Kulttuurikummit ovat silta arjen ja politiikan välillä
Teoston vuonna 2009 aloittama kulttuurikummihanke saattaa yhteen kansanedustajia ja musiikintekijöitä. Hankkeen tavoitteena on saada jokaiselle kansanedustajalle musiikintekijä kummiksi.
Kummien avulla kansanedustajat saavat tutustua oman vaalipiirinsä musiikintekijöihin ja luovalle alalle tärkeisiin ajankohtaisiin asioihin.
Kummeja on jo yli 150 kansanedustajalla ja myös suomalaismepit ovat saaneet musiikintekijöistä omat kulttuurikumminsa.
Kummiparien tapaamisia ympäri Suomea
Kummien ja kansanedustajien tapaamisissa musiikintekijät ovat välittäneet kansanedustajille tietoa työstään ja arjestaan antaen tilastoille kasvot.
Tekijänoikeuden merkitys luovan työn edellytyksenä kirkastuu, kun päättäjät saavat viestin henkilökohtaisesti. Esimerkiksi verotuksen, sosiaaliturvan tai yritysrahoituksen käytännöt eivät tällä hetkellä tue riittävästi ammattimaisen musiikintekijän elinkeinoa, johon kuuluvat tulojen kausittaisuus ja kysynnän vaihtelu. Vaihtuvilla eväillä syntyy kuitenkin yhteistä kotimaista kulttuuria.
”Harva tulee ajatelleeksi, miten valtavan tärkeätä musiikki on ihmisten hyvinvoinnille”, sanoo kulttuurikummina toimiva sanoittaja Sinikka Svärd. ”Uskon, että kulttuurikummina pääsen tuomaan esiin ajatuksiani ja vaikuttamaan sitä kautta kaikkien musiikintekijöiden asioiden parantamiseen.”
”Kulttuuri edustaa henkistä kasvua ja on myös merkittävä kaupallinen voimavara. Suomen tulevaisuudessa luovalla alalla on kasvava ja erittäin tärkeä merkitys, joten päättäjien on syytä olla tietoisia myös luovien alojen tarpeista ja toimintaedellytyksistä. Kulttuurikummihanke on hyvä kanava saada tarpeellista tietoa”, toteaa kansanedustaja Kimmo Sasi.
”Pidän tärkeänä, että myös sisällön tekijöihin liittyviä asioita saatetaan päättäjien tietoon”, sanoo lauluntekijä ja kulttuurikummi Pauli Hanhiniemi. ”Jollei myös taiteellisen työn tekijöiden tarpeita, toiveita ja oikeuksia oteta huomioon, siitä kärsii pidemmän päälle sekä teollisuus että luova ala”, Hanhiniemi jatkaa.
Kansanedustaja Annika Saarikko kertoi lähteneensä mielellään mukaan: ”Olen kiinnostunut erilaisista kulttuurimuodoista ja haluan ehdottomasti olla osaltani tukemassa suomalaista kulttuuria ja sen tekijöitä. Internetin ja muiden uusien kanavien myötä käsiteltäväksi on noussut ihan uudenlaisia asioita ja tekijänoikeudet ovat nyt erityisen ajankohtainen aihe. Siksi hanke kiinnostaa.”
Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet saivat kulttuurikummit
Myös suomalaismepit ovat saaneet musiikintekijöistä omat kulttuurikumminsa.
”Elinvoimaisen kulttuurielämän turvaaminen on tärkeää myös Euroopan unionille. Uskon, että me mepit omalta osaltamme pystymme hyödyntämään kulttuurikummejamme elävän musiikkikulttuurin edistämisessä niin Suomessa kuin Euroopassa laajemminkin”, sanoi kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.
”Kulttuurikummit toimivat käytännössä linkkinä politiikan maailman ja tekijän arjen välillä. Toivottavasti yhteys omaan kummiin säilyy tiiviinä”, toivoi Anna Eriksson.
Lue lisää: Kummiparit Suomessa ja Euroopassa
Kuva: Kulttuurikummit Tuomo Prättälä ja Jyrki Linnankivi Espoon kulttuurikummitapaamisessa syksyllä 2011. (Kuvaaja Jakke Nikkarinen)