Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Jani Hellström
Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Sivupersoona Markku toi lopullisen ratkaisun J. Karjalaisen sanoituksiin

J. Karjalaisen ”Et ole yksin” -albumi nimettiin Teosto-palkintoehdokkaaksi helmikuun puolivälissä. Miten Lännen-Jukasta päästiin tähän levyyn?

Ehdokkaaksi nimettiin J. Karjalaisen sävellykset ja sanoitukset sekä Pekka Gröhnin, Janne Haaviston, Mikko Lankisen ja Tom Nymanin sovitukset J. Karjalaisen levyllä ”Et ole yksin”. Esiraati perusteli valintaansa seuraavasti:

”Et ole yksin -levyn myötä raskaan sarjan lauluntekijä palaa uudistuneena uransa huipulle. Kypsän lauluntekijän teoksissa ”karjalainen” sävelkieli yhdistyy saumattomasti uudenlaiseen tarinalliseen kerrontaan. Kokonaisuuden myötä Karjalainen tulee Hall of Famesta takaisin pelikentälle vahvempana kuin koskaan yhtyeensä loistavien muusikoiden tukemana.”

Mikä toi sinut musiikin pariin? 
”Meidän perheessä on musisoitu oikeastaan aina, vaikka vanhempani eivät olleetkaan muusikoita. Jotenkin musiikki on aina kiinnostanut. Vanhempieni mukaan konttasin lapsena usein radion ääreen  – ihan kuin radion sisällä olisi ollut oma maailmansa, joka vain veti puoleensa. Ennen kouluikää musiikki oli mukana lähinnä lauleskeluna. Koulussa sitten löysin kitaran soittamisen ja kiinnostuin melodioista.”

”Kitaran soittaminen veikin sitten mukanaan ja käytin paljon aikaa soittamisen opetteluun. Pikkuhiljaa alkoi muotoutua oma tapa soittaa. Muistan, että äitini muistutti silloin tällöin, että olisi hyvä tehdä välillä läksyjäkin.”

Miten ”Et ole yksin” muotoutui?
”Kun Lännen-Jukalla alkanut amerikansuomalaisia kansanlauluja -levytrilogia tuli päätökseen, halusin kokeilla, saisinko vielä omia lauluja syntymään, ja jos saisin, minkälaisia ne mahdollisesti olisivat. Tuntui, että olin tämän velkaa itselleni ja J. Karjalaisen musiikin ystäville.” 

”Janne Haavisto, tämän levyn tuottaja ja vanha bändikaverini, soitti samoihin aikoihin ja sanoi, että olisi kiva taas tehdä jotain yhdessä. Olin todella otettu. Bändi alkoi olla ajatuksen tasolla kasassa, vain biisit puuttuivat.”

”Musiikki on minulle puhtaasti fiilisjuttu. Sanat ovat jo älyllisempää toimintaa, ja siksi huomattavasti hankalampia. Kun mietin uuden levyn kappaleita, huomasin nopeasti, ettei minulla ollut nykyajasta juuri mitään sanottavaa. Lopullisen ratkaisun sanoihin toi kehittelemäni sivupersoona Markku, jonka tarinan kautta pystyin palaamaan nuoruuteni jytäävälle 70-luvulle ja tekemään lauluja aiheista, joilla on minulle itselleni merkitystä.”

Miltä Teosto-palkintoehdokkuus tuntuu?
”Lähtökohtaisestihan musiikkia ei voi tehdä palkintojen takia, mutta kyllä tämä hyvältä tuntuu. Teosto-palkinto on musiikintekijöiden oma juttu ja siksi tunnustus on erityisen arvokas.”

”Ja osoittaahan tämä tietysti sen, että levy on onnistunut muidenkin kuin vain meidän itsemme mielestä.”

Mitä J. Karjalainen tekee 10 vuoden päästä?
”Kyllä mä todennäköisesti soittelen kitaraa ja teen biisejä.”

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Kuvassa Mikko Lankinen, Pekka Gröhn, J.Karjalainen,Tom Nyman sekä Janne Haavisto.

Jaa somessa