Polaris Hub on neuvotellut ja tehnyt sopimukset keskitetysti kaikkien kolmen organisaation sekä islantilaisen STEFin puolesta kansainvälisten digitaalisten musiikkipalveluiden kanssa. Yhteistyön tuloksena on saavutettu kattavia sopimuksia sekä tehostettu toimintaa ja hallinnointia.

Polaris Hub on tehnyt Teoston puolesta sopimukset suurimpien kansainvälisten alustojen, kuten Spotifyn, YouTuben, Metan (Facebook ja Instagram), Apple Musicin, Tidalin, SoundCloudin ja TikTokin kanssa.

Pohjoismainen mittakaava ei jatkossa riitä  

Kattavan analyysin myötä pohjoismaiset tekijänoikeusjärjestöt ovat kuitenkin todenneet, ettei pohjoismainen mittakaava ole enää riittävä yhä kilpailummalla ja monimutkaisemmaksi muuttuvalla musiikkimarkkinalla. Polaris Hubin hallitus on siksi päättänyt ajaa alas yhteisyrityksen hallitusti vuodenvaihteesta 2025–2026 alkaen.

”Polaris Hub on edistänyt tavoitteitamme kansainvälisessä online-lisensoinnissa merkittävästi.  Kiristyvä ja nopeasti muuttuva globaali markkina edellyttää kuitenkin ennakoivia ratkaisuja ja vahvempia kumppanuuksia, jotta voimme turvata oikeudenomistajillemme parhaat mahdolliset sopimukset jatkossakin”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Polaris-yhteistyön aikana tanskalainen yhtiö Network of Music Partners (NMP) on hoitanut digitaalisten musiikkipalveluiden datahallinnan ja laskutuksen neljän järjestön puolesta. Polaris Hubin lopettamisen myötä myös tämä sopimus päättyy.

Uusia kumppanuusmahdollisuuksia oikeudenomistajien eduksi

Vaikka Polaris Hub -yhteisyrityksen toiminta lakkautetaan, ei tällä ei ole vaikutuksia voimassaoleviin lisensointisopimuksiin tai niiden perusteella kerättäviin korvauksiin tai tilityksiin oikeudenomistajille.

Yhteistyön päättäminen avaa ovia uusille strategisille kumppanuusmahdollisuuksille. Teosto valmistelee parhaillaan ratkaisuja, joilla vahvistetaan kansainvälistä lisensointia vastaamaan muuttuvan markkinaympäristön tarpeisiin ja turvataan oikeudenomistajien edut myös tulevaisuudessa. Uusista järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin tänä vuonna.

Lisätietoja Polaris Hubin sivuilta.

Vuoden musiikkioivallus -palkinnon myöntävät musiikin tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto sekä näiden yhteinen, av-musiikkiin keskittynyt palvelu AV Music. Palkinto kiinnittää huomion av-tuotantoihin, joissa on käytetty musiikkia kekseliäällä ja erityistä lisäarvoa tuovalla tavalla. Kilpailu oli avoin kotimaisille tuotantoyhtiöille.

Kilpailuun ilmoitetuista teoksista tuomaristo valitsi ehdokkaiksi neljä teosta. Ehdolle ylsivät Aurinko laskee Lemmenjoella (Danish Bear Productions Oy), Hengaillaan-ohjelmasarja (Mediawan Finland Oy), Parantaja (Fire Monkey Productions Oy) sekä Shadowland (Bufo Oy).

Yhteensä kilpailuun saatiin 15 ehdotusta, jotka edustivat monipuolisesti eri lajityyppejä. Voittajayhtiö palkitaan 1000 euron musiikkielämyslahjakortilla, jonka voi käyttää esimerkiksi tuotannon työryhmän keikka- tai konsertti-iltaan.

Valinnan palkinnosta tekee riippumaton tuomaristo, johon kuuluvat Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Jussi Ahlroth, BAD Agencyn luova johtaja Lauri Domnick, VTT, dosentti ja Sibelius-Akatemian yliopistonlehtori Kaarina Kilpiö sekä musiikkialan vaikuttaja, manageri ja toimitusjohtaja Katariina Sorsa. Raadin sihteerinä toimii AV Music -palvelun Licensing Manager Eveliina Pitkänen.

”Tuomaristolla oli arvokas mutta haastava tehtävä käydä läpi teoksia, joissa musiikki ei vain kuljettanut tarinaa eteenpäin, vaan syvensi sitä yllättävilläkin tavoilla. Ehdolle valituissa teoksissa musiikki on erottamaton osa teoksen herättämää tunnekokemusta. Valinnoissa korostuu luonnollisesti myös se, että teoksen musiikkivalinnoissa on tehty riittävän suuri oivallus: musiikki ei pelkästään tue tarinaa, vaan tuo siihen jotakin merkittävästi lisää”, kertoo tuomariston puheenjohtaja Jussi Ahlroth.

Gramexin ja Teoston AV Music jakaa Vuoden musiikkioivallus -palkinnon 5.9.2025 järjestettävässä audiovisuaalisen alan Screen Helsinki -tapahtumassa. Tapahtuman järjestää kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys Audiovisual Producers Finland – APFI ry.

Hallitusohjelma tunnistaa hyvin luovien alojen merkityksen: ohjelma sisältää kirjaukset mm. luovien alojen kansainvälistymisen edellytysten parantamisesta kasvua vauhdittavien mallien kehittämisestä. Parhaillaan käsiteltävänä olevassa kulttuuripoliittisessa selonteossa sitoudutaan puolestaan kulttuuriin jokaisen oikeutena sekä rahoituksen varmistamiseen kulttuuri- ja luovilla aloilla. Tuoreessa luovan talouden kasvustrategiassa asetetaan tavoitteeksi alan viennin ja tunnettuuden kasvu.

Musiikin luova alkutuotanto (Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat) esittää vakavan huolensa näiden tavoitteiden toteuttamisen edellytyksistä ensi vuoden budjetissa. Nyt on ensiarvoisen tärkeää varmistaa rahoitus hallitusohjelmakirjausten, kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan talouden kasvustrategian tavoitteiden toteuttamiselle. Esitämme budjettineuvotteluihin kolme tärkeää viestiä:

• Kulttuurista ei tule enää leikata. Esimerkiksi musiikin julkiset tuet alalle ovat vähentyneet 17 prosentilla vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna (Lähde: Musiikkialan talous Suomessa 2024), ja alan toipuminen koronakriisistä on yhä kesken. Myös ALV-korotus 10 prosentista osuu kipeäasti alaan. Luovien alojen elpymisen ja kasvumahdollisuuksien kannalta sekäOKM:n avustukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen sekä TEM:n kautta tulevat Business Finlandin määrärahat luovien alojen yritystoimintaan on tärkeää pitää vähintään ministeriöiden esittämällä tasolla.
• Panostukset luovien alojen kasvustrategiassa tunnistettuihin mahdollisuuksiin tulee varmistaa. Musiikkialan vientiä edistävälle Music Finlandille tulee varata vähintään tämänvuotinen 100.000 rahoitus (TEM momentti 32.01.40 kestävä kasvupolitiikka). Music Finland toimii tehokkaasti, ja on onnistunut nostamaan Suomen musiikkiviennin huimaan kasvuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen toiminta heijastuu laajasti paitsi musiikin vientiin myös suomalaisen musiikin kulttuuriseen näkyvyyteen ja läsnäoloon maailmalla. Samoin valtiolle todistetusti nettopositiivisen AV-tuotantokannustimen myöntövaltuus tulee pitää vähintään aiemmalla 10 miljoonan euron tasolla.
• Eri ministeriöiden budjettipäätösten kokonaisvaikutukset luoviin aloihin tulee huomioida. Edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi alan ruohonjuuritasolle tärkeä yksityisen kopioinnin hyvitys on leikattu viime vuonna puoleen aikaisemmasta (11 milj. eurosta 5,5 milj. euroon), mikä näkyy paitsi musiikin edistämissäätiön apurahoissa, jokaisen yksittäisen tekijän tekijänoikeuskorvausten kertymässä. Arvonlisäveron korotus ajaa erityisesti musiikkitapahtumia järjestävät yritykset ahtaalle. Leikkaukset kuntien valtionosuuksiin vaikuttaisivat myös luoviin aloihin, sillä niistä rahoitetaan esimerkiksi elinvoimaa alueille tuovia paikallisia teattereita ja orkestereita.

Ymmärrämme huolen julkisen talouden tilanteesta. Leikkaukset näihin alueisiin olisivat kuitenkin selkeästi vastoin hallituksen itse kevään kehysriihen yhteydessä julkaisemia linjauksia sekä sen kirjaamia alan kasvutavoitteita.

Luovilla aloilla on merkittävä kasvu- ja vientipotentiaali, ja julkiset panostukset alan kasvuun ovat erittäin tehokkaita niin talouskasvun kuin työllisyyden näkökulmasta. Taloustutkimuksen vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen, josta julkinen sektori kerää 3,4 miljardin euron tulot. Luovien alojen tarvitsemat määrärahat eivät ole suuria, ja alat tuottavat yli kymmenkertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin.

Musiikin luova alkutuotanto vetoaa yhdessä pitämään nämä seikat mielessä ensi vuoden budjetista neuvoteltaessa.

Musiikin luova alkutuotanto on Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikkikustantajien ja Teoston muodostama kokoonpano, joka nimensä mukaisesti valvoo yhdessä musiikin luovan alkutuotannon etua. Yhteensä kokoonpano edustaa yli 42 000 säveltäjää, sanoittajaa ja musiikkikustantajaa. 

VN/12977/2025 

Musiikin luova alkutuotanto on Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikkikustantajien ja Teoston muodostama kokoonpano, joka nimensä mukaisesti valvoo yhdessä musiikin luovan alkutuotannon etua. Yhteensä kokoonpano edustaa yli 42 000 säveltäjää, sanoittajaa ja musiikkikustantajaa. 

Kiitämme mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta. 

Muutos on oikeansuuntainen mutta vaikutukset vähäisiä

• Kannatamme kulttuuritoiminnan ja -tapahtumien ALVin laskemista 13,5 prosenttiin. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään, että vuoden 2025 alusta korotettua 14 %:n arvonlisäverokantaa alennetaan 13,5 %.iin. Muutos koskisi muun muassa kulttuuritoimintaa, kuten pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin, esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia. Toimenpide on kulttuurialalle oikean suuntainen.
• Puolen prosenttiyksikön lasku on kuitenkin vaikutuksiltaan hyvin vähäinen niin kulttuurituotteiden hintavaikutusten kuin alan elpymisen ja kasvun kannalta. Kyseinen ALV tulisi alentaa aikaisemmin sovellettuun verokantaan eli 10 %:iin luovien alojen elpymisen ja kasvun edistämiseksi.

Luovien alojen tilanne on hauras useista samanaikaisista alaan osuvista leikkauksista johtuen

• Alennetun ALV-kannan aiempi veronkorotus, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön avustusten leikkaukset kulttuurialaan kuten Music Finlandin määrärahoihin sekä yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittaminen osuvat kovaa erityisesti luovien alojen vapaaseen kenttään, jonka asema on jo valmiiksi heikentynyt.  Leikkaukset ovat nopeasti heikentäneet erityisesti elävän musiikin kentän toimintaedellytyksiä, lisänneet epävarmuutta ja kaventaneet mahdollisuuksia tavoittaa yleisöjä. Tällä on suoria seurauksia myös taiteen saavutettavuuteen, jota myös hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko vahvasti puolustaa.
• Luovat alat kärsivät koronasta merkittävästi. Koronakriisi tyhjensi yritysten kassat ja yrittäjien säästöt ja alan elpyminen on yhä kesken. Hauraan lähtötilanteen vuoksi hallituksen säästötoimenpiteet voivat pahimmillaan johtaa kokonaisten bändien, festivaalien, orkesterien ja kulttuuritalojen toiminnan lakkauttamiseen ympäri maan. Lakkautuksilla ja konkursseilla olisi merkittävä heikentävä vaikutus alueiden ja sitä kautta koko Suomen elinvoimaan.

Luovilla aloilla on merkittävä kasvupotentiaali

• Jos Suomi kirisi edes hieman lähemmäs verrokkimaita, kuten Ruotsia ja Tanskaa, luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset auttaisivat kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi. Suomen kulttuuribudjetti on EU-maiden viidenneksi alhaisin, ja julkisen sektorin kulutusmenot kulttuuripalveluihin ovat alle puolet verrattuna naapurimaa Ruotsiin. Tämä näkyy alan työpaikkojen ja yritysten vähäisyydessä suhteessa verrokkimaihin. Esimerkiksi Ruotsissa luovat alat työllistävät yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Alan yritysten määrä on Ruotsissa noin neljä kertaa suurempi ja kotitaloudet käyttävät 5,1 prosenttia tuloistaan kulttuuripalveluihin, kun Suomessa vastaava luku on vain 3,1 prosenttia. Suomen tulisikin pyrkiä kulttuuriin panostamisessa lähemmäs verrokkimaitaan, kuten Ruotsia tai Tanskaa.
• Luovien alojen kasvuun kannattaisi panostaa nykyistä enemmän, sillä panostukset luovien alojen kasvuun ovat erittäin tehokkaita niin talouskasvun kuin työllisyyden näkökulmasta. Taloustutkimuksen vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen, josta julkinen sektori kerää 3,4 miljardin euron tulot. Luovat alat tuottavat siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin, vaikka kaikkien tukimuotojen, kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen, ei ole edes tarkoitus tuottaa välitöntä tuloa. Vuonna 2025 tehdyn selvityksen mukaan perinteisten kulttuuri- ja viihdealojen – kirjallisuuden, musiikin, elokuva- ja av-alan sekä teatteri- ja näyttämötaiteen – yhteenlaskettu talous kasvoi 4,8 miljardista 5 miljardiin euroon vuonna 2023. Esimerkiksi musiikkialan kasvu oli noin 90 miljoonaa euroa. Alalla on merkittävä kasvupotentiaali.
• 0,5 prosenttiyksikön veronalennuksella ei vielä ole merkittävää vaikutusta luovan alan elpymisen ja kasvun tai hintojen kannalta. Verokannan alentaminen on kuitenkin oikeansuuntainen toimenpide.

Johanna Hollmérus opiskeli liiketalouden tradenomiksi ja päätyi IT-alalle vähän vahingossa. Hän haki myös IT-osaamista datanomin tutkinnosta. Ennen Teostoa hän työskenteli IT-alan yrityksessä lähes 11 vuoden ajan, ja koki, että olisi aika katsoa muita työmahdollisuuksia.

“Päivitin LinkedIn -profiilini ajan tasalle uudet työmahdollisuudet mielessäni, ja kuvasin paremmin osaamistani ja kokemustani. Sitten minua yllättäen lähestyttiin LinkedInissä juuri sellaisella pestillä, mistä olin haaveillut. Minulta kysyttiin, että kiinnostaisiko tämmöinen työtehtävä Teostolla. Teosto ei ollut minulle aikaisemmin tuttu kuin nimeltä.”

Johanna oli ennen Teoston lähestymistä määritellyt itselleen tarkemmin, millainen olisi hänen unelmatyöpaikkansa ja -työtehtävänsä. Teoston työtarjous vastasi loistavasti hänen toiveitaan. Työhaastattelujen kautta Johannalla tuli vain vahvempi tunne, että Teosto on hänen paikkansa.

Tietojärjestelmät toimiviksi

Johanna vastaa Teostolla kiteytetysti tietojärjestelmien toimivuudesta, häiriötilanteiden hallinnasta sekä IT-kumppaneista.

“Palvelupäällikkönä minun pitää aina olla valmistautunut siihen, että jotakin jossakin menee rikki ja minua tarvitaan. Ydintehtävääni kuuluu se, että meillä järjestelmät toimisivat hyvin eikä olisi käyttökatkoja tai häiriötilanteita.”

Johannan työtehtävässä perustyöpäivää ei ole, koska häiriötilanne voi iskeä milloin vain. Johanna työskentelee tiiviissä yhteistyössä sekä palvelukumppaneiden että Teoston IT-henkilöstön kanssa palvelujen paremmaksi kehittämisen parissa.

“Mietimme ja kehitämme yhdessä toimittajien kanssa esimerkiksi Teoston häiriöhallintaprosessia. Käytännössä esimerkiksi sitä, miten henkilökuntamme ilmoittaa häiriöistä eteenpäin ja miten ne tutkitaan ja korjataan mahdollisimman tehokkaasti.”

Teoston matala hierarkia miellyttää

Johanna kokee Teoston organisaation työilmapiirin positiivisena sekä arvostaa organisaation matalaa hierarkiaa. Hän pitää erityisesti siitä, että vaikka Teoston organisaatio on suhteellisen pieni, hänellä on talossa useampi IT-kollega.

“Teostossa on tosi helppoa vaihtaa ajatuksia ja jakaa tietoa keskenään. Meillä on myös tosi pieni kynnys kysyä asioita, koska tunnemme toisemme hyvin. On arvostettavaa, että johtoryhmän jäsenet istuvat täällä meidän muiden kanssa, jolloin heidät tavoittaa helposti.”

Johannan mielestä parasta hänen työssään ovat työn monipuolisuus sekä työhön vaikuttamisen mahdollisuudet.

“Työssäni parasta ovat ihmiset ja ongelmanratkaisu. Olen aina ollut semmoinen, että jos tulee joku haaste tai ongelma, minua kiinnostaa mistä se johtuu ja miten ratkaisemme sen.  Ja se, että me ratkaisemme ongelmia porukalla, eikä ketään jätetä yksin.”

Haastavinta Johannan työssä ovat Teoston järjestelmien monimutkaisuus, vaikeus ennustaa järjestelmämuutoksien vaikutuksia sekä alan ainutlaatuisuus Suomessa.

“Tekijänoikeusasiat eivät ylipäätänsä ole mitään yksiselitteisiä, että näin tämä korvauksen maksaminen aina menee. Aina löytyy poikkeuksen poikkeuksia.”

Nuorkauppakamaritoimintaa vapaa-aikana

Johannan vapaa-aika töiden ulkopuolella menee suurimmalta osin hänen neljävuotiaan poikansa kanssa touhutessa. Tämän lisäksi hän on aktiivinen nuorkauppakamaritoiminnassa kotipaikkakunnallaan Porvoossa.

“Harrastan myös tämmöistä nuorkauppakamaritoimintaa, mikä on alle neljäkymmentävuotiaiden kehittymis- ja koulutusjärjestö. Olen Porvoon yhdistyksen hallituksessa ollut useamman vuoden ja tänä vuonna vastaan meidän somesta. Tämä toiminta on tosi ihmisläheistä ja oppimista matalalla kynnyksellä. Se on tosi ihanaa.” 

---

Töissä Teostolla 

Tutustu muihin Teostolaisiin ja katso avoimet työpaikkamme. Jos meillä ei ole juuri nyt mitään auki, voit aina lähettää meille myös avoimen työhakemuksen. 

Teksti: Oona Immonen
Kuva: Johanna Laitinen

Teosto oli Oona Immoselle tuttu jo ennen työkokeilua. Oona on ollut Teoston asiakas vuodesta 2018 ja käynyt usein Teoston järjestämissä asiakastapahtumissa.  

Syksyllä 2024 Oona perusti sivutoimisen yrityksen muusikon ja musiikintekijän töidensä ympärille. Samassa yhteydessä hän päätti hyödyntää työttömyyspalveluiden tarjoamaa työkokeilua, jotta pääsisi tutustumaan tarkemmin musiikkialan kenttään ja siellä oleviin työmahdollisuuksiin. 

”Laitoin avoimia työhakemuksia työkokeilusta menemään useisiin levy-yhtiöihin, kustantamoihin, keikkapaikkoihin sekä musiikkialan järjestöihin. Kävin Teoston lisäksi haastattelussa myös pienellä levy-yhtiöllä, josta työkokeilupaikkaa ei lopulta kuitenkaan irronnut. Ehti jo melkein tulla pieni pettymys, mutta onneksi Teostosta ilmoitettiin työkokeilumahdollisuudesta samoihin aikoihin levy-yhtiön haastattelun kanssa.” 

Monipuolisia tehtäviä ja oppimisen mahdollisuuksia 

Oona työskenteli työkokeilun aikana viestinnän ja markkinoinnin tiimissä, jossa hänen päätehtävänään oli tapahtumatuotanto. Teoston asiakastapahtumien järjestämisen lisäksi Oona pääsi kuvaamaan materiaalia Teoston sosiaaliseen mediaan, päivittämään Teoston nettisivuja sekä tutustumaan Teoston eri tiimeihin ja heidän työtehtäviinsä. Oona tutustui myös muihin Musiikin Satamassa sijaitseviin järjestöihin ja niiden toimintaan. 

”Olen oppinut hurjasti lisää uusia asioita tämän puolen vuoden aikana. Tapahtumatuotannoissa erityisesti suunnitelmallisuus nousi esille kevään aikana. Mitä paremmin suunnittelee tekemisiään, sitä sujuvammin voi toteuttaa työnsä. Olen myös päässyt näkemään, miten paljon Teosto ja muut järjestöt tekevät töitä parantaakseen musiikkialalla työskentelevien ihmisten oikeuksia.” 

Tapahtumatuotannon tehtävien lisäksi Oonan lempitehtäviä ovat olleet Teoston sosiaaliseen mediaan tehtävät musiikin tekijöiden haastattelut, joita Oona on kuvannut monessa eri tapahtumassa. Harjoittelun viimeisillä viikoilla Oona kävi tekemässä haastatteluja myös Ilosaarirockissa. 

Teostossa työskentely oli Oonalle mieluista, ja hän pitää Teoston työilmapiiristä.  

”Koko henkilökunta otti minut vastaan ihanasti, ja olin kuin kuka tahansa muu kollega. Tykkään erityisesti siitä, miten helposti lähestyttäviä kaikki teostolaiset ovat johtoportaasta lähtien.” 

Työ kulttuurikentällä jatkuu – mutta välissä odottavat opinnot 

Työkokeilun lomassa Oona haki kevään 2025 yhteishaussa kulttuurituottajan opintoihin. Haku tuotti tulosta, ja opinnot Humanistisen korkeakoulun Kauniaisten kampuksella alkavat elokuun lopussa. 

”Tuntuu tosi hyvältä jatkaa korkeakouluopintojen kanssa sitä polkua, jonka aloitin täällä Teostolla. Eikä mennyt kuin kymmenen vuotta ja viisi hakukertaa, että korkeakoulupaikka aukesi minulle. Kannattaa siis jatkaa yrittämistä!” 

Korkeakouluopintojen ohessa Oona jatkaa muusikon ja musiikin tekijän töitään. Uutta musiikkia on luvassa syksyllä 2025 omakustanteisesti. 

”Haluan tulevaisuudessa työskennellä täysipäiväisesti oman yritykseni kautta, mutta jos joku tapahtuma-alan kiinnostava vakituinen työpaikka tulee tarjolle, otan sellaisen kyllä mielelläni vastaan. Minua kiinnostaa niin moni asia musiikkialalla, että minua ei haittaa olla sellainen jokapaikanhöylä.”  

---

Töissä Teostolla 

Tutustu muihin Teostolaisiin ja katso avoimet työpaikkamme. Jos meillä ei ole juuri nyt mitään auki, voit aina lähettää meille myös avoimen työhakemuksen. 

Teksti: Oona Immonen
Kuva: Helmi Yli-Äyhö

Avoimen vetoomuksen on allekirjoittanut yli 70 eurooppalaista luovien alojen kattojärjestöä, jotka edustavat lähes 20 000 organisaatiota eri taiteen ja kulttuurin aloilta. Mukana on toimijoita niin musiikin, esittävien taiteiden, kirjallisuuden, arkkitehtuurin, kulttuuriperinnön, av-alan kuin mediankin alalta. Lisäksi yli 200 kansallista kulttuuriorganisaatiota on ilmaissut tukensa aloitteelle. Myös Teosto ja sen kattojärjestö GESAC ovat allekirjoittaneet vetoomuksen. 

Vuoden 2025 Eurobarometri-tutkimuksen mukaan kulttuuri on tärkein EU-kansalaisia yhdistävä tekijä – tärkeämpi kuin yhteiset arvot, talous tai kieli. Kasvavan geopoliittisen epävarmuuden, kiristyvän taloustilanteen ja demokratiaan kohdistuvien uhkien aikana Eurooppa tarvitsee kulttuurin tuomaa yhtenäisyyttä enemmän kuin koskaan.  

Luova Eurooppa on EU:n ainoa puhtaasti kulttuurille ja luoville aloille omistettu ohjelma. Sen osuus EU:n budjetista on ollut varsin pieni, ja vetoomuksen mukaan budjetin kaksinkertaistaminen olisi täysin perusteltua. Se olisi Euroopalta vahva viesti sitoutumisesta yhteiseen arvopohjaan, luovuuteen ja eurooppalaiseen identiteettiin. 

Luova Eurooppa -ohjelma on uhattuna samaan aikaan, kun kansalliset kulttuurilaitokset ja muut alan toimijat ympäri Eurooppaa kärsivät leikkauksista, inflaation aiheuttamista talousvaikeuksista sekä paikoin myös yhä rajoitetummasta ilmaisunvapaudesta. Vetoomus painottaa, että mikäli taiteilijoille ja kulttuurilaitoksille halutaan turvata mahdollisuudet rakentaa yhtenäistä Eurooppaa sekä inspiroida EU-kansalaisia myös tulevaisuudessa, on niille turvattava riittävät resurssit.  

Eurooppalainen kulttuurisektori vetoaa EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioihin: 

• Luova Eurooppa -ohjelma tulee säilyttää itsenäisenä EU:n tulevassa rahoituskehyksessä. 

• Luova Eurooppa -ohjelman budjetti tulee kaksinkertaistaa vastaamaan sen tuomaa todellista arvoa ja vaikuttavuutta. 

• Kulttuuri tulee nähdä strategisena investointina Euroopan tulevaisuuteen 

Kulttuuri on Euroopan ääni sen kansalaisille ja koko maailmalle. Siksi se ansaitsee arvostusta ja tukea myös EU:n taholta.  

Lue koko avoin vetoomus täältä.  

Kulttuuriorganisaatiot voivat yhä allekirjoittaa vetoomuksen tämän verkkolomakkeen kautta. 

Taivas täynnä tulta -kappaleen takana ovat oululainen säveltäjä-tuottaja Toni Nygård, kempeleläinen säveltäjä Jussi Rasinkangas sekä kiuruvetinen lauluntekijä ja eläinlääkäri Annika Aakkula. He ovat kaikki kokeneita lauluntekijöitä ja erikoistuneet erityisesti iskelmämusiikkiin.

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 116 uutta tangoa. Ammattilaistuomaristo valitsi näistä voittajan puhtaasti musiikillisin perustein. Kilpailussa painotettiin erityisesti sävellyksen, sanoituksen ja tuotannon yhteispeliä sekä sitä, että tango elää ajassa. Voittajakappaleessa nämä tekijät kohtaavat onnistuneesti.

“Taivas täynnä tulta” on täysverinen radiobiisi, jossa on monipuolinen sekoitus eri musiikkityylejä, mutta tangon johdattamana. Laulu on sukupuoli- ja ikärajat ylittävä, ja aiheeseen voi helposti samaistua kuka tahansa, toteaa tuomariston puheenjohtaja, säveltäjä ja tuottaja Petri Somer tiedotteessa.

Vuoden 2025 sävellys- ja sanoituskilpailun tuomariston muodostivat Somerin lisäksi  muusikko ja tuottaja Pertti ”Pertsa” Jalonen, vuoden 2020  Tangokuningatar Mira Kunnasluoto sekä sanoittaja-tuottaja Ilkka ”Ile” Vainio.

Perinteitä kunnioittava tango modernilla otteella

Lappilaista mystiikkaa ja suuria tunteita tihkuvan voittotango sai muotonsa, kun pitkään yhdessä työskennelleet Jussi Rasinkangas ja Toni Nygård ottivat yhteyttä jo kymmenen vuotta sanoituksia tehneeseen Aakkulaan. Sävellyksen johtavana ideana oli tehdä perinteitä kunnioittava, mutta moderni tango, jossa on dynamiikkaa ja ulottuvuutta. Sanoitukseen toivottiin lapin mystiikkaa – ovathan kaikki tekijät pohjoisesta.

Tekijöille tangon sävellys- ja sanoituskilpailun voitto on ollut pitkäaikainen haave ja kaikki kolme arvostavat palkinnon korkealle. Rasinkangas on kuitannut voiton jo kerran aikaisemminkin, vuonna 2004. Tangon sävellys- ja sanoituskilpailun voittajat palkitaan 3000 euron palkkiolla.

Teosto on sävellys- ja sanoituskilpailun kumppani ja haluaa tukea kotimaisen iskelmä- ja tanssimusiikin syntymistä. Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen luovuttaa palkinnon lauantaina 12.7. laulukilpailun finaalissa, joka televisioidaan Ylen TV1:sellä sekä Areenassa.

”Tämä palkinto on tunnustus työstä, jota usein tehdään kulissien takana – mutta joka on kaiken ytimessä. Musiikki ei synny itsestään eikä sattumalta vaan siihen tarvitaan ammattitaitoa, näkemyksellisyyttä ja sitkeyttä. Me Teostossa haluamme ehdottomasti olla mukana tukemassa tätä musiikin luovaa alkutuotantoa”, sanoo Salminen.

Tuore voittajatango pääsee tuoreeltaan suuren yleisön kuultavaksi, kun sen esittää Arja Koriseva suorassa tv-lähetyksessä laulukilpailun finaalissa. Kappale on myös levytetty Heidi Pakarisen tulkitsemana. Levytetty versio julkaistaan suoratoistopalveluissa maanantaina 14.heinäkuuta.

Lue lisää voittajista ja voittotiedote Tangomarkkinoiden sivuilta.

Seuraa Tangomarkkinoiden laulukilpailun finaalia Yle Areenasta.

Päivitys 14.8.2025:

Olemme päättäneet lykätä Bränditapahtumalupa-tuotteen pilottia vuodenvaihteeseen 2025-2026. Tapahtumateollisuus julkaisi sosiaalisessa mediassa 13.8.2025 koosteen 11.8. käydystä pyöreän pöydän keskustelusta, jonka pohjalta pilottijakson viivästyttämispäätös tehtiin.

Vaikka päivityksessä olikin kiteytetty monia olennaisia asioita oikein, se sisälsi myös harmillisia väärinkäsityksiä, joita haluamme oikaista.

Hyväksymme pyöreän pöydän keskustelussa esitetyn kritiikin Bränditapahtumaluvan määrittelyjen ja ehtojen täsmentämistarpeesta. On tärkeää huomioida, että Bränditapahtumalupa vaikuttaa vain joidenkin tapahtumien musiikkilupien hinnoitteluun – suurimmassa osassa musiikkitapahtumia hinnoittelu ja lupamenettely säilyy ennallaan. Tätä määrittelyä täsmennetään syksyn 2025 aikana.

Tapahtumateollisuuden päivityksessä väitetty ”hinnan jopa moninkertaistuminen” on sen sijaan harmillinen tulkintavirhe.

Bränditapahtumalupa-tuote on tarpeellinen, koska Teoston Tapahtumaluvan hinnoittelukriteeristö ei ole pysynyt tapahtumamarkkinan kehityksen mukana. Tämä on johtunut sellaiseen tilanteeseen, että saman arvoisesta musiikin käytöstä maksetaan erilaisia korvauksia riippuen siitä, onko tapahtuma jonkin/joidenkin brändien sponsoroimalla rahoittama vai lipputuloilla rahoitettava.

Toisin muotoiltuna: Bränditapahtumaluvalla pyritään siihen, että saman arvoisesta musiikin käytöstä maksetaan musiikin tekijöille samansuuruinen korvaus.

11.8. pyöreän pöydän keskustelussa tapahtumajärjestäjät totesivat, että bränditapahtumissa artistien korvaukset voivat olla jopa perustapahtumia suurempi. Artistit siis tunnistavat, että tällaisten tapahtumien arvo on suurempi kuin tavanomaisten konserttien, ja heille ollaan valmiita maksamaan preemiota tästä.

Teosto ei edusta artisteja, vaan musiikin tekijöitä: säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia sekä heidän kustantajiaan. Yksittäisen artistin keikalla esittämän musiikin taustalla voi olla kymmeniä tekijöitä, joille Teoston maksamat korvaukset voivat olla ainoa tulonlähde. Näiden tekijöiden luoma musiikki on myös artistien brändin kivijalka.

Musiikin tekijät eivät useinkaan saa palkkiota biisien tekemisestä, vaan heidän työstään maksetaan musiikin julkisen esittämisen perusteella. Teoston oikeudenomistaja-asiakkaat ovat perustellusti viestineet meille, että hinnoittelumalli, jossa brändätyissä tapahtumissa toisten työstä (artistit) maksetaan korkeampaa ja toisten työstä (tekijät) merkittävästi matalampaa korvausta on kestämätön.

Olemme käyneet tiivistä keskustelua oikeudenomistajien kanssa keinoista, joilla myös brändimielessä järjestettyjen tai muuten subventoitujen tapahtumien lisensointi voitaisiin jatkossakin hoitaa keskitetysti Teoston kautta. Tätä keskustelua pitää jatkaa myös tapahtumajärjestäjien kanssa, jotta löydämme kaikille toimivan mallin.

Tahtotilamme on uuden pilottiluvan avulla varmistaa, että tapahtumajärjestäjät voivat jatkossakin hoitaa myös bränditapahtumien musiikin tekijänoikeuskorvaukset Teoston kautta. Muutoin kaikkien bränditapahtumassa esitettävien kappaleiden kaikkien tekijöiden ja kustantajien kanssa pitäisi neuvotella erikseen sopivasta korvaustasosta. Neuvottelun osapuolia saattaisi olla kymmeniä tai jopa satoja, mikä olisi niin työlästä, että se tekisi monesta bränditapahtumasta mahdottoman järjestää.

Kiitämme 11.8. keskusteluun osallistuneita osapuolia avoimesta dialogista ja toivomme, että se jatkuu myös vastedes. Uskomme vakaasti, että yhteistyössä löydämme pilotoitavan mallin, joka mahdollistaa musiikin käyttämisen myös bränditapahtumissa sellaisella tavalla, joka kunnioittaa musiikin tekijöiden oikeuksia.

—

Teosto lanseeraa uuden Bränditapahtumalupa-nimisen lupatuotteen, joka on tarkoitettu erityisesti bränditapahtumien ja muiden merkittävästi markkinahintaa halvempien tapahtumien musiikinkäytön lisensointiin. Pilottijakson ajan Tapahtumalupa ei kata bränditapahtumien musiikinkäyttöä.

Bränditapahtumalupa tarvitaan, kun:

1. Tapahtuma on avoin ja pääsymaksuton tai tapahtumaan voi saada pääsylipun esimerkiksi osallistumalla arvontaan, reagoimalla sosiaalisessa mediassa tehtyyn julkaisuun tai muulla vastaavalla tavalla;
2. Tapahtuman pääasiallinen sisältö on musiikki;
3. Tapahtuman julkiseen markkinointiin tai viestintään on keskeisesti ja tiiviisti liitetty yksi tai useampi brändi esiintyjien lisäksi, ja jota markkinoidaan siinä esiintyvien musiikinesittäjien avulla; ja
4. Tapahtuman, sen esiintyjien ja brändi(e)n yhdistämisen suora tai epäsuora tavoite on edistää brändin tunnettuutta, mielikuvaa tai kaupallisia tarkoituksia tapahtuman, sen esiintyjien ja brändin yhdistämisen kautta.

Pääsymaksuttomaksi katsotaan myös sellaiset tapahtumat, joihin tarjotaan lippuja vain nimelliseen hintaan.

Bränditapahtumaluvan tarkoituksena on varmistaa jatkossakin helppo, keskitetty lisensointi myös bränditapahtumien osalta

Pyrimme uuden pilottiluvan avulla varmistamaan, että tapahtumajärjestäjät voivat jatkossakin hoitaa musiikin tekijänoikeuskorvaukset Teoston kautta.

Teostoon on tullut viime vuosina paljon yhteydenottoja oikeudenomistaja-asiakkailta, jotka ovat nostaneet esiin epäkohdan bränditapahtumien ja muiden merkittävästi subventoitujen tapahtumien osalta.

Teoston pääsymaksullisen Tapahtumaluvan hinnoittelu (ja sitä kautta myös käytetystä musiikista oikeudenomistajille tilitettävä korvaus) perustuu tapahtumasta saatuihin lipputuloihin.

Tapahtumissa esiintyvät artistit saavat samankaltaisen korvauksen työstään riippumatta siitä, onko tapahtuma normaalihintainen vai markkinointisyistä nimellisesti hinnoiteltu tai jopa ilmainen, mutta musiikin tekijät (säveltäjät ja sanoittajat) ovat eriarvoisessa asemassa merkittävästi alennettujen tai ilmaistapahtumien osalta.

Teosto on käynyt tiivistä keskustelua oikeudenomistajien kanssa keinoista, joilla myös brändimielessä järjestettyjen tai muuten subventoitujen tapahtumien lisensointi voitaisiin jatkossakin hoitaa keskitetysti Teoston kautta.

Pyrimme uuden pilottiluvan avulla varmistamaan, että tapahtumajärjestäjät voivat jatkossakin hoitaa musiikin tekijänoikeuskorvaukset Teoston kautta. Muutoin kaikkien tapahtumassa esitettävien kappaleiden kaikkien tekijöiden ja kustantajien kanssa pitäisi neuvotella erikseen sopivasta korvaustasosta. Neuvottelun osapuolia saattaisi olla kymmeniä tai jopa satoja, mikä olisi niin työlästä, että se tekisi monesta bränditapahtumasta mahdottoman järjestää.

Lisätietoja Bränditapahtumaluvasta antaa tuotevastaava Anne Varis, anne.varis@teosto.fi.

Bränditapahtumaluvan lupakortti sekä hakuohjeet löytyvät tältä sivustolta.

Kotimaisen musiikin huippuvuosi oli vuosi 2017, jolloin peräti 56 prosenttia kaikesta Suomessa esitetystä musiikista oli kotimaista. Viimeiset kolme vuotta kotimaisuusaste on ollut alle kolmanneksen kaikesta musiikista. 

Elävästä musiikista yli 80 prosenttia oli vuonna 2024 kotimaista. Luku on samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, ja kotimaisuuden taso onkin pysynyt viime vuosina tasaisena sekä isoissa että pienemmissä tapahtumissa. Kotimaista musiikkia esittivät ahkerasti myös seurakunnat, joiden esittämästä musiikista kotimaista oli 85 prosenttia (2023: 87 %).  

Radiokanavista eniten kotimaista musiikkia soittivat Ylen maakuntaradiot. Siellä kotimaisuusaste nousi viime vuonna lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä jopa 59 prosenttiin (2023: 52,3 %). Ylen valtakunnallisilla radiokanavilla kotimaista oli 34,8 prosenttia musiikista (2023: 33,8 %). Kaupallisten radioiden kotimaisuusaste oli 31 prosenttia (2023: 30,4 %).  

Televisiokanavilla on vastaava ero Ylen ja kaupallisten kanavien välillä. Ylen tv-kanavilla esitetystä musiikista 21,3 prosenttia oli kotimaista, kun kaupallisen tv:n puolella vastaava luku oli vain 10,5 prosenttia. Luvuissa ei ole suurta muutosta vuoteen 2023. 

Vähiten kotimaista musiikkia kuulee tilausvideopalveluissa (Video On Demand), joissa kotimaista oli vain 4 prosenttia kaikesta esitetystä musiikista. Laskua edellisvuoteen oli 1,7 prosenttiyksikön verran.  

Kotimaiseksi tilastossa lasketaan Teoston asiakkaana olevien oikeudenhaltijoiden säveltämä tai sanoittama musiikki sen esitysminuuttien mukaan. Listalla ovat mukana tekijänoikeussuojan alaiset teokset. Tilasto eroaa hieman Yleisradion omasta tilastosta, jossa kotimaiseksi lasketaan myös ulkomaisten tekijöiden kappaleet, jos esittäjä on kotimainen. 

Yhä useampi kotimainen megahitti villitsi suomalaisia 

Vuonna 2024 Suomessa oli myös poikkeuksellisen monta isoa kotimaista hittikappaletta. Radioissa, tv:ssä ja elävän musiikin esityksissä kymmenen soitetuimman kappaleen kärki oli Teoston tilastojen mukaan edellisiin vuosiin verrattuna kotimaisempi kuin koskaan aikaisemmin: seitsemän kärki koostui kokonaan suomalaisten kirjoittajien ja esittäjien suomenkielisiä kappaleista.  

Vuoden 2024 soitetuin kappale radioissa, tv:ssä ja elävän musiikin esityksissä oli ANIn ja Aleksanteri Hulkon säveltämä ja sanoittama Jos puhutaan totta, joka soi vuonna 2024 erityisesti kaupallisilla radiokanavilla läpäisten useamman kanavan musiikkiprofiilin. Kappale on 2020-luvun toiseksi soitetuin vuositasolla KUUMAAn Ylivoimaisen jälkeen. 

Lue lisää: Jos puhutaan totta on vuoden 2024 soitetuin kappale – Teosto (tiedote 6.6.2025)