Kaupunki ei nuku – yökulttuuri rakentaa Helsingin ja Amsterdamin vetovoimaa
Kaupungin yöelämä sykkii musiikin rytmiin. Amsterdamissa yöpormestari tukee yöelämän toimijoita ja luo yhteistyöverkostoja, ja Helsingissä Nightshift Finland pyrkii samaan. Helsingin kaupunki painottaa, että liiketoiminnan ja kulttuurin on voitava menestyä 24/7.
Kirjailija Freek Wallagh hoitaa Amsterdamin yöpormestarin tehtävää vuosina 2023–2027. Hän aloitti uransa haastattelemalla Amsterdamin punaisten lyhtyjen alueen työntekijöitä. Nykyään hän kirjoittaa ja esittää runoja ja toimii yöelämän yhteiskuntasuhteiden konsulttina yöpormestarin työnsä ohessa.
”Yöpormestarina työskentelen pienen tiimini kanssa itsenäisesti, mutta yhteistyössä kaupungin kanssa. Järjestömme tavoite on tukea innostavaa yöelämää. Amsterdamin kaupunki kuuntelee näkemyksiäni ja kysyy usein minulta neuvoa yöelämään liittyvissä asioissa. Järjestöllämme on nopeasti saatavilla syvällistä tietoa siitä, mitä kaupungin yöelämässä tapahtuu. Asiantuntemuksemme vuoksi meillä on myös vaikutusvaltaa”, Wallagh toteaa.
”Jaamme poliitikoille ja Amsterdamin kaupungin virkamiehille tietoa ja ymmärrystä yöelämästä. Toimin osana tiimiä, joka koostuu eri alojen ammattilaisista, joista valtaosa tekee vapaaehtoistyötä. Meillä on laajat verkostot yöelämän toimijoihin, ja autamme kaupunkia tekemään viisasta politiikkaa”, Wallagh sanoo.
Yöelämä on osa kaupunkikulttuuria
Amsterdamin yöelämä alkaa jo kuudelta, kun ihmiset syövät illallista, ja se jatkuu aamukuuteen asti. Puolet kaupunkilaisten elämästä eletään illalla ja yöllä. Öiset toimijat ovat erittäin moninaisia. Ravintoloiden, kahviloiden, baarien, yökerhojen ja klubien lisäksi kaupungilla ovat iltaisin avoinna myös liikuntapalvelut, kaupat, monet toimistot ja oppilaitokset.
Kulttuuriala kukoistaa iltaisin, kun teatterit, kirjastot, elokuvateatterit, galleriat, museot ja konserttisalit ovat avoinna. Joukkoliikenne ja taksipalvelut kuljettavat ihmiset mestoille. Kaikkialla yöllisen toiminnan lomassa soi musiikki.
”Yöllä kulttuuri kukoistaa ja uusia innovaatioita syntyy taiteen, muodin, filosofian, yhteiskunnallisten ilmiöiden, alakulttuurien ja musiikin aloilla. Taiteilijat löytävät yössä yhteisönsä, ja vetovoimaiset öiset kaupungit tuovat luovia ihmisiä yhteen. Kaupunki hengittää ja elää pimeän laskeuduttua.”
Wallagh kertoo kolme konkreettista esimerkkiä siitä, mitä hän on työllään viime vuosina saanut aikaan.
”Otimme erittäin tärkeän ensimmäisen askeleen yömetron kehittämisessä, eli saimme kaupungin lisäämään metrovuoroja yöllä isojen tapahtumien aikana. Vastustimme ehdotusta, jossa vaadittiin tanssikieltoa Amsterdamin baareihin ja punaisten lyhtyjen alueen työntekijöiden poistamista. Lisäksi järjestimme Amsterdamin 750-vuotisjuhlien kunniaksi ilmaiset katufestivaalit ja reivit, jotka ulottuivat 15 kilometrin matkalle kaupungin kehätielle”, Wallagh kertoo.
Helsingin kaupunki ei halua erottaa yötä muusta kaupunkikulttuurista
Helsingissä oli vuonna 2021 yöluotsikokeilu, joka muistutti hieman Amsterdamin yöpormestarin tehtävää. Kaupungin työntekijänä yöluotsi kartoitti Helsingin yöelämän toimijoiden tarpeita.
”Nykyään emme enää kehitä yöelämää erillisenä asiana, vaan panostamme kaupunkikulttuuriin ympäri vuorokauden ja kaikkina vuodenaikoina. Tapahtumat kaupungilla alkavat usein päivällä ja jatkuvan yöhön asti. Myös tilojen yö- ja päiväfunktioiden on toimittava yhdessä. Yön erottaminen omaksi kehityskohteekseen ei tunnu järkevältä, vaan yö tulisi huomioida aktiivisesti kehittämisessä yleisesti”, Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Mari Männistö toteaa.
”Jokainen vuorokauden tunti on osa kaupunkikulttuuria ja kaupunkilaista elämäntapaa. Yön toiminnot vaikuttavat voimakkaasti kaupunkilaisten ja matkailijoiden mielikuviin kaupungista. Öinen kaupunki on aivan olennainen osa kaupungin identiteettiä ja kaupunkikulttuuria”, Männistö sanoo.
Hän näkee tapahtuma-alan elimellisenä osana kaupungin yöelämää. Kaupunki on koonnut verkkosivuilleen ohjeita tapahtumajärjestäjille, jotta tieto olisi yhdessä paikassa.
”Torien kehittäminen, ulkoilmalavat, areenahankkeiden suunnittelu ja kulttuurikeskus Stoan laajennus ovat esimerkkejä kaupungin tekemistä merkittävistä panostuksista tapahtumien olosuhteisiin. Meluhaitoista käydään jatkuvaa keskustelua, ja siinä haetaan tasapainoa ja suhteellisuudentajua”, Männistö toteaa.
Kaupungilla on strategiassaan viisi kasvualaa, joista yksi on ruoka. Helsingin kaupungin yritysluotsi Jukka-Pekka Tolvanen tuntee ravintola- ja tapahtuma-alan hyvin.
”Yöelämä tuottaa paljon taloudellista arvoa, mutta myös hyvinvointia kaupunkilaisille ja matkailijoille. Se kasvattaa kaupungin vetovoimaa ja brändiä. Välillisesti yöelämä myös houkuttelee Helsinkiin osaajia ja kehittää yritysekosysteemiä kaupungissa”, Tolvanen sanoo.
”Hyvä esimerkki on Kaikukatu 4 Sörnäisissä, joka on omaehtoisesti kehittynyt ja vetovoimainen yöelämän keskittymä.”
Nightshift Finland rakentaa verkostoja Helsingin yöelämään
Helsingissä toimii kuitenkin yhteisö, joka haluaa vahvasti vaikuttaa kaupungin yöelämän aktivoitumiseen. Vuonna 2025 perustettu Nightshift Finland on yökulttuurin vaikuttamistyöhön keskittynyt järjestö, joka saa tukea toimintaansa Helsingin kaupungilta. Pohjoismaissa on syntynyt yökulttuurin toimijoiden verkosto Nordic Nights Network.
”Nightshift Finlandin työ sijoittuu aktivismin ja edunvalvonnan välimaastoon. Mahdollistamme yhteyksiä kaupungin, yrittäjien, taiteilijoiden ja ruohonjuuritason toimijoiden välille. Itse toimin välittäjänä yöelämän verkostoissa. Kirjoitan väitöskirjaa yöelämästä Aalto-yliopistossa, ja tutkimustiedolla onkin tärkeä rooli yhdistyksemme toiminnassa. Järjestämme yöelämää tukevia tapahtumia ja vedämme erilaisia projekteja”, Nightshift Finlandin toiminnanjohtaja Jyrki Nummisto kertoo.
”Suurin ongelma on dialogin puute eri toimijoiden välillä. Kaupungin palvelut ovat siiloutuneet, eikä tieto kulje niiden välillä. Erilaisten lupien hakeminen on varsinainen viidakko, ja järjestäjät kulkevat ovelta ovelle saamatta oikeaa tietoa kaupungilta. Kaupungilla ei ole yöhön erikoistunutta henkilökuntaa, ja tukea on hankala saada. Yöluotsi oli hieno kokeilu, joka koettiin kentällä toimivana. Kaupunki haluaa tukea yöelämää, mutta järjestelmä on jähmeä”, Nummisto sanoo.
Hänen mielestään klubien ja konserttipaikkojen arvostusta pitää nostaa kaupungin päätöksenteossa.
”Kaupungin pitää tunnistaa populaarimusiikki kulttuuriperintönä, joka on yhtä tärkeää kuin muukin kulttuuri. Yöelämän synnyttämät meluhaitat pitäisi hyväksyä ja huomioida kaupunkisuunnittelussa”, Nummisto toteaa.
Hän painottaa, että kulttuuri näivettyy, jos ihmiset eristäytyvät.
”Yö on vastatila hallitsevassa asemassa olevalle päivätilalle. Kaupungissa on eri lainalaisuudet yöllä, kun päivän roolit vaihtuvat erilaisiksi yön rooleiksi.”
”Ravintolat ja baarit ovat kuin leiritulia, joiden ääreen ihmiset kokoontuvat yhteen tapaamaan toisiaan ja kokemaan kulttuuria. Musiikki ja tanssi ovat aina olleet aivan olennainen osa yöelämää”, Nummisto toteaa.
Nuoret käyvät baareissa vähemmän kuin ennen
Koronapandemian jälkeen yöelämä on muuttunut merkittävästi Helsingissäkin. Alkoholin käyttö on vähentynyt erityisesti nuorten keskuudessa.
”Alkoholin ja konserttilippujen hinnat ovat nousseet niin paljon viime vuosina, että nuorilla ei ole varaa käydä ulkona yhtä paljon kuin ennen. Monet nuoret haluavat viettää aikaansa tarkkaan valikoituneissa yhteisöissä, joissa he kuuntelevat juuri tietynlaisten artistien musiikkia. Päihteettömyys muuttaa baarikulttuuria, sillä asiakkaat kaipaavat enemmän tekemistä, kuten lautapelejä tai esiintyviä artisteja. Monet tapahtumat alkavat aiempaa aikaisemmin”, Nummisto toteaa.
Freek Wallagh näkee luvattomat anniskelupaikat merkittävänä uutena ilmiönä Amsterdamin yöelämässä.
”Alkoholioikeuksilla varustettu yöelämä on vaikeuksissa hintojen nousun myötä, ja kaupungin laidoille on syntynyt luvattomia reivejä ja salakapakoita. Tällaisissa paikoissa syntyy usein myös uudenlaista musiikkia ja vastakulttuuria”, Wallagh kertoo.
”Näytämme, että huumeisiinkin voi suhtautua vastuullisesti. Olemme mukana järjestämässä esimerkiksi mielenterveysneuvontaa huumeidenkäyttäjille”, Wallagh kertoo.
”Nightshift Finland on juuri aloittanut Night School -mentorointihankkeen yhdistääkseen sukupolvia. Kokeneemmat yökulttuurin edustajat jakavat osaamistaan nuoremmille, jotta he voivat kehittää yöelämää omilla ehdoillaan”, Nummisto sanoo.
Wallagh kertoo saman tiedonkulun katkoksen tapahtuneen Amsterdamissa.
”Vanhempi sukupolvi ei päässyt opettamaan nuorempia, ja verkostot heikentyivät. Yöpormestarina olen halunnut puolustaa outoa ja eläväistä kaupunkikulttuuria. Ihmiset, jotka eivät sopeudu muualle, voivat löytää paikkansa öisestä Amsterdamista. Kaupungin yöelämän on oltava kaikille avointa”, Wallagh painottaa.
Tilaa TeoStory-uutiskirje
Haluatko tiedon uusista TeoStory-artikkeleista sähköpostiisi? Tilaa TeoStory-uutiskirje, niin saat kuukausittain koosteen uusista jutuistamme!
