Vesa Haaja, Teosto, Teostory, taustamusiikki, Agents
31.03.2016 Teksti: Juhana Unkuri. Kuvat: Kreetta Järvenpää

Yritykset satsaavat perinteisesti visuaalisiin elementteihin. Tutkimusten mukaan musiikilla ja muulla äänellä on kuitenkin tärkeä rooli markkinoinnissa. ”Äänellä on vahva rooli brändin luomisessa”, kertoo tuottaja Vesa Haaja.

Tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi yritysten logojen, visuaalisten viestien ja äänenkäytön vaikutusta markkinoinnissa.

- Äänilogot vaikuttavat 75-90 prosenttia voimakkaammin kuin pelkät visuaaliset viestit. Jos musiikki tai muu ääni tukee onnistuneesti visuaalisen viestin sisältöä, se voi jopa kaksitoistakertaistaa visuaalisen viestin vaikutuksen, Lauri Domnick kertoo. Domnickin yritys The Vibe on erikoistunut äänibrändäykseen.

Huolimatta äänen vahvoista vaikutuskeinosta ja elämyksellisyydestä, maailman markkinointibudjeteista 83 prosenttia käytetään Domnickin mukaan visuaalisuuteen. Kuuloaistin osuus on vain 15 prosenttia.

- Usein visuaaliseen markkinointiratkaisuun on helpompi päätyä, koska sen suunnittelun koulutukseenkin panostetaan enemmän kuin audiomarkkinointikoulutukseen. Visuaalisuuteen satsaaminen tuntuu myös konkreettisemmalta, kun lopputulos on suoraan nähtävissä. On kuitenkin selvää, että visuaalisten ja auditiivisten elementtien tulisi kulkea käsi kädessä, pohtii tuottaja Vesa Haaja Audience Firstistä, joka tuottaa asiakkailleen musiikkia, äänimainontaa ja muita äänellisiä elementtejä sisältäviä audiomarkkinoinnin kokonaispaketteja.

Yksityisyrittäjä Lauri Domnick on erikoistunut äänen ja musiikin kokonaisvaltaiseen käyttöön yritysten toiminnassa. Domnickin mukaan yrityksen on tärkeää ensin hahmottaa, miltä se lähtökohtaisesti kuulostaa. Tämän jälkeen tulee pohtia, mitkä heidän brändinsä arvot ovat, miltä sen pitäisi kuulostaa ja miten se kääntyisi esimerkiksi musiikiksi.

- Vasta tämän jälkeen kannattaa miettiä, miten ääntä optimoitaisiin niin, että se tuottaisi lisäarvoa myynnin kannalta.

Haajan ja Domnickin mukaan usein unohdetaan, että äänimarkkinointiin liittyy paljon muutakin kuin liiketilojen musiikki ja mainonta. Brändiä tulisi viedä eteenpäin yrityksen kaikissa markkinointitoimenpiteissä ja ympäristöissä, niin työtiloissa, kotisivuilla, videoilla, rekrytointiviestinnässä kuin puhelinpalvelussa.

- Äänen muistijälki on pitkä, joten se on vahva elementti brändin luomisessa. Äänielementtien merkitys on kasvanut, kun liikkeet ovat menneet nettiin, toteaa Agentsien nykyisenä laulusolistinakin toimiva Haaja.
- On tärkeää saada brändi puhumaan samaa tunnekieltä jokaisessa asiakaskohtaamisessa. On ongelmallista, jos brändi kuulostaa mainonnassaan vaikkapa hevimetallilta, mutta liikkeessä soikin kevyt spa-musiikki, Domnick pohtii.

Domnickin mukaan Suomessa on erittäin hyvää mainosmusiikkia, samoin liikkeissä soitetaan erinomaista taustamusiikkia.

- Sen sijaan meillä on aika pitkä tie siinä, että brändit kuulostaisivat jokaisessa asiakaskohtaamisessa omalta itseltään.

Musiikin monet keinot

Musiikki vaikuttaa myyntitilanteissa monin tavoin. Domnickin mukaan myymälöissä esimerkiksi musiikin tempolla ja tunnistettavuudella on suuri merkitys.

- Kun musiikki on hitaampaa, liikumme kaupoissa yleensä vähän hitaammin. Tällöin huomaamme paremmin ympärillämme olevat tuotteet, mikä lisää suoraan meidän ostamistamme.

- Kun musiikki on tunnistamatonta, hahmotamme aikaa huonommin ja vietämme kaupoissa vähän pidempiä aikoja. Emme myöskään kiinnitä huomiota niin paljon tuntemattomaan musiikkiin. Samalla huomiomme kohdistuu enemmän tuotteisiin ja palveluihin, Domnick havainnollistaa.

Myös musiikin volyymillä on merkitystä. Domnickin mukaan kova volyymi toimii hyvin nuorten kohdalla.

- Monesti musiikissakin vähemmän on enemmän, mutta joissain tilanteissa enemmän on enemmän. Esimerkiksi nuorisovaateliikkeet ovat useimmiten meluisia paikkoja. Nuoret kokevat, että ne sopivat hyvin heille.

- Samaan aikaan melu ajaa vanhempia kuluttajia pois. Tämä vahvistaa nuorten ajatusta siitä, että paikka on tehty juuri heille.

Aina ääntä ei tarvita ollenkaan. Domnick nostaa esimerkiksi kotisivut.

- Nettiä käytetään mitä erilaisimmissa ympäristöissä, joissa on valmiiksi jokin äänimaisema. Toisen äänen tuominen samaan ympäristöön toimii harvoin ainakaan pakotettuna.

Kuluttaja viihtyy, bisnes hyötyy

Domnick toteaa niin Suomessa kuin maailmalla olevan runsaasti esimerkkejä siitä, että onnistunut äänisuunnittelu on kasvattanut liikevaihtoa.

- Esimerkiksi Skotlannissa Glasgowin lentoasemalla alettiin soittaa yleisissä tiloissa hyvin rauhallista musiikkia, johon lisättiin vähän luonnonääniä. Tämän seurauksena lentoasemien kaikkien liikkeiden myynti kasvoi 3-10 prosenttia. Omassa case-tapauksessani erään ravintolan keskiostoja kasvatettiin 22 prosentilla oikean taustamusiikin avulla.

Haaja nostaa esiin Audience First -yrityksen tapauksen, jossa hyödynnettiin roots-henkistä musiikkia.

- Sen sekaan pujautettiin miehekäs alushousumainos ja kyseisen tuotteen myynti nousi 280 prosenttia.

Domnick toteaa, että jotkut mieltävät audiovisuaalisten elementtien kehittämisen kuluttajien manipuloimiseksi.

- Omasta mielestäni kysymys on pikemminkin siitä, että esimerkiksi ostosympäristöistä tehdään ihmisille miellyttävämpiä, jolloin ihmisistä on kivempi käydä niissä. Samalla tietysti bisnes hyötyy automaattisesti.

Taustamusiikin käyttö

Taustamusiikkilupa tarvitaan, kun musiikkia käytetään muun (liike)toiminnan tukena luomassa halutunlaista tunnelmaa. Musiikkia voi soittaa levyltä, tietokoneelta tai muulta äänitteeltä. Lue lisää taustamusiikin tutkimuksesta, Teoston lisensoimista taustamusiikkipalveluista ja millaiset toimijat tarvitsevat taustamusiikkiin luvan: Tarvitsenko luvan?

 

palaa alkuun