Tiktokin videopätkä on hauskempi kuin musiikkivideo?
Ikävaiheessa kymmenestä kahteentoista vuoteen fantasia ja leikinomainen kuvittelu kiinnostavat arkitodellisuuteen pureutumista enemmän. Pelien ja kavereiden merkitys omassa maailmassa on vahvimmillaan. Tämä näkyy siinä, että musiikin kuuntelussa hyvä biitti ja videot ovat tärkeämpiä kuin puhuttelevat sanat tai oman identiteetin vakava pohdinta. Hauska musiikin jakaminen kavereiden kanssa on itse musiikkia tärkeämpää. Musiikkia voi kuunnella myös, jos olo tuntuu muuten tylsältä eikä ole tekemistä.
Esiteinien musiikinkuuntelu ei ole vielä aivan yhtä vilkasta, kuin sitä seuraavien reilun kymmenen vuoden ajan. Yleensä 14-24-vuoden ikä on ihmisiän intensiivisin musiikinkuunteluvaihe, jonka jälkeen vahvistuu televisiosisältöjen parissa vietetty aika.
Mistä 10-12 -vuotiaat kuuntelevat musiikkinsa?
Symbioosi puhelinlaitteen kanssa dominoi esiteinin arkea musiikinkuuntelua myöten.
Noin kaksi kolmasosaa kuuntelee musiikkia Youtubesta ja Spotifysta keskimääräisen päivän aikana, ja lähes jokainen seuraa vloggaajia ja tubettajia. Videoita tuunaillaan ja katsellaan Google Translate Sings -tyyppisten lisämausteiden kera.
Puhelimesta kuuntelee musiikkia noin 90 % esiteineistä. Radio tulee musiikinkuuntelulaitteena selvänä kakkosena ennen tietokonetta, ja puheet radion nopeasta kuolemasta tuntuvat tässäkin ikäryhmässä vahvalta liioittelulta. Valtaosalla on muutama kanava, mitä kuuntelee silloin tällöin.
Esiteiniryhmän selvä ykkössuosikkikanava radioista on Loop ennen NRJ:tä, mikä heijastelee listamusiikin ja hittien jyräävää asemaa musiikkimieltymyksissä. Suosikkikanavat kertovat myös siitä, että 10-12-vuotiaiden keskuudessa ulkomaisten artistien suosio on korkeimmillaan verrattuna kotimaisiin artisteihin, ja sanoitusten merkitys on pienempi kuin biitin tai videon merkitys.
Elävän musiikin konsertissa on käynyt 10-12-vuotiaiden ikäryhmästä viimeisen vuoden aikana vain vajaa puolet. Luku tulee kiipeämään heidän kohdallaan noin kahteen kolmasosaan pari vuotta myöhemmin. Keikkojen tuoma ilo perustuu tässä iässä hyvin paljon enemmän jakamisen riemuun kuin henkilökohtaisuuteen.
”Musiikkia on kivointa kuunnella kavereitten kaa, jos näytän niille jonkin kivan biisin”
Yleisimmät uusien artistien löytämispaikat ovat tässä ikäryhmässä Youtube, Spotify, Tiktok ja radio – tässä järjestyksessä. Aika usein kuuntelussa mukana on kaveri, ja oman kaveripiirin kanssa tykätään digata yhteisiä suosikkeja.
Tiktok – jossa musiikki-ideat ja biisit leviävät viidentoista sekunnin pätkien voimalla omatekoisten videoiden taustamusiikkina – on ikäluokassa Whatsappin, Youtuben ja Spotifyn rinnalla yksi neljästä keskeisimmästä ja käytetyimmästä digitaalisesta palvelusta. Näin siksi, että ”viidentoista sekunnin pätkä on paljon hauskempi ja nopeampi katsoa tai jakaa keskellä chattaamista kuin neljän minuutin video”.
Tiktokin huikeaa kasvukäyrää kuvaa hyvin tätä kirjoittaessa se, että pelkästään lokakuussa 2019 sen latasi puhelimeensa 60 000 suomalaista, mikä on noin kolme kertaa enemmän kuin seuraavaksi suosituimmilla palveluilla.
Suuri osa pojista uskaltaa hullutella ja leikkiä identiteetillään siinä missä tytötkin. Tyttöjen ja poikien suosikkimusiikki ja elämäntyyli yleensäkin on juuri nyt ehkä lähempänä toisiaan kuin koskaan aiemmin.
Listapopin ja rapin dominanssiin ei näy vielä muutosta
2010-luvulla pop ja pophenkinen rap jyräsivät rockin ja iskelmän alleen.
Uudet nousevat tyylit ovat lähinnä noiden kahden tyylilajin pienempiä alagenrejä, kuten bass boosted rap. Kiinnostavaa nähdä, kuinka suureksi aasialaisten artistien ja heidän edustamiensa tyylien kuten k-popin suosio kasvaa. Ja voiko musiikkityylien ja musiikin leviämiskanavina toimivien verkkopalveluiden välille syntyä vielä nykyistäkin vahvempi itse musiikkia ohjaava symbioosi?
10-12-vuotiaiden suuria suosikkeja olivat syksyllä 2019 Billie Eilish, Ariana Grande, Ed Sheeran, Ellinoora, JVG, BTS, BlackPink, Alan Walker, Ava Max, Post Malone, Bebe Rexha – ja Queen.
Raskaalla rockilla on ikäryhmässä omat kannattajansa, mutta kokonaisuudessaan 10-12-vuotiaiden keskuudessa rock musiikkityylinä mahtuu inhokkilistoille yhtä usein kuin ooppera tai jazz.
Seth Stephen-Davidowitz kirjoitti New York Timesiin suoratoistopalveluiden kuunteludataan nojaavien tutkimusten perusteella, että noin 14-vuoden iässä kuunneltu musiikki vaikuttaa kaikkein pysyvimmin tulevaan musiikkimakuun. Tämän nojalla vielä 2080 -luvulla kuunnellaan mm. Ikuista vappua, Bad Guyta – ja Bohemian Rhapsodya.
Nuoret ja vanha musiikki
Vanhoista artisteista noin 30 miljoonaa katsojaa Euroopassa ja lähes puoli miljoonaa katsojaa Suomessa keränneen Bohemian Rhapsody -elokuvan nostattama Queen on tällä hetkellä omissa korkeuksissaan.
Vanhojen artistien diggailu alkaa kuitenkin tyypillisemmin vasta 15-vuoden iän vaiheilla.
Jos tämän hetkisistä heikoista signaaleista vanhojen yhtyeiden maininnoista pitäisi päätellä, saattaisimme nähdä seuraavaksi suurtuotannon Beatlesista tai Lennonista, jotka orastavat samalla tavalla myös nuorissa ikäryhmissä kuin Queen joitain vuosia sitten.
Voittopuolisesti mitään sellaista ikäkuilua ei ole, että teinien musiikki olisi vanhempien korville kauheata kestää. Enintään musiikkia pidetään tylsän ja yksipuolisen kuuloisena. Joitain vuosikymmenestä toiseen toistuvia yksittäisiä seksin ja saatananpalvonnan kauhisteluja on verkkokeskustelusta toki helppoa kaivamalla mahdollista kaivaa.
pysyviä piirteitä 10-12-vuotiaiden musiikinkuuntelussa
Nuorimmat ikäryhmät ovat ensimmäisiä uusien musiikinkuunteluun liittyvien teknologioiden ja sisältöjen omaksujia ensimmäisistä levysoittimista korvalappustereoihin, ja mp3:sta Tiktokiin. Mitä alle 20-vuotiaat edellä, sitä 30-vuotiaat jo muutaman vuoden sisällä perässä.
Visuaalisuuteen, intensiivisyyteen ja näyttävyyteen perustuvat formaatit menestyvät ikäryhmässä aina. Pelimaailmaan ja kuvitteelliseen todellisuuteen kytkeytyvät formaatit Kissistä tähän päivään saakka ovat arkitotuuksien laukojia kiinnostavampia.
Uudistava asenne. Vaikka musiikin suosio kasvaakin 10-12-vuotiaiden keskuudessa muutaman vuoden päästä kaikkien laskelmien mukaan, musiikkia rakastavakaan tutkija ei voi olla riemastumatta saadessaan päin näköä kommentin ”Hanki elämä, en tykkää musiikista niin paljon enää”.
Tekstin kirjoittaja: Kari Tervonen, tutkijastrategi, GroupM.
Teosto ja Musiikkituottajat IFPI Finland ovat toteuttaneet kirjoittajan kanssa useiden vuosien aikana tutkimussarjaa suomalaisten musiikinkuuntelusta. Tutkimuskierrosten yhteydessä olemme peilanneet erillisillä suppeilla kyselytutkimuksilla myös 10-12-vuotiaiden musiikinkuuntelun muutoksia (n= 133 – 200). GroupM on maailman suurimpia median ja markkinoinnin asiantuntijayrityksiä.
Lue lisää:
Suosikkisanoituksissa eletään täydellistä nuoruudenrakkautta yhä uudelleen