Miten festivaalien esiintyjät valitaan?
Festivaalien artistikiinnitykset ovat monimutkainen palapeli. Isot ulkomaalaisnimet alkavat olla jo niin kalliita, että tulevaisuudessa festarit voivat rakentua entistä enemmän pienten ja keskisuurten esiintyjien varaan. Kysyimme kolmelta promoottorilta, miten he kokoavat festivaaliensa lineupit.
Kun suomalainen festivaalikävijä saapuu suosikkifestarilleen, hän astuu työmaalle, joka on ollut käynnissä jo vuoden. Jos sattuu olemaan festivaalipromoottori, työ ei välttämättä pääty edes sunnuntai-illan viimeiseen esiintyjään.
”Mie elän koko ajan tulevaisuudessa”, Ilosaarirockin promoottori Panu Hattunen sanoo. ”Teemme jo pitkälti vuoden 2026 festaria, koska tiedämme, mitkä artistit liikkuvat 2026 ja jopa 2027.”
Suomessa järjestetään joka vuosi noin 400 musiikkifestivaalia. Niiden ohjelmiston rakentaminen on palapeliä, jossa on taiteiltava artistien kiertueaikataulujen, kasvaneiden kustannusten ja yleisön odotusten välillä. Myös festivaalin profiililla on merkitystä: Tuskaan ei voi buukata Juha Tapiota eikä Flow’hun Klamydiaa. Tai voi, mutta sillä voi olla ei-haluttuja seurauksia lipunmyyntiin.
Muun muassa Provinssia, Teurastamo Festivaalia, Knotfestia ja välivuotta pitävää Sidewaysia järjestävän Fullsteam Agencyn promoottori Aino-Maria Paasivirta sanoo, että Fullsteamin ohjelmistobuukkauksissa korostuvat artistien ajankohtaisuus ja kiinnostavuus yleisön silmissä.
Myös festivaalin historia vaikuttaa artistivalintoihin. Esimerkiksi Provinssi on musadiggareiden festivaali, jonka ohjelmistoon yritetään saada joka vuosi ydinkävijöille tuttuja esiintyjiä, koko kansan suosikkeja, nousevia artisteja ja välillä erikoisempiakin nimiä.
”Haluamme myös kuulla suoraan asiakkailta, millaisia esiintyjiä he haluavat festivaaleille. Siksi pyydämme asiakaspalautetta, ja käymme niitä mielenkiinnolla läpi”, Paasivirta sanoo.
Myös Panu Hattunen korostaa yleisölähtöisyyttä ohjelmiston suunnittelussa. Ilosaarirockin yleisö on laaja ja monimuotoinen, joten myös musiikkiesitysten on edustettava laajasti eri genrejä.
Ilosaarirockin kävijät haluavat Hattusen mukaan myös tulla yllätetyiksi. Siksi festivaalille valitaan joka vuosi sellaisiakin esiintyjiä, jotka eivät välttämättä näytä varmoilta nakeilta excel-taulukossa.
Meillä musiikki voi olla ihan mitä vaan. Työmme on tuoda Joensuuhun artisteja, mitä näillä leveysasteilla ei ole nähty – pitäen samalla mielessä sen, että yleisö haluaa nähdä myös suosittuja artisteja ja underground-artisteja. Katsomme aina kokonaisuutta, ja pyrimme pitämään tasapainon eri musiikkityylien ja esiintyjien välillä. Mikään yksittäinen artisti ei ratkaise Ilosaarirockia.Panu Hattunen, Ilosaarirock
Tilaa TeoStory-uutiskirje
Haluatko tiedon uusista TeoStory-artikkeleista sähköpostiisi? Tilaa TeoStory-uutiskirje, niin saat kuukausittain koosteen uusista jutuistamme!
Miksi Suomeen kannattaa tulla?
Nimekkään ulkomaalaisen esiintyjän saaminen pohjolan perällä sijaitsevalle, muutamia kymmeniä tuhansia henkiä vetävälle festivaalille ei ole helppo tehtävä. Työ voi vaatia kuukausia – ja silti epäonnistua.
”Suomalaisilla festivaaleilla on ehkä suurimmat haasteet perustella artisteille, miksi tänne kannattaa tulla”, Panu Hattunen toteaa. ”Kun artisti miettii, tekisikö hän heinäkuisena viikonloppuna keikan isolle yleisölle Keski-Euroopassa muutaman sadan kilometrin siirtymillä, vai pistokeikan Itä-Suomessa, meillä ei ole kovin hyvät lähtökohdat. Mutta siihen nähden, miten pieni markkina ollaan, Suomen festivaalit ovat äärettömän huikeita saamaan tänne kansainvälisiä artisteja.”
Ennen kuin festivaalipromoottori voi alkaa edes haaveilla ulkomaalaisen artistin buukkaamisesta, hänen on selvitettävä, milloin artisti on kiertueella. Jos kiertue sattuu osumaan kesälle ja vieläpä Eurooppaan, on selvitettävä, tekeekö artisti omia keikkoja, vai kelpaavatko hänelle myös festivaalikeikat. Jos artisti tekee festivaalikeikkoja, on katsottava, missä nimenomaisessa kuussa hän on Euroopassa, ja missäpäin Eurooppaa hän haluaa keikkailla.
Jos artisti sattuu harkitsemaan keikkaa jostain sellaisesta paikasta, josta on järkevä liikkuvuus Suomeen, paikallinen festivaalipromoottori voi parhaassa tapauksessa päästä esittämään tarjouksen. Mutta sekään ei vielä tarkoita mitään, sillä kilpaileva festivaali voi tarjota artistille vielä parempaa sopimusta.
Sama ruljanssi on käytävä läpi jokaisen artistin kanssa. Keskusteluja on satoja vuodessa, ja suurin osa niistä päättyy, ennen kuin promoottori pääsee edes tekemään virallista tarjousta. Säätämistä helpottaa, jos yhteistyösuhteet kollegoihin sekä artisteja edustaviin agentteihin ja managereihin ovat kunnossa.
”Artistien edustajat kertovat meille, milloin kukin artisti on kiertueella”, Aino-Maria Paasivirta sanoo.
Välitämme artisteja myös monelle festivaalille Suomessa, joten toimimme luonnollisesti tiiviissä yhteistyössä näiden festivaalien kanssa. Lisäksi meillä on kansainvälisiä kollegoita sekä sisarfestivaaleja, joiden kanssa suunnittelemme, miten voimme parhaiten tukea toisiamme, että saisimme keikat onnistumaan.Aino-Maria Paasivirta, Fullsteam Agency
Miksi festarit kallistuvat vuosi vuodelta?
Festivaalien lipunhinnat ovat jo pitkään olleet nousussa, ja huitelevat kalleimmillaan jo 250 eurossa. Monen mielestä se on liikaa: Teoston ja Musiikkituottajien tekemän tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista jätti viime vuonna keikka-, konsertti- tai festivaalilipun ostamatta, koska hinta oli heidän mielestään liian korkea.
Yksi syy hintojen nousulle ovat artistien kasvaneet esiintymispalkkiot. Erityisesti isot ulkomaalaisartistit pyytävät konserteistaan valtavia summia, sillä live-esiintymiset muodostavat nykyisellä striimausaikakaudella suuren osan artistien tuloista.
Kun kuluttajien ostovoima on samanaikaisesti laskenut, yhtälö ei toimi – ainakaan, jos festivaalijärjestäjät haluavat pitää tapahtumansa saavutettavana muillekin kuin hyvätuloisille.
”Mie olen tehnyt tätä hommaa jo lähes 20 vuotta, ja joka vuosi on puhuttu siitä, milloin artistien hintojen nousu pysähtyy. Vieläkään se ei ole pysähtynyt”, Panu Hattunen huokaa. ”On lukematon määrä artisteja, joihin meidänlaisella festivaalilla ei ole mitään mahdollisuuksia taloudellisesti. Yhden mega-artistin hinta veisi helposti meidän koko artistibudjetin. Vaikka emme olekaan headliner-vertoinen festivaali, se on meille raskas asia.”
Hattunen sanoo, ettei syytä artisteja. Viime vuosina musiikkialalla on kuitenkin ollut havaittavissa kilpavarustelua, joka ei välttämättä tee hyvää alan tulevaisuudelle.
”Tuntuu, että koko ajan halutaan tehdä isompaa ja isompaa show'ta. Se on tosi kallista. Oikeasti vain hyppysellinen artisteja maailmassa pystyy tekemään ison tuotannon taloudellisesti järkevästi. Sitä samaa kulttuuria ei tarvitsisi tuoda keskisuurin ja pieniin artisteihin.”
Hattusen mukaan pienetkin artistit tuntuvat nykyään ajattelevan, että kun yksi biisi nousee Spotifyn top-kymppiin, voi lähteä rekkatuotannolla klubikiertueelle Suomeen.
”Tämä pitää saada karsittua. Loppupeleissä se raha, mitä kukin saa, tulee asiakkaalta, joka ostaa lipun keikalle tai festarille. Jos asiakkaalla ei ole enää varaa ostaa lippua, kukaan ei saa rahaa.”
Parhaassa tapauksessa isojen artistien kilpavarustelu voi hyödyttää pienempiä artisteja. Kun festivaaleilla ei ole enää varaa hankkia isoja meganimiä, ne siirtyvät buukkaamaan nousevia ja keskisuuria artisteja.
”Isot nimet haluavat tällä hetkellä tehdä omia stadionkiertueitaan, mikä tarkoittaa, että festivaalien on palattava enemmän siihen, mistä ne ovat lähteneetkin: tuomaan monenlaista musiikkia ja eri kokoisia bändejä yleisölle”, Hattunen sanoo.
Entä jos menisikin klassisen musiikin festivaalille?
Klassisen musiikin festivaalin suunnittelu ei lopulta eroa paljoakaan populaarimusiikin festivaalista. Ohjelmiston tärkein kriteeri on laatu, sanoo Turun Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Lauri Porra.
”Muita kriteereitä ovat festivaalin mielenkiintoisuus ja ajankohtaisuus, sekä se, miten esitys asettuu kokonaisuuteen ja mahdolliseen teemaan. Myös sillä on merkitystä, minkälaiset kustannukset konsertista tulee suhteessa siihen, minkälaista yleisöä halutaan saavuttaa”, Porra sanoo.
Turun Musiikkijuhlat rakentuu festivaalin suunnittelemista ja tilaamista sisällöistä, olemassa olevista tarjotuista ohjelmistoista sekä festivaalin tai artistin kuratoimasta yhdistelevästä ohjelmasta. Tämänvuotisia teemoja ovat läsnäolo, monitaide ja uusi kotimainen säveltaide.
Musiikkijuhlat on siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että se sai tälle vuodelle 89 000 euron festivaaliavustuksen Taiteen edistämiskeskukselta. Kulut ovat silti kasvaneet, ja taloudellisia realiteettejä on mietittävä jatkuvasti, Porra korostaa.
”Sanon usein taiteilijoille, jotka lähestyvät minua ohjelmaideoilla, että olen kiinnostunut, mutta ennen kuin voimme edetä, meidän täytyy keksiä, miten konsertista saadaan taloudellisesti mahdollinen. Toivoisin, että taiteilijat miettisivät tätä enemmän lähestyessään toimijoita. Meillä ei ole edellytyksiä tehdä useita tuhansia euroja maksavia sisältöjä, ellemme saa ainakin osaa kustannuksista katettua lipputuloilla.”
Pienemmät taiteilijat voivat silti näissäkin tapauksissa hyötyä isoista.
Kokemukseni mukaan isoilla 'turvallisilla' nimillä luodaan toimijalle taloudellista vakautta, millä voidaan sitten tehdä kokeellisempia ja mahdollisesti enemmän tappiollisia kokeiluja. Isot nimet mahdollistavat pienempien mukaantulon.Lauri Porra, Turun musiikkijuhlat
Tilaa TeoStory-uutiskirje
Haluatko tiedon uusista TeoStory-artikkeleista sähköpostiisi? Tilaa TeoStory-uutiskirje, niin saat kuukausittain koosteen uusista jutuistamme!
- LiveFINin tuoreimpien arvioiden mukaan kesä-elokuun 2025 aikana Suomessa järjestetään jopa 470 rytmimusiikkia sisältävää festivaalia.
Heinäkuu on ajankohdista suosituin: silloin järjestetään vuosittain noin 180–210 festivaalia. - Uusia kesäfestivaaleja syntyy tavallisesti 70–90 vuosittain, mutta tänä vuonna luku jäänee pienemmäksi.
- Rytmimusiikkifestivaalit keräävät vuosittain Suomessa noin 3,1 miljoonaa käyntiä. Näistä 2,7–2,8 miljoonaa eli noin 90 % ajoittuu kesä-elokuulle.
- Elävä musiikin tapahtumajärjestäjiä huolettaa kuitenkin kustannusten nousu ja sen vaikutus yleisön ostovoimaan. Nämä ja erityisesti nuoriin kohdistuvat hallituksen leikkaukset vaikuttavat suoraan festivaalien ydinyleisöön.
- Musiikkifestivaaleilla on alueiden ja kuntien talouteen valtava merkitys. LiveFINin festivaalibarometrin mukaan festivaalit synnyttivät vuonna 2023 lähes puolen miljardin euron kokonaiskulutuksen, josta 35 % kohdistui tapahtuma-alueen ulkopuolelle majoituksiin, matkustamiseen, ravintoloihin ja ostoksiin.
