Kun soittolistat hiljenevät, miten muuttuu suomalainen musiikki?

Striimausalustoilla kaikki on kiinni kuuntelumääristä – joiden on oltava mahdollisimman isoja. Miljoona striimiä ei ole vielä juuri mitään, eikä kymmenellä miljoonallakaan vielä juhlita. Valtavirtahitit ja klassikot saavat suhteessa eniten kuuntelua – ja siten myös eniten tilityksiä.

Tämä perustuu siihen, että striimauspalveluiden kuten Spotifyn korvauksissa käytetään niin sanottua pro rata-mallia. Siinä alustan keräämät maksut laitetaan ensin yhteen pottiin ja jaetaan sitten kappaleille kuuntelujen suhteessa.

Kun järjestelmä palkitsee volyymin, on uutuuksien ja pienempien genrejen vaikea saada jalansijaa. Siksi soittolistoilla on tähän asti ollut iso merkitys kappaleiden esillepääsylle – ja myös tekijöiden tuloille.

Kuratoinnin hiipuminen näkyi nopeasti suomalaisessa musiikissa

Loppuvuodesta Spotify ilmoitti, että suomalaisten soittolistojen kuratointi siirtyy Ruotsiin. Tämä tuli shokkina monelle suomalaiselle indie-artistille, jotka olivat tottuneet pitchaamaan biisejään suomalaisen kuratoijan kautta. Some-palstoilla puhkesi pelko siitä, että suomalaisen musiikin esillepääsy vaikeutuu entisestään.

Alkuvuodesta tilanne näytti hälyttävältä, kun useiden listojen päivitys lähes pysähtyi. Kun Uuden suomalaisen musiikin listalle oli aiemmin lisätty keskimäärin 144 kappaletta kuukaudessa, putosi tahti vuodenvaihteessa kolmasosaan aiemmasta.

Monet soittolistat eivät päivittyneet enää lainkaan. Esimerkiksi Ensisoitossa‑listalle lisättiin tammikuussa vain yksi kappale eikä sekään ollut kotimainen. Helmikuussa lista aktivoitui hetkellisesti (63 kappaletta), mutta maaliskuussa hiljaiselo on jatkunut. Sama pätee genrekohtaisiin listoihin. Ainoastaan New Music Friday näyttää toimivan normaalisti.

Aiemmin lähes puolet (44 %) Uuden suomalaisen musiikin listalle nostetuista kappaleista oli niin sanottuja ”matalan suosion” julkaisuja, eli biisejä, joiden senhetkinen popularity index oli alle 20 mutta joille nähtiin kuitenkin kasvupotentiaalia. Muutoksen jälkeen yksikään tällainen kappale ei ole enää noussut listalle.

Indie-tekijöiden esillepääsy vaikeutuu

Maaliskuussa 2026 Spotifyn suomalaisten soittolistojen tilanne on hieman parantunut. Uuden suomalaisen musiikin lista ja Suomi-indie tänään ovat selvästi aktivoituneet: kummallekin on lisätty kymmeniä kappaleita useana eri päivänä. Uuden suomalaisen musiikin listalle on lisätty maaliskuussa 82 kappaletta, mikä on merkittävä nousu joulukuun 13 kappaleen aallonpohjasta.

Pelkkä päivitystahdin elpyminen ei tarkoita paluuta entiseen: uusilla kappaleilla ei edelleenkään ole matalan suosion artisteja.

Listoille päässeet kappaleet ovat popularity indexissä tuoreeltaan noin 8–9 pistettä korkeammalla kuin aiemman kuraattorikauden kappaleet olivat samassa iässä. Näyttää siis siltä, että listoille valikoituvat jo valmiiksi huomiota herättäneet kappaleet. Suurten levy-yhtiöiden osuus Uuden suomalaisen musiikin listalla onkin noussut 36 prosentista 47 prosenttiin.

Kehityksellä on väistämättömiä seurauksia suomalaiselle musiikille. Ilman kuratoitua näkyvyyttä uudet artistit eivät pääse rakentamaan varhaista kuulijapohjaa. Algoritmit eivät aktivoidu, ellei kappaleella ole jo valmiiksi riittävästi kuuntelua ja tallennuksia. Tämä hidastaa läpimurtoja ja heikentää erityisesti indie‑kentän mahdollisuuksia saada näkyvyyttä. Suurten levy-yhtiöiden rooli puolestaan vahvistuu, koska niillä on enemmän resursseja tuottaa tarvittavaa alkuvaiheen näkyvyyttä ja saada kappaleitaan läpi.

Kuratoinnin heikentyminen näkyy tekijöiden tilityksissä, mutta myös musiikkikentän monimuotoisuudessa. Suomalaisen musiikin elinvoima perustuu siihen, että uudet tekijät nousevat esiin eri genreistä ja eri yleisöistä.  

Miten musiikin löydettävyyttä voidaan vahvistaa?

Kehitys on herättänyt kotimaisen musiikkikentän pohtimaan uudenlaisia ratkaisuja päästä esille. Soittolistojen merkitys on vähenemässä ja kuulijat luottavat yhä enemmän algoritmin tekemään henkilökohtaiseen suositteluun. Siksi kotimaisen musiikin kannattaa pyrkiä antamaan algoritmille riittävästi oikeanlaisia merkkejä, joiden avulla kappale nousee kiinnostavaksi.

Tällaisia signaaleja ovat ennen kaikkea kappaleen tarkat metatiedot, kuten genre, tekijätiedot, mieliala ja markkinointipanostukset. Myös varhaiset kuuntelusignaalit ja paikallisilta käyttäjiltä tulevat ensireaktiot ovat tärkeitä. Viime kuussa järjestetyssä Music X Median keskustelutilaisuudessa esiin nousi aivan ruohonjuuritason markkinointi: kun julkaiset kappaleen, kerro siitä kaikille tutuillesi ja kehota heitä kuuntelemaan. Kun löydät uuden hyvän kappaleen, kerro siitä kaikille.

Muut kanavat – radio, keikat, sosiaalinen media ja perinteinen media – ruokkivat näkyvyyttä myös suoratoistoalustoilla. Ne voivat tuottaa alkuvaiheen kuuntelua, jota algoritmit käyttävät signaalina. Artistien, kustantajien ja levy-yhtiöiden kannattaa siis rakentaa mahdollisimman vahvoja suoria kanavia kuuntelijoihin jo ennen kappaleen julkaisua. Ja kun algoritmi saa näitä merkkejä ajoissa, se osaa nostaa suomalaisia kappaleita esiin myös ilman ihmisen tekemää kuratointia.

Ja vaikka Spotify on iso, ei se ole ainoa. Uudet alustat kuten QBuz ovat kasvattaneet suosiotaan. Toisaalta Spotifyta kohtaan on ennenkin julistettu boikotteja, joiden vaikutukset ovat lopulta jääneet vähäisiksi.

Kotimainen monimuotoinen musiikkikulttuuri rakentuu siis kaikkien kanavien ja trendien yhteisvaikutuksesta, ei ainoastaan Spotifyn eikä varsinkaan sen soittolistojen avulla.

Kun löydettävyys toimii, musiikkiala voi hyvin – ja suomalainen musiikki kulkee jatkossakin kuuntelijoiden korviin niin Suomessa kuin maailmallakin.

------

P.S. Myös Euroopan komissio on ollut huolissaan paikallisen sisällön löydettävyydestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta striimausalustoilla. Huhtikuun lopulla julkaistaan selvitys, jossa sisällön esillepääsyä on tutkittu ja jossa otetaan toivoaksemme kantaa myös mahdolliseen sääntelyyn. Tiedotamme tästäkin myöhemmin!