Jaime Belmonte ja Nemat Battah tekevät musiikkia ilman rajoja
Millaista on työskennellä ulkomaalaistaustaisena musiikin tekijänä Suomessa? Jaime Belmonte ja Nemat Battah kertovat.
Kun palestiinalais-jordanialainen musiikin tekijä Nemat Battah tutki, missä päin Eurooppaa hän voisi saada arabialaisen musiikin korkeatasoista opetusta, vaihtoehtoja ei ollut kovin monia. Laulun lisäksi hänen tärkein instrumenttinsa on oud, joka on luuttua muistuttava arabialainen perinteinen kielisoitin.
Vuonna 2018 Battah aloitti opinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemian globaalin musiikin koulutusohjelmassa, jonka ytimessä on erilaisten musiikkikulttuurien välinen vuoropuhelu. Opiskelijoita on ympäri maailmaa. Kansainvälisten muusikoiden mukana kulkeutuvan ilmaisun lisäksi laitoksella on syvennytty myös esimerkiksi romanien ja saamelaisten musiikkiperinteisiin. Musiikki nähdään rajat ylittävänä, jatkuvasti uudistuvana välineenä, jonka kautta voidaan rakentaa kulttuurien välistä yhteistyötä ja ymmärrystä.
”On kiinnostavaa, miten paljon samankaltaisuuksia eri kulttuurien musiikkiperinteissä on. Esimerkiksi Jordaniassa käytetään jousisoitinta, joka muistuttaa huomattavasti suomalaista jouhikkoa”, Battah kertoo.
Tällä hetkellä Battah on mukana projektissa, jossa vanhoja arabialaisia kansanlauluja on nuotinnettu soitettavaksi suomalaiselle viisikieliselle kanteleelle, jonka viritys on säädetty arabialaiseen asteikkoon sopivaksi. Ensi vuonna näitä kappaleita opetetaan eri-ikäisille kanteleensoittajille ympäri Suomea.
Ennen Sibelius-Akatemiaa Battah opiskeli musiikkia vuoden verran Ruotsissa Göteborgin yliopistossa.
”Siellä opinnot tuntuivat kuitenkin painottuvan liikaa tutkimukseen ja teoriaan. Halusin päästä soittamaan!”, Battah kertoo.
”Huomasin Göteborgissa myös, että tulin parhaiten juttuun Suomesta kotoisin olevien opiskelijoiden kanssa. Pidin heidän suoruudestaan ja rehellisyydestään.”
Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi valmistumisensa jälkeen Battah on työskennellyt globaalin musiikin laitoksella opettajana ja apulaisjohtajana.
”Näimme päätösten vaikutuksen jo tämän vuoden pääsykokeissa: EU:n ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrä on tippunut merkittävästi. Eräs kandiohjelmaan valituista opiskelijoista kertoi joutuvansa todennäköisesti kieltäytymään opiskelupaikasta, sillä hänellä ei ole varaa maksaa 28 000 euroon noussutta vuosittaista lukukausimaksua. Ja kenellä olisi?”
Battah toteaa, että nyt tehdyt lukuisat maahanmuuttoa kiristävät päätökset tulevat vähentämään kansainvälistä ammatillista osaamista ja yhteistyötä Suomessa – myös luovilla aloilla.
Jaime Belmonte syventyi säveltämiseen Kaija Saariahon ohjauksessa
Nemat Battahin kanssa globaalin musiikin koulutusohjelmassa työskentelee myös Jaime Belmonte, joka toimii väitöskirjatutkijana ja opettaa säveltämistä. Espanjassa kasvanut Belmonte muutti Suomeen vuonna 2013, hänkin Sibelius-Akatemian opintoja varten.
”Olin käynyt teini-ikäisenä Suomessa kansainvälisellä kesäleirillä Kuusamossa, jossa saunoimme, uimme järvessä ja keräsimme metsässä marjoja. Näin myös poroja”, Belmonte kertoo.
Murcian konservatoriosta valmistumisen jälkeen hän muutti Suomeen opiskelemaan säveltämistä, ja ei ole sen jälkeen enää palannut asumaan Espanjaan. Muutama vuosi sitten hän sai Suomen kansalaisuuden, ja nykyään Belmonte esittelee itsensä suomalais-espanjalaisena.
”Ajattelen, että olen identiteetiltäni espanjalainen, mutta säveltäjänä enemmän suomalainen. Olen saanut täällä koulutukseni, ja täällä olen rakentanut urani”, Belmonte toteaa.
Hän on pohtinut sitä, mitä oikeastaan tarkoittaa integroituminen uuteen maahan.
”Tunnen, että Suomi on kotini, ja olemme täällä perheeni kanssa onnellisia. Mutta täytyykö katsoa jääkiekkoa ja syödä mämmiä, että on suomalainen? Voiko myös synnyinmaansa kulttuurista pitää kiinni”, Belmonte pohtii.
Sibelius-Akatemian mentorointiohjelmassa tuoreet tekijät ovat saaneet opastusta kokeneilta ammattilaisilta. Belmonte ehdotti mentorikseen Saariahoa ja yllättyi iloisesti, kun tämä vastasi pyyntöön myöntävästi.
”Keskustelut hänen kanssaan olivat minulle hyvin tärkeitä. Itse sävellystyön lisäksi puhuimme säveltäjän ammatin käytännöllisistä kysymyksistä: Saariaho tiesi itsekin, millaista on asettua asumaan ulkomaille, olla perheellinen ja rakentaa uraa säveltäjänä.”
Belmonte toteaa, että hänen työskentelynsä pohja on modernissa taidemusiikissa, joka ei ole sinänsä kiinnittynyt mihinkään tiettyyn paikkaan tai kulttuuriin.
”Käsittelen kuitenkin sävellyksissäni asioita, joita itse koen ja ajattelen, joten tietenkin oma ympäristöni ja elämäni vaikuttavat musiikkiin”, Belmonte toteaa.
Hän on säveltänyt tilausteoksia lukuisille kokoonpanoille ja kerännyt teoksillaan kansainvälistä tunnustusta ja palkintoja.
Yhteisöllisyyttä kylmässä Suomessa
Jamie Belmonte ja Nemat Battah toteavat molemmat, että Sibelius-Akatemia on tarjonnut heille paljon mahdollisuuksia luoda alan verkostoja. Globaalin musiikin laitoksella tehdään jatkuvasti yhteistyötä eri ihmisten kanssa, ja usein yhteistyö jatkuu myös yliopiston ulkopuolella.
”Jos olisin vain tullut Suomeen oudin soittajana ja arabialaisen musiikin laulajana ilman Sibelius-Akatemian tukea, on vaikea kuvitella, miten olisin saanut rakennettua uraani muusikkona”, Battah pohtii.
Belmonte kertoo, että hän on aktiivisesti yhteydessä kollegoihin myös Suomen Säveltäjien kautta.
”Tärkeintä on löytää oma yhteisö. Tapaamme toisten säveltäjien kanssa säännöllisesti käymällä esimerkiksi uuden musiikin konserteissa tai vaikka pubissa keskustelemassa työstämme”, Belmonte kertoo.
”Ihmiset ovat keskimäärin yksityisempiä ja vähemmän sosiaalisia arkielämässään kuin esimerkiksi arabialaisessa kulttuurissa. Minulla on hyviä ystäviä ja kollegoita, mutta välillä tunnen oloni yksinäiseksi. Etenkin talvisin tulee mietittyä, mitä ihmettä teen täällä”, Battah toteaa lisäten, että Suomen talvi vaikuttaa tosin olevan haastava myös monille syntyperäisille suomalaisille.
Battah työstää parhaillaan uutta albumikokonaisuutta, joka käsittelee siirtolaisuutta, perhesuhteita, monimuotoista traumaperäistä stressihäiriötä, mutta myös toivoa ja parantumista. Sekä hänen isänsä että äitinsä perheet ovat joutuneet pakenemaan Palestiinasta Israelin miehityksen vuoksi Jordaniaan, jossa Battah itse on syntynyt.
”Minulla on ollut paljon hyvää onnea, ja olen löytänyt Suomessa upeita ihmisiä, joiden kanssa saan tehdä yhdessä musiikkia”, Battah toteaa.
Duo SaBassa hän musisoi yhdessä kanteleensoittaja Juulia Salon kanssa ja Staerna-yhtyeessä hän tekee yhteistyötä ruotsalaisten ja norjalaisten muusikoiden kanssa. Kari Ikosen ja Abdissa Assefan kanssa muodostettu Wishmalii-yhtye valittiin vuoden 2025 Indie Awards -gaalassa Vuoden Etno -palkinnon saajaksi ja nostettiin myös Emma-gaalan ehdokaslistalle.
”Aina ei tarvitse myöskään lennättää esiintyjiä festivaaleille kaukaisista maista, sillä kiinnostavia eri kulttuureja edustavia muusikoita löytyy myös täältä Suomesta”, Battah toteaa.
Tilaa TeoStory-uutiskirje
Haluatko tiedon uusista TeoStory-artikkeleista sähköpostiisi? Tilaa TeoStory-uutiskirje, niin saat kuukausittain koosteen uusista jutuistamme!
- Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa toimivista ammattitaiteilijoista noin 8 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Musiikkialalla osuus oli hieman eri taidealojen keskiarvoa suurempi, 11 prosenttia. Erot eri taidealojen välillä olivat suuria: esimerkiksi näyttelijöistä vain 3 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaiseksi määriteltiin Tilastokeskuksen aineistossa henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomen ulkopuolella.
- Taiteen edistämiskeskuksen vuoden 2024 musiikin apurahoista 9 prosenttia myönnettiin vieraskielisille hakijoille (muu kuin suomi, ruotsi, saame tai kotimainen viittomakieli).
- Taidealan koulutuksissa ulkomaalaistaustaisten määrä oli yliopistotasolla merkittävästi suurempi kuin ammatillisissa koulutuksissa: taidealan yliopistotutkinnon suorittaneista ulkomaalaistaustaisia oli 19 prosenttia, kun taas taidealan ammatillisen koulutuksen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaistaustaisia oli vain 6 prosenttia.
