Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Markku Klami
Kuva: Laura Karlin

Säveltäjä Markku Klami Tampere Biennalessa: Elegia (2022)

Nykymusiikkiyhtye Tampere Raw kantaesittää Markku Klamin tuoreen Elegia-vokaaliteoksen Tampere Biennale -festivaalilla 7. huhtikuuta. Ihmiskohtaloita luopumisen ja menetyksen kautta käsittelevä  Elegia syntyi Klamin ja hänen puolisonsa Katja Klamin yhteistyönä. Markku Klami kertoo nyt TeoStorylle tuoreen teoksensa synnyttämisprosessista.

Aloittaessani uutta sävellystyötä tunnen usein epävarmuutta siitä, mitä valitsisin uuden teoksen lähtökohdiksi ja keskeisiksi sisällöiksi. Kun valinnanvaran mahdollisuudet ovat rajattomat, haasteeksi nousee helposti tehdä päätöksiä siitä, minkälaisiin ominaisuuksiin musiikillista materiaalia pyrkii rajaamaan ja minkälaiseen musiikilliseen kokonaisuuteen yrittää pyrkiä. Tämä on mielestäni teoksesta toiseen sävellystyön haastavin osuus: löytää jonkinlaista järjestystä ja rakennetta mahdollisuuksien loputtomalta tuntuvan kaaoksen keskellä.

Tuorein teokseni Elegia syntyi Tampere Biennalen tilauksesta. Tilaajan toiveena oli, että teoksen aihepiiri liittyisi ihmiskohtaloihin. Myös Arnold Schönbergin (1874–1951) Pierrot lunairessa (1912) tunnetuksi tekemä sopraanon, huilun, klarinetin, viulun, sellon ja pianon yhdistelmä valikoitui tilaajan ehdotuksesta Elegian kokoonpanoksi. Vokaaliteoksen kohdalla sävellystyö yleensä käynnistyy sopivan tekstin etsimisellä. Ihmiskohtalot laajasti ymmärrettynä on valtava aihepiiri, joten sopivista teksteistä ei lähtökohtaisesti ollut pulaa.

Katja Klamin runot luopumisesta ja menetyksestä koskettivat

Teksti omana taiteenlajinaan tuo säveltäjälle merkittävää apua: se sisältää jo itsessään oman maailmansa, erilaisine sisältöineen, käsitteineen ja merkityksineen. Mielenkiintoista on myös pohtia sitä, missä määrin oma tulkintani tekstistä ja sen sanomasta on sama tai erilainen kuin tekstin kirjoittajalla. Vastaanottajan tulkinta teoksesta – oli sitten kyseessä teksti, musiikkiteos, elokuva tai jokin muu taideteos – on nähdäkseni aina yksi lenkki lisää teoksen tekijyyden jatkuvassa ja monisyisessä prosessissa.

Mielenkiintoni alkoi suuntautua paitsi henkilökohtaisiin, myös laajemmin ihmisyhteisöjä koskettaviin kohtaloihin, erilaisiin tarinoihin. Tästä virisi jo pitempään mielessäni ollut ajatus yhteistyöstä puolisoni Katja Klamin kanssa, jota pyysin kirjoittamaan erilaisiin ihmiskohtaloihin liittyviä runoja ja tekstejä. Puolisoni runoista valitsin teoksen eri osiin tekstejä, joiden keskeinen aihepiiri on luopuminen ja menetys – molemmat nähdäkseni tyypillisiä ihmiskohtaloita.

Elegiaan valikoituneiden runojen aiheina on tahaton lapsettomuus, muistisairaudet, globaalit konfliktit ja ihmisen toiminnan vaikutukset ympäröivään luontoon. Näissä kaikissa nähdäkseni on kyse osaltaan myös luopumisesta ja menetyksestä: luopuminen unelmasta kokea läheltä uuden elämän ihme ja olla vanhempi lapselleen, luopuminen kyvystä toimia itsenäisesti ja oman persoonansa menettämisestä vääjäämättä etenevän muistisairauden runtelemana, sekä luopuminen ympäröivästä yhteisöstä ja luonnosta – juuri niistä elämän mahdollistajista, joita me ihmiset kaikkialla maailmassa tarvitsemme.

Tekstin kunnioittaminen sävellystyössä on tärkeää

Säveltäjänä pyrin kunnioittamaan alkuperäistä tekstiä. Haluan päästä selville sen sisällöistä ja merkityksistä, ainakin luomalla oman, pohditun käsitykseni tekstin sanomasta. Kunnioitukseen tekstiä ja sen tekijää kohtaan liittyy itselläni myös se, että pyrin säveltämään lauluäänten osuudet niin, että tekstistä olisi mahdollista saada selvää, ainakin suurimmaksi osin. Tämä käy tietysti haastavaksi silloin, kun musiikissa noustaan kunkin äänialan korkeimpaan rekisteriin.

Markku Klami
Tekstin selkeyden säilyttämisen vuoksi sävellän usein lauluosuudet melko matalalle alueelle. Tästä syystä Elegiassakin sopraano liikkuu voittopuolisesti matalammassa rekisterissä.
Markku Klami

Tekstin kunnioittamiseen sävellystyössä liittyy kohdallani myös se, että pyrin löytämään mielestäni sopivia musiikillisia vastineita tekstin sisällöille ja myös yksittäisten sanojen soinneille. Tämä auttaa sävellyksen materiaalien rajaamisessa. Kun tekstiä pitää eräänlaisena ohjenuorana, on musiikillisten materiaalien ja musiikin muodon ideointi jossain määrin sujuvampaa kuin puhtaasti instrumenttiteoksen tapauksessa.

Parhaimmassa tapauksessa jokin sana tai sanat alkavat suoraan soida mielessäni, ja suorastaan vaatimaan tietyntapaista musiikillista materiaalia ympärilleen. Säveltäjän haasteena tässä on toisaalta pyrkiä myös arvioimaan kriittisesti näitä intuition tarjoamia, eli aiempaan koettuun ja opittuun perustuvia ideoita. Toisaalta omaa intuitiota ei nähdäkseni tarvitse lähtökohtaisesti pyrkiä vastustamaan.

Elegia osiin purettuna

Elegian ensimmäinen osa Minä kuvittelin sinulle elämän keskittyy tahattoman lapsettomuuden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin. Kaipaus, suru, toivo ja haikeus yhdistyy ajoittaisiin tunnekuohuihin: miksi tämä tuska tuli kohdallemme? Voisiko toiveemme vielä toteutua? Saisimmeko olla osallisena uuden elämän ihmeessä, ja seurata tämän elämän kasvua ja kehitystä? Näitä ja monia muita vastaavia ajatuksia varmasti jokainen tahattomasta lapsuudesta kärsivä tulee pohtineeksi.

Toisessa osassa Hiipuen musiikki jähmettyy hitaisiin ja viipyilevin, toisinaan rikkoutuviin sointeihin. Osan teksti keskittyy omaishoitajuuden kokemuksiin ja ristiriitaisiin tuntemuksiin, joita läheisen henkilön hiipuminen muistisairauden runtelemana aiheuttaa. Toisen ihmisen persoonan hiipuminen vähitellen pois tuottaa suurta tuskaa. Häämöttävä kuolema voi siksi näyttäytyä myös vapauttavana päätöksenä pois kuihtumiselle.

Viimeisenä osana kuullaan Palava maa, jonka lyhyt ja ytimekäs, toteava teksti vie vääjäämättömästi etenevän ilmastonmuutoksen ja globaalien konfliktien keskelle. Mikä saa yksittäiset ihmiset ja laajemmatkin yhteisöt toimimaan tavoilla, jotka murentavat rauhallisen ja turvallisen elämän sekä kestävän tulevaisuuden edellytyksiä? Näiden valtavien kysymysten edessä kokee usein voimattomuutta ja omat, henkilökohtaisen elämän vaikutusmahdollisuudet tuntuvat pieniltä, jopa mitättömiltä. Suurta murrosta joutuu ikään kuin seuraamaan sivusta.

Elegia on sävelletty Suomen Säveltäjien Sibelius-rahaston tuella. Haluan kiittää lämpimästi puolisoani Katjaa koskettavista ja ajatuksia herättävistä teksteistä, Tampere Biennalea tilauksesta ja Sibelius-rahastoa tilauksen tukemisesta sekä teokseni kantaesittäviä muusikoita yhteistyöstä.

Teosto on Tampere Biennalen yhteistyökumppani 2022

Markku Klamin sävellys Elegia kuullaan osana Tampere Biennalen Tampere Raw’n konserttia 7. huhtikuuta klo 19.00 Tampereen Vanhassa kirkossa.

Vuodesta 1986 alkaen joka toinen vuosi järjestettävä nykymusiikin festivaali Tampere Biennale järjestetään tänä vuonna 6.-10. huhtikuuta. Vuoden 2022 festivaalin taiteellinen johtaja on säveltäjä Jennah Vainio.

Jaa somessa
Annathan meille palautetta!

Kehitämme verkkosivujamme ja otamme mielellämme vastaan palautetta. Vastaaminen onnistuu nopeasti!

Evästeet Teoston verkkosivustolla

Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallentuu tietokoneellesi tai muulle laitteellesi ja tallentaa tietoa käynnistäsi Verkkosivustolla. Evästeiden avulla Teosto parantaa palveluidensa käytettävyyttä.

Evästeillä kerättyjä tietoja ei lähtökohtaisesti yhdistetä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin, mutta jotkut evästeillä kerättävät tiedot saattavat olla välillisesti yhdistettävissä tunnistettuun henkilöön liittyviin henkilötietoihin.

Lue lisää tietosuojalausekkeestamme ja evästeselosteestamme.

Evästekategoriat
Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme saatavuuden varmistamiseksi. Ne esimerkiksi lataavat osan verkkosivustomme toiminnoista etukäteen nopeuttaakseen verkkosivuston latautumista. Välttämättömiä evästeitä käytetään myös valitsemiesi asetusten määrittämiseen ja muistamiseen. Voit kieltää välttämättömien evästeiden käytön selainasetuksissasi, mutta huomioithan, etteivät verkkosivuston kaikki toiminnot ja osat sen jälkeen toimi välttämättä kunnolla.
Lisätietoja evästeistä

Analytiikkaevästeet

Käytämme analytiikkaevästeitä kehittääksemme verkkosivustomme toimintaa. Analytiikkaevästeillä kerätään tietoa muun muassa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivustoamme ja miten he navigoivat verkkosivuston eri välilehtien välillä. Tietoja käytetään lähtökohtaisesti anonyymissä muodossa.
Lisätietoa: tietosuojalauseke ja evästeseloste

Toiminnalliset evästeet

Toiminnallisten evästeiden avulla voimme tarjota verkkosivustollamme erilaisia toimintoja, kuten soittolistoja ja reaaliaikaisen chatin. Jos kiellät toiminnallisten evästeiden käytön, osa tai kaikki näistä toiminnoista ei välttämättä toimi oikein.
Lisätietoa evästeistä

Markkinointievästeet

Markkinointievästeet auttavat meitä räätälöimään markkinointia ja tarjoamaan verkkosivustomme käyttäjille tulevaisuudessa yksilöllisempiä palveluita. Keräämme markkinointievästeiden avulla tietoja esimerkiksi käyttäjän käyttäytymisestä ja mieltymyksistä verkkosivustollamme.
Lisätietoa evästeistä