Teosto Talks: mikä on liven rooli tulevaisuuden musiikkikentällä?

Onko uusien artistien ja tekijöiden enää mahdollista päästä esille keikkarintamalla entiseen malliin? Miten suomalainen livekenttä voi, ja mitkä ovat kansainvälisen livebisneksen trendit? Tästä keskusteltiin antaumuksella vuoden viimeisessä Teosto Talksissa Musiikkitalossa 11. joulukuuta 2025.

Tilaisuuden keynote-puheenvuoron piti Euroopan johtavan promoottoritoimijan, FKP Scorpion artistibuukkaus- ja promoottoritoiminnasta vastaava johtaja sekä Fullsteam Agencyn perustaja Rauha Kyyrö. Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Auran luotsaamassa paneelissa Suomen livealan tilanteesta keskustelivat artisti-musiikintekijä Antti Autio, LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen ja Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry:n ja Lutakon toiminnanjohtaja Jonna Paananen.

Yhdysvaltojen livemarkkina on kasvanut, Euroopan merkitys vähentynyt

Rauha Kyyrö avasi puheenvuorossaan kansainvälisen livebisneksen viimeisimpiä murroksia. Yksi suurimmista murroksista on Kyyrön mukaan Yhdysvaltojen markkinan kasvu ja Euroopan merkityksen väheneminen suurimpien artistien keikkasuunnittelussa. Kyyrön mukaan eurooppalaisen keikkayleisön ja keikkajärjestäjien ostovoima on heikentynyt.

“Yhdysvaltojen bruttokansantuote on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa, kun Euroopassa on menty vain parikymmentä prosenttia ylöspäin. Suomessa ollaan käytännössä junnattu paikoillaan”, Kyyrö kertoi.

Erityisesti Yhdysvalloissa suurten artistien keikkalippujen hinnat ovat ennätyksellisen korkeita, kun Euroopassa hinnat ovat nousseet maltillisemmin. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on jo aiheuttanut sen, että Euroopan-kiertueilta on mennyt iso taloudellinen pohja.

“Artisteilla on tällä hetkellä paljon kannattavampaa soittaa Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Euroopan kanssa kilpailevat myös muut alueet, kuten Lähi-itä ja Aasia, joissa on myös enemmän julkista tukea keikoille.”

Vuonna 2021 maailman stadionkonserttien lipunmyynnin liikevaihto maailmassa oli noin kaksi miljardia euroa, ja vuonna 2023 jo 4,5 miljardia. Myös keikkalippujen jälkimarkkina on suuri.

“Virallisten keikkalippujen hinnat eivät kerro koko totuutta. Yhdysvalloissa jälkimarkkinat ovat merkittävästi Eurooppaa suuremmat: esimerkiksi Adelen Las Vegasin residenssikeikkojen virallinen lippu maksoi 755 dollaria, mutta jälkimarkkinoilla hinta saattoi olla jo 5000 dollaria.”

Kyyrön mukaan Adelen kaltaisten suurimpien artistien ”residenssikeikat” tuntuvat lisääntyvän ja keräävän enemmän yleisön suosiota, kun samaan aikaan musiikkifestivaalit kohtaavat vaikeuksia. Residenssikeikoilla Kyyrö tarkoittaa toimintatapaa, jossa artistilla on useita keikkoja samassa kaupungissa ja tapahtumapaikassa. Samassa paikassa esiintyminen mahdollistaa massiivisemman tuotannon, ja usein myös läheisemmän kontaktin yleisöön.

Festivaalikenttää haastavat puolestaan ennen kaikkea nousevat kustannukset ja monia festivaaleja ympäri maailmaa on jouduttu perumaan. Monilla festivaaleilla satsataan nykyisin ennen kaikkea päälavaan, kun kaikesta muusta joudutaan karsimaan.

“Yleiset kustannukset ovat nousseet sellaiselle tasolle, että on oikeasti tosi haastavaa tehdä ammattimaisesti isoja festivaaleja - tai minkään kokoisia festivaaleja. Artistien palkkiot ovat nousseet kaikista eniten.”

Kyyrö summasi myös, että live-alan tulevaisuus rakentuu paljolti artistien menestyksen varaan.

“Me voidaan menestyä vain silloin, jos artisti menestyy. Silloin meillä kaikilla on tulevaisuus.”

---

Globaalit musiikkitrendit – Rauha Kyyrö

Viimeisin megatrendi: Americana & country

“Viimeisin iso trendi on ollut americana & country: viime vuonna noin 10 prosenttia maailman suurimmista kiertueista oli countrya. Country-musiikin suosio on kasvanut erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös kansainvälisesti.”

Kuuminta juuri nyt: Latinomusiikki

“Viime vuoden Top 100 -kiertueiden liikevaihdosta 16 prosenttia oli latinomusiikkia. Kymmenen vuotta sitten suurin latinoartistin kiertue tuotti alle 40 miljoonaa dollaria, nyt viimeisin kiertue jo 240 miljoonaa.”

Suosituinta seuraavaksi: Rock ja metalli

“Slipknotin kiertue myi minuutissa loppuun. Sekin saattaa kertoa rockin ja metallin uudelleen tulemisesta – ja tämä on meille Suomessa myös mahdollisuus.”

---

Paneelissa pohdittiin kotimaan livealan tilannetta

Teosto Talksin paneelikeskustelussa Antti Autio, Jenna Lahtinen ja Jonna Paananen keskustelivat Vappu Auran johdolla siitä, miten jo koronasta ja kustannusten noususta kärsinyt Suomen elävän musiikin kenttä saataisiin pidettyä elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Keskustelijoiden mukaan suomalaisen livemusiikin voima on yhteisöllisyydessä, monipuolisuudessa ja yleisön saavutettavuudessa. Konkreettisina toimenpiteinä nostettiin esiin muun muassa pääsylippujen arvonlisäveron alentaminen ja rakenteellisten muutosten tarve keikkapaikkojen talousmekaniikkaan.

“Onhan se tilanne tiukka livekentällä. Pandemia söi kassat tyhjiksi, ja niitä velkoja maksetaan yhä. Talouden turva on heikompi, geopoliittinen asema vaikeuttaa asioita, inflaatio kasvattaa kustannuksia, eikä asiakkailla ei ole enää varaa käyttää rahaa oikein mihinkään kivaan”, Jenna Lahtinen kommentoi.

Lahtisen mukaan laineet ovat lyöneet kuitenkin Suomeen hitaammin kuin muualla Euroopassa.  Suomessa festivaalien lakkauttaminen ei ole ollut yhtä rajua kuin muualla Euroopassa, mutta merkkejä vaikeuksista on: festivaalit pitävät välivuosia, yksittäisiä tapahtumia perutaan ja keikkapaikkoja on mennyt konkurssiin. Huolta herättää myös taannoinen keikkalippujen arvonlisäverokannan nousu kymmenestä neljääntoista prosenttiin.

“Jotta keikat olisivat saavutettavia ja että ihan aidosti kaikilla olisi varaa käydä keikoilla jatkossakin, tarvitaan pääsylippujen arvonlisäveron alennus.”

Jonna Paanasen johtama Lutakko on kasvattanut kaikkia todennäköisyyksiä vastaan yleisömääriään Jyväskylässä joka vuosi. Yksi Lutakon menestystekijöistä on Paanasen mukaan erityisesti se, että klubille pääsevät myös alaikäiset, joita on tärkeä kasvattaa keikkakulttuuriin jo nuorina.  Alaikäiset ovat segmentti, mitä moni klubi tai festivaali ei juurikaan tällä hetkellä hyödynnä.

“Me ollaan aatteellinen yhdistys, jolla on vapaaehtoistyöntekijöitä, ja jo se muovaa toimintaa aika paljon. Yksi iso tekijä on se, että tuomme systemaattisesti alalle uutta yleisöä.”

“Jos kustannuspuoli perustuu oletukseen, että jokainen asiakas ostaa kolme tuotetta, ei se tule kantamaan pitkällä tähtäimellä. Olemme myös pyrkineet pitämään liput mahdollisimman edullisina.  Paikan kannaltahan on paljon parempi, että siellä on 600 ihmistä 20 euron lipulla kuin kolme 40 euron lipulla.”

Kärsivällisellä keikkailulla suuren fanikuntansa ajan saatossa kerännyt Antti Autio kertoi muistaneensa oman keikkailuhistoriansa alkuajat, jolloin yleisöllä oli mahdollista osallistua hänen keikoilleen saavutettavien lipunhintojen takia.

”Olen tosi onnekkaassa asemassa, että elän keikkailulla. Mua ahdistaa ajatus, että kaventuu, kenellä on mahdollisuus edes tulla keikalle. Lipun hinnat on nykyään tosi korkeita.”

Jonna Paananen korostikin tarvetta matalan kynnyksen keikkapaikkojen jatkuvuudelle.

“Meidän pitää käyttää aikaa ja energiaa siihen, että luodaan sellaisia paikkoja, joissa pääsee soittamaan viidellekymmenelle ihmiselle – ja siihen, mistä tulee seuraavia anttiautioita”

---

Katso Teosto Talks 11.12.2025 -tallenne YouTubesta!