Yövesi yhdistää bluegrassia ja suomalaista kansanmusiikkia
Musiikintekijä Tuomas Logrénin sävellykset ja sovitukset levyllä ”Yövesi” ovat ehdolla tämänvuotisen Teosto-palkinnon saajaksi. Useissa bändeissä soittanut Logrén kertoo sooloprojektin vaatineen kynnyksen ylityksen.
Valinnat tehnyt esiraati perusteli valintaansa teoskokonaisuuden omaleimaisuudella.
”Levyllään Yövesi Tuomas Logrén yhdistää bluegrassin ja suomalaisen kansanmusiikin täysin omanlaiseksi kokonaisuudekseen. Sovituksillaan Logrén luo perinteestä aidosti uusia kappaleita, ja musiikillinen ajatus on kristallinkirkkaana kaikkien kuultavana. Logrén ei myöskään anna ilmeisen virtuositeettinsa tulla musiikin tielle, vaan pääosaan nousevat teokset.”
Sävellyksesi ja sovituksesi levyllä Yövesi ovat ehdolla tämänvuotisen Teosto-palkinnon saajaksi. Millaisessa seurassa koet olevasi palkintoehdokkuuden myötä?
Ehdokkaiden julkistustilaisuudessa oli mukava rupatella ehdokkaiden kanssa. Muista ehdokkaista tunnen Antti Paalasen pisimmältä ajalta. Olemme soittaneet yhdessä esimerkiksi AC/DC:n kappaleita soittavan Virtaset-coveryhtyeen basistina ja rumpalina. Antti on huippuluokan rumpali. Jonkin aikaa supattelimme pelimannijuttujamme muista erillään, mutta sitten uskaltauduimme kahvittelemaan oikeiden rokkareiden pöytään. Tillkka kuohuvaa vapautti tuppisuunkin kielenkannat.
Ehdokkuus on lähes häkellyttävä huomionosoitus ja oli mieleenpainuva elämys tavata kaikki ansioituneet ehdokkaat.
On mielenkiintoista pohtia esimerkiksi tyylilajikysymyksiä ja sitä, kuinka erilaisten tyylien edustajia on ja on ollut ehdokkaina. On myös helpompaa hyväksyä oma fakkiutumisensa tiettyyn tyylilajiin, kun näköjään muille on käynyt samoin.
Sovittajana minulla on melko paljon kokemusta ja sovitukset tulevat luonnostaan, säveltäjänä tunnen olevani enemmän aloittelija tässä seurassa, aapisen tankkaaja.
Miten Yövesi syntyi? Millainen tarina sillä on?
Teoskokonaisuus taitaa olla läpileikkaus itselleni läheisimmistä kansanmusiikkikokemuksista lisävaikuttein ryyditettyinä. Kantrilainat iskostuivat syvälle mieleen ala-asteen musiikkikirjasta. Kansanlaulusovituksissa on vaikutteita bluegrassista, popista, rockista, cajunista, toivottavasti muistakin musiikkityyleistä. Omat instrumentaalini ovat kaikki kantrahtavia. Tuu tuu -kappaleen melodia muokkautui pikkuhiljaa ja kansanmusiikin kannalta katu-uskottavalla tavalla, lasta tuudittaessa. Sovitus syntyi tuurilla yhdeltä istumalta, demonauhalle improvisoiden.
Kaikki levyn kansanlaulut olivat minulle tuttuja vuonna 2006 tehdyltä Pokkana polkkaa -tuplalevyltä. Sillä soitti haitaristi Olli Karin johtama yhtye. Tanhujärkäleellä on lähes sata kappaletta ja se on tarkoitettu kansantanssiharjoitusten ja -esitysten säestysnauhaksi.
Sovituksissa halusin kiinnittää erityistä huomiota kerroksellisuuteen ja keskirekisterin ilmavuuteen, jotta erityisesti akustinen kitara kuulostaisi ”isolta” ja sitä voisi soittaa pakottoman rennosti. Halusin, että musiikkia voisi helposti kuvitella kuuntelevansa olohuonemaisessa ympäristössä. Poket päästivät minut sisään ravintoloiden akustisiin kansanmusiikkijameihin jo 13-vuotiaasta ja tällaiset jamit olivat minulle paitsi nautinto, myös merkittävä soittokoulu. Samaa fiilistä hain levylle, mutta sointia halusin hifimmäksi ja vaihtelevammaksi.
Parhaat muistot teoskokonaisuuden parista?
Dialogi taiteellisen tuottajan kanssa oli hedelmällistä. Myös huomio siitä että projekti on alkanut, käynnissä ja en enää aio sitä pysäyttää oli itsessään kutkuttava. Olen kuitenkin enimmäkseen soittanut bändeissä, joten sooloprojekti vaati kynnyksen ylittämisen, eikä liiasta rutinoitumisesta ollut hirveästi pelkoa.
Mitä aiot tehdä seuraavaksi musiikin parissa?
Lähden keikoille Savuava Kirnu -yhtyeeni kanssa aivan näinä päivinä. Olemme Suomen kansanmusiikkiliiton maaliskuun kiertueyhtye. Lisäksi esiinnymme esimerkiksi Itä-Savon pelimanniyhdistyksen järjestämässä konsertissa Punkaharjun seurakuntatalolla.
Huhtikuussa on Mimmien levynjulkaisukiertue ja toukokuussa Friggin Iso-Britannian kiertue. Kun nämä keikkakiireet väistyvät, tarkoitus on syventyä säveltämiseen, kenties sanoittamiseenkin. Residenssimökkikin Villa Vikanissa on jo varattu tätä varten. Lintujen kevätmuutto olkoon inspiraationi lähde.