Voiko tekoälyn tuottamalle musiikille syntyä tekijänoikeus?

”Vain ihmisen luovuuden tulos voi saada tekijänoikeuden. Mutta ihminen voi käyttää tekoälyä apunaan musiikkia luodessaan ja saada silti teokselle tekijänoikeuden. Hänen osuutensa teoksen synnyssä täytyy kuitenkin olla tarpeeksi merkittävä. Ihmisen taiteellisen vision on oltava kuultavissa teoksessa”, Anton Ylikallio tiivistää.

Ylikallio on kuin kala vedessä musiikin ja oikeustieteen kohdatessa toisensa. Hän on Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja juristi. Ylikallio on aktiivisesti mukana musiikkiesitysten tuotannossa, ja hänellä on läheisiä työsuhteita musiikin tekijöihin.

Tällä taustalla hän on juuri oikea ihminen paneutumaan tekoälyllä tuotetun musiikin tekijänoikeuksiin. Hänen tuore väitöskirjansa Musical Works, Copyright, and Generative AI: Legal Perspectives on Originality and Authorship tarkastettiin lokakuun lopussa Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

”Vuonna 2020 näin YouTube-videon, jolla musiikin ammattilaiset koettivat tunnistaa, oliko tietyt kappaleet tehnyt tekoäly vai ihminen. He eivät pystyneet erottamaan, kumpi oli kyseessä. Ajattelin heti, että tämä on tekijänoikeuksien kannalta erittäin kiinnostava asia”, Ylikallio kertoo.

EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö korostaa luovaa tekijää

EU-jäsenvaltioiden tekijänoikeuslainsäädäntöä on harmonisoitu unionin tasolla jo kymmenien vuosien ajan. Tämän vuoksi Ylikallion Suomen lainsäädäntöön pohjaava väitöstutkimus on sovellettavissa koko EU:n tekijänoikeuslakiin. EU-lainsäädäntö määrittää kriteerit sille, mikä saa tekijänoikeussuojan. Myös Pohjoismaiden tekijänoikeuslainsäädännöt ovat yhteneväiset.

”Vaikka esimerkiksi EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan tekijänoikeuslaeissa on eroja, ne kaikki vaativat omaperäisyyttä, jotta tekijänoikeus syntyy. Lainsäädännössä tulkitaan, että luovien valintojen kautta tekijän persoonallisuus heijastuu teoksen ominaisuuksiin”, Ylikallio kertoo.

Ei riitä, että ihminen vain antaa tekoälylle tehtäväksi luoda esimerkiksi kaksi minuuttia elokuvamusiikkia tietyllä tyylilajilla.

”Ihminen ei saa kappaleelle tekijänoikeussuojaa, jos teoksen melodiset, harmoniset, rytmiset ynnä muut ominaisuudet eivät synny hänen valintojensa seurauksena.”

Saadakseen tekijänoikeussuojan teokselle henkilön on annettava tekoälylle useita kehotteita, editoitava teosta manuaalisesti tai muuten osoitettava riittävä oma panoksensa teoksen syntyyn.

”Kun ihmisen ja tekoälymallin vuorovaikutus on syvällistä ja monipuolista, tekijänoikeussuoja voi syntyä. Esimerkiksi jos ohjaan tekoälyä luomaan trumpetteja tuohon kohtaan ja rauhallisen tunnelman tähän, jalostan tekoälyn luomaa pohjaa lisäohjeilla. Näin ollen taiteellinen visioni alkaa näkyä teoksessa, ja silloin päästään lähemmäs suojan syntymistä”, Ylikallio toteaa.

Haaste on tulkita, paljonko vuorovaikutusta on tarpeeksi.

”Myös omaperäisen tekoälymalliarkkitehtuurin rakentaminen ja koulutusmateriaalin valinta ovat luovia ratkaisuja, mutta tällainen musiikin luominen on työlästä ja vie kauheasti aikaa ja rahaa. Olennaista on, että kappaleen syntyyn on vaikuttanut pitkä ketju ihmisen valintoja.”

Uudenlaisia luovia mahdollisuuksia

Ylikallio ei pidä tekoälyllä tuotettua musiikkia mitenkään huonona asiana. Hän odottaa päinvastoin innolla, mitä taiteellista innovointia uusi tekniikka tuo mukanaan.

”Kun hip hop kehitettiin ja sämplejä alettiin käyttää musiikissa, syntyi uusi musiikkityyli. Silloinkin pohdittiin, onko tämä luovaa ja onko tämä laillista. Nyt sämplet ovat vakiintunut osa taiteellista ilmaisua. Nyt on mahdollisuus luoda samantyyppisesti uudenlaista musiikkia tekoälyn avulla. Visionäärit kehittävät todennäköisesti jotakin aivan uutta”, Ylikallio sanoo.

Tällä vuosituhannella musiikin tuottamisessa on käytetty paljon digitaalisia apuvälineitä.

”Niillä on saatu musiikkiin virheettömyyttä ja kiiltoa, mutta myös maailmanlaajuisesti hyvin saman kuuloista musiikkia. Kenties trendi kääntyy, ja kuulijat alkavat autotunen sijaan vaatia rosoisuutta, virheitä ja inhimillisyyttä. Ehkä ihmisen luovuutta halutaan vastareaktiona tuoda esiin entistä enemmän”, Ylikallio pohtii.

Suurimpana uhkana Ylikallio näkee sen, että syntyy valtavasti sisältöä, josta ei ota selvää, onko se tekoälyn tuottamaa vai ei.

”Suoratoistopalveluissa on tarjolla yhä enemmän tekoälyn tuottamaa musiikkia, ja musiikin kuluttajalle on tärkeää saada tieto tekoälyn roolista kappaleen luomisprosessissa. Toinen merkittävä ongelma on tekoälyn koulutusmateriaalin kopioimisen luvanvaraisuus. Tästä on käynnissä useita oikeustapauksia.”

Uudenlaiset musiikin tekemiset tavat synnyttävät uusia juridisia haasteita

 Todennäköisesti alamme nähdä tekoälymusiikkitapauksia oikeudessa.

”Uskon, että lähivuosina jokin generatiivista tekoälyä koskeva tapaus menee EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tekoälymusiikkia koskevat riidat todennäköisimmin syntyvät tekoälypalvelun tuottajan ja sen käyttäjän välille. Tekoälymallipalvelu voi esimerkiksi käyttää henkilön tekemää kappaletta omiin tarkoituksiinsa, jos sopimusehdot eivät ole riittävän selkeät”, Ylikallio selittää.

Oikeudenkäynti vaatii kuitenkin rahaa.

”Oikeustapauksia syntyy, kun riitatapauksille syntyy taloudellinen merkitys, eikä niitä saada sovittua. Pitää olla sellainen riita, joka on mielekästä viedä tuomioistuimeen”, Ylikallio toteaa.

Lainsäädäntö on sovellettavissa, vaikka tekniikka kehittyy nopeasti.

”Lain kehikko pystyy ottamaan tekoälyn haltuun, mutta sen tulkinta on nykytilanteessa hankalaa. Tekniikan mukana kehittyy juridinen ajattelu tekijänoikeuksista”, Ylikallio sanoo.

Yksi ensimmäisiä tekoälyllä tuotettua musiikkia käsitteleviä väitöstutkimuksia

Väitöstutkimuksen tekemiseen menee vuosia, joten Ylikallion väitöskirja on kansainvälisestikin ensimmäisiä tekoälyllä tuotetun musiikin tekijänoikeuksia käsitteleviä tutkimuksia.

Ylikallion työnohjaajana ja väitöksen kustoksena toiminut professori Marcus Norrgård uskoo, että tutkimus on uraauurtava ja tulee herättämään kansainvälistä kiinnostusta.  

”Kaikkialla maailmassa mietitään juuri nyt näitä kysymyksiä. Ylikallion tutkimus on kiinnostava laajemminkin tekijänoikeuden kannalta, koska hän pohtii, mikä musiikkiteoksessa on omaperäistä ja ansaitsee tekijänoikeuden. Tätä ei ole paljoa tutkittu. Ylikallion musiikkiteoreettinen osaaminen näkyy tässä työssä hyvin, eikä monella oikeustieteilijällä ole vastaavaa osaamista”, Norrgård toteaa.

”Lainsäädännön on oltava teknologianeutraalia ja joustavaa, ja tuomioistuimille on jätettävä tulkinnanvaraa”, Norrgård muistuttaa.

Jotkut tekijänoikeuskysymykset ovat periaatteellisia, eivätkä ensisijaisesti taloudellisia. Norrgård näkee mahdollisena, että jatkossa eri EU-maiden taiteilijajärjestöt yhdessä vievät oikeuden ratkaistavaksi tekoälyyn liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä.

”Kun kanne nostetaan yhdessä EU-maassa, ratkaisulla voi olla merkitystä muissakin maissa. Mutta vaatii rahaa ja resursseja suojella taiteentekijöiden oikeuksia oikeudenkäynnin avulla”, Norrgård sanoo.

---

Anton Ylikallio väitteli 25.10.2025 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Musical Works, Copyright, and Generative AI: Legal Perspectives on Originality and Authorship. Walters Kluwer Law International, 2025. Vastaväittäjänä oli professori Ansgar Ohly, Ludwig-Maximilians-Universität München, ja kustoksena professori Marcus Norrgård.