Striimausten myötä vanhakin kappale voi yltää kulta- ja platinarajoihin
– Nykyiset striimauspalvelut ovat antaneet monille vanhoille julkaisuille ikään kuin uuden elämän. Fyysisinä äänitteinä niitä ei ole ollut välttämättä myynnissä vuosikymmeniin, mutta striimauspalveluiden ansiosta ne ovat jälleen kaikkien saatavissa ja kuunneltavissa. Tämä on luonnollisesti sekä artistien että kuuntelijoiden etu, toteaa Tommi Kyyrä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:stä.
Kyyrä toteaa monen vanhan julkaisun yltävän kulta- tai platinalevyyn vuosikymmeniäkin julkaisunsa jälkeen, kun levymyynnin jatkeeksi alkaa tulla striimauksia.
– Vanhoja suosikkeja on noussut esiin erilaisista back-katalogeista. Rajoja ylittävät niin albumit kuin sinkutkin.
Tällä hetkellä kultasinkkujen raja on kaksi miljoonaa striimiä ja platinasinkkujen raja neljä miljoonaa striimiä. Fyysisiksi äänitteiksi muutettuna ne vastaisivat 20 000:n ja 40 000:n kappaleen myyntiä. Striimauspalveluiden myötä kulta- ja platinasinglejen määrät ovat viime vuosina kasvaneet selvästi. Tarkkoja tilastolukuja ei ole tällä hetkellä saatavilla.
Kyyrän mukaan Suomessa niin albumien kuin singlejen kulta- ja platinalevyjen rajat ovat korkeampia kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa niiden saavuttaminen on 4-5 kertaa helpompaa markkinoiden kokoon suhteutettuna.
Pohjoismaat ovat olleet striimauksen ja muun digitalisoitumisen kärjessä. Nyt striimaus on voimakkaassa nousussa myös kansainvälisesti. Samalla eri maissa käydään keskustelua sopivista kulta- ja platinarajoista.
– Meillä nykyiset rajat asetettiin marraskuussa 2014. Arvioimme niitä vähintään kerran vuodessa, seuraavan kerran tämän vuoden lopussa. Esimerkiksi kahden miljoonan striimin kultaraja on mielestäni tällä hetkellä varsin sopiva. Ei kultalevy- tai platinalevy ainakaan liian helpolla tule. Teemme tietysti tarvittaessa muutoksia.
Kotimainen musiikki säilyttänyt asemansa
Kyyrä toteaa striimausten ja latausten määrän antavan totuudenmukaisemman kuvan levyjen kysynnästä kuin aiempi pelkkiin fyysisten levyjen myyntiin perustunut tilastointi.
– Perinteisesti levy-yhtiöt ovat myyneet esimerkiksi tavarataloketjuille tietyn määrän levyjä, eikä meillä ole ollut mahdollista saada tietoa siitä, kuinka monta levyä on oikeasti lähtenyt kaupoista kuluttajien mukana. Digimyynnissä tiedetään latauksen ja kuuntelun tarkkuudella, miten joku äänite on menestynyt.
– Toisaalta nykyään kaupoilla on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia ylläpitää isoja varastoja ja tavarankierto on nopeutunut. Enää ei käytännössä tapahdu niin, että kauppa hankkisi isoja eriä, jotka jäisivät jonnekin pyörimään, Kyyrä pohtii.
Kulta- ja platinalevyjen saaminen on ollut artisteille perinteisesti iso asia. Kyyrän mukaan rajojen saavuttamisella on merkitystä myös siihen, ketä kansainvälisiä artisteja Suomeen saadaan.
– Artistin management tapaa miettiä tarkasti, mihin maahan artisti lähtee keikalle tai tekemään muuten promotyötä. Kulta- tai platinalevyjen myötä fanipohja tiedetään vahvaksi ja sellaiseen maahan artisti saadaan helpommin vierailulle.
Digitalisoituminen on tuonut suomalaiskuuntelijoille entistä enemmän valinnanvaraa. Kyyrän mukaan yksittäisen striimauspalvelun kautta on nykyään saatavilla yli 40 miljoonaa biisiä. Tämä ei ole kuitenkaan heikentänyt kotimaisen musiikin asemaa.
– Suomessa musiikinkuuntelussa on ollut perinteisesti poikkeuksellisen vahva kotimaisuusaste. Kokonaiskulutuksesta yli puolet on ollut suomalaista musiikkia. Vaikuttaa siltä, että kotimaisen musiikin vahva asema jatkuu myös striimauspalveluissa.
Yksittäisten kappaleiden rooli vahvistunut
Kyyrä toteaa, että digitalisoituminen ja erityisesti striimien kuuntelun lisääntyminen on vähentänyt jonkin verran albumien tekemistä.
– Striimipuolella kuunnellaan aika paljon yksittäisiä biisejä, mikä ohjaa varsinkin tietyissä genreissä musiikin tekoa. Näiden genrejen artistit saattavat julkaista muutaman biisin vuodessa, välillä EP:n ja jossakin vaiheessa ehkä albuminkin.
Suomessa melkein 80 prosenttia äänitemarkkinoista on nykyään digitaalista. Kyyrä ei usko, että digitaalisen kuuntelun myötä fyysiset levyt kuitenkaan katoaisivat.
– Moni haluaa edelleen käydä ostamassa nimenomaan fyysisen levyn. Siinä kansitaide pääsee oikeuksiinsa ja musiikinkuluttamiseen liittyy usein myös tietty keräilyvietti.
– Mutta enää musiikin julkaisemisen ja kuluttamisen muodoissa ei ole kovin paljon rajoitteita. Sekä artisteilla että kuuntelijoilla on entistä monipuolisemmat valintamahdollisuudet ja sitä kautta tilanne on parempi kuin koskaan.