin kuin intuition kautta, sanoo yhteensä yli 30 maassa niin Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa kuin Etelä-Amerikassa esiintynyt musiikin maailmankansalainen.

Musiikin oltava riittävän helppoa

Multi-instrumentalisti Kukko on tunnettu erityisesti pianon, saksofonin ja puupuhaltimien taitajana. Kukon aloittaessa uraansa muodissa oli progressiivisuus.

– 1970-luvulla rytmimusiikki alkoi kehittyä komplisoidummaksi. Piirpaukkeellakin oli aika monimutkaista musiikkia varsinkin 80-luvulla, jolloin käytimme paljon esimerkiksi balkanilaisia epätasajakoisia tahtilajeja.

– Nykyisin progressiivisuus ja vaikeaselkoisuus ei ole minulle itseisarvo, pikemminkin päinvastoin. Musiikin pitää olla tavallisen kuulijan ymmärrettävissä. Kun musiikki on helposti soitettavissa, tunteeseen ja tulkintaan voi ladata enemmän.

Kukko tunnetaan luovista ja persoonallisista sovituksistaan, sävellyksistään ja esityksistään. Hän näkee muusikon välikappaleena.

– Kaikki ideat tulevat joistain muista ulottuvuuksista. Ne ikään kuin tarjotaan meidän eteemme. Jutuista pitää napata heti kiinni, muuten voi olla myöhäistä.

Nyt Kukko satsaa erityisesti kolmen suomalaisen ja kolmen senegalilaisen soittajan SuperHelle-yhtyeeseen, joka yhdistelee lähinnä kahden musiikkikulttuurin perinteitä.

– Hyödynnämme muun muassa Sibeliuksen, Merikannon, Kuulan ja kumppaneiden tekemää musiikkia. Esimerkiksi heidän pianosävellyksissään on selvästi kantelevaikutteista meininkiä, johon länsi-afrikkalainen herkkä kora-kielisoitinmusiikki on suoraan linkitettävissä.

Kukon mielestä suomalaisten muusikoiden on tärkeää pitää esillä kotimaista musiikkia.

– Etenkin amerikkalaisella musiikilla on muutenkin tarpeeksi sanansaattajia. Jos me emme vie eteenpäin oman perinteemme hienoja asioita, ei sitä kukaan muukaan tee.

Suomalaista ja kansainvälistä näkökulmaa

Kukko aloitti äskettäin kirjoittamaan jousikvartettiosuutta teokseen, jossa mukana on myös SuperHelle.

– Olen innostunut laittamaan nuotteja paperille oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni.

Kaiken kaikkiaan hän toteaa musiikin olevan kansainvälinen kieli.

– Ulkomaan matkoillani olen soittanut paljon paikallisten muusikoiden kanssa. Samaa biisiä soittaessaan on ollut heti osa samaa jengiä.

Kukko sanoo edustavansa suomalaisuutta, eurooppalaisuutta ja maailmankansalaisuutta.

– Meillä kaikilla on opittavaa kaikista muista kulttuureista. Minun suomalaisuuteni ei ole sitä, että pää pannaan pensaaseen. Olemme aiempaa paremmin tietoisia muissa kulttuureissa tapahtuvista asioista. Galaksit erkanevat toisistaan, mutta ihmiset lähenevät toisiaan.

SuperHelle on mukana loppuvuodesta julkaistavalla Saman taivaan alla -albumilla, jolla tuetaan monikulttuurista ja suvaitsevaista Suomea. Kukko sanoo osallistuvansa monikulttuurisuuskeskusteluun muutenkin musiikkiin liittyvillä valinnoillaan.

– Toivottavasti ihmiset voivat oppia ymmärtämään toisiaan paremmin musiikin avulla. Meikäläisen toiminta on yksi neula heinäsuovassa. Mutta sen minkä pystyn tekemään, teen suurella ilolla.

Jaa somessa