Teoston kansainvälinen toiminta on jatkuvasti vahvistunut ja korvauksia kerättiinkin viime vuonna jopa 142 eri maasta, jossa suomalaisten tekijöiden musiikki oli soinut muodossa tai toisessa.

Osa korvauksista saatiin kansainvälisten vastavuoroisuussopimusten nojalla Teoston ulkomaisten kumppanijärjestöjen kautta, osa online-alustoilta korvaukset keräävän kumppanin kautta ja osa tallentamisoikeuksia hallinnoivan pohjoismaisen NCB:n kautta. Kaikki korvaukset tilitetään musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille Teostossa.

Kasvua live‑käytöstä ja online-alustoilta

Saksa oli suomalaiselle musiikille tärkein maa, ja korvauksia siellä soineesta musiikista tilitettiin lähes 1,4 miljoonaa euroa. Saksassa musiikin kokonaismarkkina kasvoi ja live‑sektori vahvistui, mikä nosti Teoston asiakkaille tulevia korvauksia selvästi. Saksalaisen kumppanijärjestö Geman kautta saadut korvaukset nousivat 11 prosenttia edellisvuodesta. Myös Britannia jatkoi vakaata kasvua, ja tilitykset pystytään prosessimuutosten vuoksi myös kotiuttamaan sieltä aikaisempaa nopeammin.

Ruotsista korvauksia tilitettiin hieman yli miljoona euroa, vaikka radiokäytön lasku näkyi kokonaiskertymässä. Toisaalta korvaukset online-kanavista yli kaksinkertaistuvat vuonna 2025. Kasvussa näkyi erityisesti Ruotsin striimatuimmaksi kappaleeksi noussut Bara Bada Bastun menestys.

Yhdysvalloissa kertymä pysyi vakaana. Sieltä kasvu tulee erityisesti Yhdysvalloissa tehdyistä kappaleista, joissa on mukana suomalaisia kirjoittajia.  

”Vuosi 2025 oli kansainvälisesti monipuolinen ja onnistunut. Vahva eurooppalainen kasvu ja online-musiikinkuuntelun menestys erityisesti Pohjoismaissa nostivat tilityksiä tuntuvasti,” kertoo Teoston kansainvälisten asioiden päällikkö Helmi Yli‑Äyhö.  

Vanhoja klassikoita ja uusia menestyjiä

Noin 40 prosenttia kansainvälisistä tilityksistä tuli erilaisilta online-alustoilta. Tulevaisuudessa tämän osa-alueen voi olettaa edelleen kasvavan, sillä Teosto solmi vuodenvaihteessa kumppanuussopimuksen brittiläisen ICEn kanssa, (International Copyright Enterprise Services Ltd), joka on yksi maailman johtavista musiikkilisensoinnin yhtiöistä. Sen kautta korvauksia kertyy yli 200:sta eri palvelusta.

Online-alustoilla soivat takavuosien klassikot kuten In the Shadows ja Freestyler. Uuden albumin myötä myös aiemmat Nightwish-teokset kuten Sleeping Sun ja Nemo ovat nousseet uudelleen online-kuuntelun kärkeen.Käärijän Cha Cha Cha on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisten kappaleiden kärkikaartissa. Bara Bada bastun lisäksi vuoden aikana nousi esiin myös muita uusia teoksia kuten Ich Komme ja Saksassa yllättäen menestynyt Just a Simple Thing.

”Online‑käytön dynamiikka on nopeaa, ja on ilo nähdä suomalaisen musiikin löytävän yleisöä yhä uusilta alueilta ja uusissa palveluissa,” Yli‑Äyhö sanoo.

Kansainvälisiä tilityksiä yhä laajemmalle joukolle tekijöitä

Korvauksia tilitettiin 142 maasta, mikä on 15 maata enemmän kuin vuonna 2024. Kansainvälisten tilitysten saajien kokonaismäärä pysyi vakaana, noin 23 000:ssa eri tekijässä. Vuonna 2025 kymmenen eniten tilityksiä saanutta asiakasta sai yhteensä 35 prosenttia ulkomailta maksetuista korvauksista.

Sibeliuksen teokset ovat edelleen selvänä ykkösenä ulkomailta tilitettävissä korvauksissa mutta muutoin kärkikaartiin kuuluu ilahduttavan monipuolisesti klassisen musiikin, metallimusiikin, pop/rock -musiikin kuin elokuvamusiikinkin tekijöitä.

Teoston tavoitteena on kasvattaa ulkomailta saatuja korvauksia edelleen ja varmistaa, että suomalaisten tekijöiden musiikki kerää kuuntelua myös maan rajojen ulkopuolella. Työtä tehdään esimerkiksi monitoroimalla suomalaisen musiikin käyttöä ulkomaisilla televisiokanavilla ja kehittämällä tehokkaampaa konserttien settilistojen jakamista järjestöjen kesken.

Tulevaisuudessa Teoston tavoitteena on edelleen kehittää yhteistyötä ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa, parantaa teosdokumentaation laatua sekä nopeuttaa tilityssyklejä, jotta musiikintekijät saavat korvauksensa oikea‑aikaisesti ja läpinäkyvästi.

Tallinn Music Week on vuodesta 2009 alkaen järjestetty showcase-festivaali ja musiikkialan ammattilaistapahtuma. Tapahtumaan osallistuu yli 700 ammattilaista kustantajista tekijänoikeusjärjestöihin ja musiikintekijöistä festivaalipromoottoreihin.

Osana ammattilaistapahtumaa järjestetään myös konferenssi, joka käsittelee ajankohtaisia aiheita: musiikkiekosysteemin kehittymistä, tapahtumien tulevaisuutta, luovan työn promootiota – ja tietenkin myös tekijänoikeuskorvausten keräämistä kansainvälisesti.

Teoston järjestämä paneeli tarkastelee pienten markkinoiden biisinkirjoittajien ja kustantajien kansainvälistymistä

Perjantaina 10.4. klo 13.30 Tallinn Music Weekin konferenssissa keskustellaan pienemmiltä markkinoilta ponnistavien tekijöiden ja kustantajien kansainvälistymisestä.

Teoston kansainvälisten asioiden päällikkö Helmi Yli-Äyhön moderoimassa paneelissa Small Markets, Big Opportunities: Generating Royalties Beyond Borders ovat mukana keskustelemassa musiikintekijä-tuottaja Lauri Mäntynen, Viron tekijänoikeusjärjestön EAÜ:n toimitusjohtaja Mati Kaalep, pianisti-säveltäjä Kristjan Randalu sekä kustantaja, A&R Henrik Tala (HMC / Song Asia).

Luvassa on tekijänoikeuskorvausdataan perustuvia oivalluksia, käytännön kokemuksia kansainvälistymisestä sekä tekijä- että kustantajavinkkelistä sekä parhaita käytäntöjä kestävän menestyksen rakentamiseksi.

Varaslähtö konferenssiin – Welcome to Finland -showcase-ilta yhteistyössä Music Finlandin kanssa 9.4.

Ennen konferenssia Tallinnassa päästään kuitenkin nauttimaan myös suomalaisesta musiikista, kun Music Finlandin ja Teoston yhteisessä WTF – Welcome to Finland -showcasessa esiintyy kuusi kuumaa kotimaista artistia.

Ilta alkaa F-hoone Black Hallissa klo 19.00, ja lauteille pääsevät Goldielocks, Tinyhawk & Bizzarro, Hildá Länsman & Tuomas Norvio, Emilia Sisco, Misha sekä Muovipussi.

Luvassa on siis mainio kattaus kotimaista musiikkia laidasta laitaan.

Tule moikkaamaan teostolaisia – tai ota Teoston sosiaalisen median kanavat seurantaan!

Teostolaiset ovat läsnä Tallinn Music Weekillä torstaista lauantaihin – tervetuloa keskustelemaan kanssamme ja nauttimaan ohjelmasta!

Jos et tänä vuonna pääse paikan päälle, kannattaa ottaa Teoston sosiaalisen median kanavat seurantaan – luvassa on niin stooritusta kuin muitakin sisältöjä Tallinn Music Weekiltä.

Teosto kerää tekijänoikeuskorvaukset sekä kotimaisen että ulkomaisen musiikin julkisesta esittämisestä, välittämisestä ja tallentamisesta ja tilittää ne edelleen musiikin oikeudenomistajille; säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille. Nyt maksettavat korvaukset on pääosin kerätty musiikista, jota on käytetty heinä–syyskuun 2025 aikana konserteissa, radiossa, televisiossa, taustamusiikkina, online-palveluissa ja Yle Areenassa sekä MTV Katsomo+/Katsomo ja Nelonen Ruutu+/Ruutu -palveluissa. 

Yksittäisen tekijän tilityksen määrä voi vaihdella muutamasta eurosta useisiin tuhansiin riippuen siitä, kuinka paljon hänen kappalettaan on esitetty ja mikä on hänen osuutensa kappaleesta. Yksittäisen musiikin tekijän mediaanitilitys oli tässä tilityksessä noin 93 euroa.

Tarkemmat tiedot tässä tilityksessä mukana olevista tilitysalueista ja korvausten keräämisajankohdista näet verkkosivuiltamme tilityskalenterista.

Huomattavaa kasvua viime vuoteen nähden lähes kaikissa korvausluokissa

Maaliskuun 2026 tilitys on kokonaisuudessaan 1,8 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen vuoden vastaava tilitys. Kasvua on nähtävissä kaikissa muissa oikeusluokissa paitsi live-musiikin puolella.

Radio ja TV -oikeusluokassa kasvu johtuu erityisesti video on demand -palveluiden korvauksen kasvusta. Perinteisen radion korvaukset ovat sen sijaan laskeneet niin Yleisradion kuin kaupallistenkin radiokanavien osalta.

Verkkopalveluiden korvausten kasvua selittää osin korvausten käsittelykumppanin vaihdos. Edellinen kumppanimme on nopeuttanut viimeisten lisensoimiensa korvausten käsittelyä ja ulosmaksua.

Maaliskuussa 2026 tilitettävät korvaukset on kerätty seuraavista oikeusluokista:

Oikeusluokka	Maaliskuu 2026 M€	Vrt. maaliskuu 2025 M€
Radio ja TV	6,5	+0,8
Julkinen esittäminen	3,2	+0,0
Verkkopalvelut (online)	2,3	+0,5
Useita (ulkomaat, korjaukset)	1,6	+0,4
Yhteensä	13,7	+1,8

Tilitykset maksetaan neljä kertaa vuodessa

Lisätietoa Teoston tilityksistä löydät Tilitykset-sivulta. Musiikin tekijät näkevät omat tilitystietonsa Teoston verkkopalvelusta.

Teoston kulloinkin tilittämä kokonaissumma vaihtelee sen mukaan, kuinka kattavasti kultakin musiikinkäytön alueelta saadaan kerättyä korvauksia ja kuinka nopeasti kerätyt korvaukset saadaan kohdistettua oikeille teoksille. Kohdistamiseen tarvitaan sekä musiikintekijöiden omista teoksistaan Teostolle tekemät teosilmoitukset että musiikin esittäjien ja käyttäjien tekemät esitysilmoitukset tai musiikinkäyttöraportit.

Seuraava Teoston tilityspäivä on 15.6.2026. 

Teoston suoraan keräämät korvaukset vuonna 2025 olivat 84,8 miljoonaa euroa (2024: 79,2 m€). Kun mukaan lasketaan muut tekijänoikeuskorvaukset, kuten esityskorvaukset ulkomailta ja yksityisen kopioinnin hyvitys, nousivat Teoston kokonaistuotot 92,3 miljoonaan euroon (2024: 88,1 m€). Kasvun taustalla on online-musiikin käytön reaalisen lisääntymisen vuoksi myös Teoston siirtyminen kansainvälisissä online-palveluissa käyttöperusteiseen kirjaustapaan, jonka vaikutus vuoden 2025 lukuihin oli noin neljä miljoonaa euroa.

Musiikin tekijänoikeuskorvausten kokonaisjako eli tilitys Teoston oikeudenomistajille ylsi uuteen ennätykseensä 79,6 miljoonaan euroon (2024: 75,4 m€). Kokonaisjako tarkoittaa nettosummaa, jonka Teosto tilittää oikeudenomistaja-asiakkailleen. Summasta on vähennetty Teoston toimintakulut ja kulttuurisiin tarkoituksiin tehtävät pidätykset sekä lisätty Teoston sijoitustuotot ja vanhoilta vuosilta puretut varaukset.

Teoston toiminnan kulut vuonna 2025 olivat 12,6 miljoonaa euroa. Koska tuotot kasvoivat kuluja enemmän, Teoston kuluprosentti laski 13,2 prosenttiin (2024: 13,4 %). Tämä tarkoittaa, että entistä suurempi osa kerätyistä varoista voitiin tilittää musiikin tekijöille ja kustantajille.

Teosto käytti vuonna 2025 kotimaisen musiikin edistämiseen yhteensä 2,5 miljoonaa euroa (2024: 3,1 m€). Suurin yksittäinen kohde oli Teoston kulttuurisäätiön tukitoiminta, jonka osuus oli 0,5 miljoonaa euroa. Lisäksi varoilla rahoitettiin muita musiikkialan hankkeita, järjestöjä ja alan edunvalvontaa, joka tähtää kotimaisen musiikin menestykseen ja monimuotoisuuteen myös tulevaisuudessa.

”Viime vuonna onnistuimme jälleen kasvattamaan tekijänoikeuskorvausten kokonaiskertymää, vaikka suurin osa kasvustamme selittyy kertaluonteisilla tekijöillä.  Järjestelimme kansainvälisiä kumppanuuksiamme ja jatkoimme investointeja uusiin teknologioihin, joiden avulla pystymme palvelemaan oikeudenomistajiamme ja käyttäjäasiakkaitamme entistä paremmin jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Online-musiikin merkitys musiikkibisneksen voimavarana vahvistui edelleen – myös tulot ulkomailta kasvoivat

Teoston online-palveluista vuonna 2025 keräämät musiikin tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat 25,3 miljoonaan euroon (2024: 19,6 milj. €). Online-audiopalveluiden (musiikin suoratoistopalvelut) korvaukset nousivat 16,4 miljoonaan euroon (2024: 11,2 m€). Myös online-AV-palveluista kerätyt korvaukset kasvoivat 8,9 miljoonaan euroon (2024: 8,5 m€).  

Kasvaneen musiikinkäytön lisäksi tulokseen vaikutti myös Teoston siirtyminen käyttöperusteiseen kirjaustapaan kansainvälisten online-palveluiden osalta. Kirjaustavan muutos nosti alueen tulosta noin neljällä miljoonalla eurolla.

Vuonna 2025 Teosto panosti kansainvälisen toimintansa vahvistamiseen, ja tilitykset ulkomailta Teoston asiakkaille lisääntyivät lähes 14 prosentilla 6,3 miljoonaan euroon (2024: 5,6 M€).

Teoston konserteilta, keikoilta ja festivaaleilta keräämät korvaukset pysyivät suunnilleen vuoden 2024 tasolla.  Vuonna 2025 alueelta kerätyt tekijänoikeuskorvaukset olivat 7,2 miljoonaa euroa (2024: 7,3 m€).

Teosto edustaa yli 44 000 oikeudenomistajaa

Teostolla oli vuoden 2025 lopussa 44 076 oikeudenomistaja-asiakasta, joista 1 680 oli uusia. Musiikin tekijäasiakkaiden keski-ikä oli 47 vuotta ja vuonna 2025 liittyneillä 37 vuotta. Teosto ry:n päätäntävaltaisten jäsenten määrä kasvoi vuoden aikana 238 jäsenellä 1 425 jäseneen.

Naisten osuus Teoston tekijäasiakkaista oli vuonna 2025 edelleen 21 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Kehitys on ollut hidasta, vaikka uusien asiakkaiden joukossa naisten osuus oli selvästi korkeampi, 25,5 prosenttia.

Teosto jatkoi vuonna 2025 yhdessä muiden musiikkialan toimijoiden kanssa musiikkialan yhdenvertaisuuden seurantaa ja kehittämistä osana laajempaa vastuullisuus- ja edunvalvontatyötään.

Tärkeitä lukuja pähkinänkuoressa

• Eniten musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerättiin TV:stä (22,3 M€), tapahtumista (14,7 M€) ja taustamusiikista (11,6 M€). TV-alue sisältää sekä lineaariset tv-kanavat että niiden maksuttomat striimauspalvelut. Tapahtuma-alueeseen kuuluvat konserttien, keikkojen ja festivaalien lisäksi myös muun muassa kuntien, seurakuntien, elokuvateatterien ja näyttämöiden musiikinkäytöstä saadut korvaukset.
• Konserteista, keikoista ja festivaaleista kerätyt esityskorvaukset olivat 7,2 miljoonaa euroa (2024: 7,3 M€).
• Ulkomailta Teostoon musiikin tekijöille ja kustantajille tilitettiin tekijänoikeuskorvauksia 6,3 miljoonaa euroa (2024: 5,6 M€).
• Online-alustoilta (mm. musiikin ja AV-sisältöjen striimauspalvelut, sosiaalinen media) kerätyt korvaukset nousivat yhteensä 25,3 miljoonaan euroon (2024: 19,6 M€).
• Teosto käytti 2,5 miljoonaa euroa kotimaisen musiikin edistämiseen. Summalla rahoitettiin musiikkialan säätiöiden ja järjestöjen toimintaa sekä hankkeita, joilla vahvistettiin musiikkialan elinvoimaisuutta ja edunvalvontaa. Suurin yksittäinen erä oli Teoston kulttuurisäätiön tukitoiminta (0,5 M€). Lisäksi Teosto lahjoitti kulttuurisäätiölle vuoden 2025 aikana noin 20 miljoonaa euroa rahasto-osuuksina.
• Teostolla oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 44 076 oikeudenomistaja-asiakasta, joista uusia 1 680. Teostosta erosi 18 asiakasta. Yhdistyksen päättäviä jäseniä oli vuoden lopussa 1 425.
• Teoston tekijäasiakkaista 21 prosenttia oli naisia. Vuonna 2025 liittyneistä uusista asiakkaista naisia oli 25,5 prosenttia.

Teoston tilinpäätös ja avoimuusraportti hyväksytään Teoston jäsenkokouksessa toukokuussa 2026 ja päivitetään Teoston verkkosivuille 21.5.2026.

Lisätietoja

Vuodelle 2026 myönnetyllä 57 000 euron erillismäärärahalla Teosto haluaa vahvistaa tulevaisuuden tekijöiden edellytyksiä luoda uutta musiikkia ja rakentaa erityisesti kansainvälisiä urapolkuja. Nuorten tekijöiden tukeminen nähdään tärkeänä osana kotimaisen musiikkialan pitkäjänteistä kehittämistä.

Nuorille myönnettävät erillistuet ovat 2 kuukauden työskentelytukia, ja ne jaetaan normaalin työskentelytuen haun yhteydessä. Työskentelytuista vastaava toimikunta valikoi hakemusten joukosta erillistukeen soveltuvat hakemukset.

Toimikunta piti erillismäärärahaa tervetulleena avauksena, joka mahdollistaa tuen kohdistamisen myös uransa alkuvaiheessa oleville tekijöille.

”Työskentelytukea haetaan säätiöltä tuntuvasti enemmän kuin mihin rahoituksemme riittää. Normaalitilanteessa joudumme painottamaan tukea hakijoille, joilla on jo näyttöjä ammattimaisesta toiminnasta. Mahdollisuus tukea painotetusti uusia lupaavia tekijöitä on koko alan etu”, iloitsee säätiön toimitusjohtaja Tommi Saarikivi.

Ensimmäiset Teoston rahoittamat kahden kuukauden erillistuet jaettiin Arman Abolghasemille, Helmi Knuutiselle, Fiona Krugerille, Anna Rapinojalle sekä Poni- ja Ullalintulampi -yhtyeille.

Uusien ja nuorten tekijöiden erillistukea on haettavissa myös seuraavalla työskentelytuen hakukierroksella huhtikuussa. Hakija voi halutessaan merkitä ”Mahdollisia lisätietoja” -kenttään olevansa uusi tai nuori tekijä ja perustella lyhyesti, miten erillistuki edistäisi hänen työskentelyään. Työskentelytuen ehtoihin kuuluu käyttöselvityksen toimittaminen.

Musiikkialan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää ennakoitavaa rahoitusta luoville aloille, toimivaa sääntelyä ja musiikin tekijöiden oikeuksien turvaamista tekoälyn ja muun teknologian kehittyessä. Samalla on varmistettava, että hyvinvointivaltion turvaverkko kannattelee myös luovan työn tekijöitä ja tunnistaa alan erityispiirteet.

Vaalitavoitteet on jaoteltu neljän keskeisen teeman alle:

1. kulttuurin rahoitus
2. elinkeinopolitiikka
3. tekijänoikeudet tekoälyn aikana
4. sosiaali- ja työttömyysturvan kehittäminen.

Rahoitus ja rakenteet kuntoon

Vaalitavoitteissa painotetaan taiteen ja kulttuurin rahoituspohjan kehittämistä kulttuuripoliittisen selonteon mukaisesti. Keskeinen päämäärä on nostaa taiteen ja kulttuurin rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä pitkällä aikavälillä kohti yhtä prosenttia valtion budjetista. Rahoituksen ennakoitavuutta ehdotetaan parannettavaksi monivuotisilla rahoitussuunnitelmilla.

Lisäksi esitetään yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamista EU-lainsäädännön mukaiseksi. Suomi on ainoa EU-maa, joka maksaa yksityisen kopioinnin hyvityksen verovaroista sen sijaan, että hyvitys kerättäisiin tallennusmaksuna markkinoilta.

Vaalitavoitteissa ehdotetaan myös vakiintuneiden, valtionosuuksia saavien kulttuuritoimijoiden roolin vahvistamista alan vetureina – tiiviissä yhteistyössä taiteilijoiden, freelancereiden ja yritysten kanssa.

Luovat alat elinkeinopolitiikan ytimeen

Luovat alat nähdään merkittävänä kasvun ja viennin lähteenä, jonka potentiaalia Suomi ei vielä hyödynnä täysimääräisesti. Tavoitteissa esitetään viime vuonna valmistuneen luovan talouden kasvustrategian määrätietoista toimeenpanoa, yritysrahoituksen kehittämistä ja aineettoman pääoman – kuten tekijänoikeuksien – parempaa huomioimista elinkeinopolitiikassa.

Myös kotimaista kysyntää tulee vahvistaa kulttuurin saavutettavuuden parantamiseksi. Siksi tavoitteisiin kuuluu muun muassa kulttuurituotteiden arvonlisäveron palauttaminen 10 prosenttiin. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi esitetään kulttuuriviennin edistämisohjelman käynnistämistä sekä tekijänoikeustulojen verotuksen joustavoittamista, jotta tekijävetoiset yritykset voivat kehittää ja kasvattaa toimintaansa pitkäjänteisesti.

Tekijöiden oikeudet turvattava myös tekoälyn aikakaudella

Teknologian, erityisesti tekoälyn, nopea kehitys haastaa tekijänoikeuksien toteutumisen perustavanlaatuisesti. Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteissa painotetaan, että teoksen käyttö edellyttää jatkossakin tekijän lupaa ja asianmukaista korvausta – myös tekoälypohjaisissa palveluissa.

Tulevalta hallitukselta vaaditaan vahvaa tekijänoikeussuojaa, tehokasta sääntelyn valvontaa sekä riittäviä resursseja viranomaisille. Lisäksi esitetään toimia tekijänoikeusrikollisuuden torjunnan tehostamiseksi ja digitaalisten jakelualustojen velvoittamista sisällölliseen monimuotoisuuteen.

Sosiaaliturva ulotettava myös luovan työn tekijöihin

Luovan työn tekijöiden toimeentulo koostuu tyypillisesti useista, epäsäännöllisistä tulolähteistä. Nykyinen sLuovan työn tekijöiden toimeentulo koostuu tyypillisesti useista, epäsäännöllisistä tulolähteistä. Nykyinen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä ei aina tunnista tätä todellisuutta, mikä johtaa kannustinloukkuihin ja väliinputoamiseen.

Tavoitteissa esitetään sosiaaliturvan uudistamista siten, että se kohtelee yhdenvertaisesti myös taiteilijoita, pienyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä. Tavoitteena on, että kaikki työ on kannattavaa, oma aktiivisuus ei johda etuuksien menettämiseen ja esimerkiksi apurahat sekä tekijänoikeustulot huomioidaan oikeudenmukaisesti sosiaaliturvajärjestelmässä.

Täysistuntokeskustelu tekoälyn vaikutuksista luoviin aloihin ja taiteeseen keräsi osallistujia lähes kaikista eduskuntapuolueista. Kansanedustajat korostivat yksituumaisesti luovien alojen, taiteen ja suomalaisen kulttuurin merkitystä, joka pikemminkin kasvaa kuin heikkenee tulevaisuudessa. 

Salin vahva enemmistö asettui selkeästi luovan alan ja sen tekijöiden puolelle tunnistaen, että tekoäly uhkaa alan toiminnan perusteita. Tällä hetkellä tekoälymallien kehittäminen perustuu olemassa olevien teosten käyttöön ilman asianmukaista lupaa tai korvausta teosten tekijöille, mikä nousi esiin niin alkuperäisessä keskustelualoitteessa kuin lukuisten kansanedustajien puheenvuoroissa. Tällöin luovan alan tuottama taloudellinen arvo valuu tekijöiltä suurille teknologiayhtiöille ilman korvausta.  

”Tekoälyn nykyiseen toimintalogiikkaan pitää puuttua ennen kuin on liian myöhäistä. Nykyiset ongelmat ja epäkohdat on ratkaistava EU-tasolla ja sitovalla sääntelyllä. Nyt tarvitaan sitovaa sääntelyä, koska raharohmut tekoäly-yhtiöt eivät noudata muuta”, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd) vaati aloituspuheenvuorossaan. 

Tekijöille kuuluu korvaus

Kansanedustajat tunnistivat, että luovien alojen ja tekijänoikeuden kohdalla tekoälyn käytölle tarvitaan selkeitä pelisääntöjä.

“Itse en ole ylisääntelyn ystävä. Suomessa monia asioita on säännelty liian tiukasti siten, että uusia innovaatioita on jäänyt syntymättä. Tekoälyn suhteen on kuitenkin niin, että erityisesti luovien alojen ja luovan työn tulevaisuuden kannalta tekoäly tulee säännellä viisaasti ja tarpeeksi tiukasti, ettei se tapa kokonaan luovuuttamme ja luovia alojamme”, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen (ps.) totesi omassa puheessaan. 

Tekijänoikeuslaki ja EU:n tekijänoikeusdirektiivi linjaavat jo nyt, ettei teoksia saa käyttää ilman tekijän lupaa ja oikeudenmukaista korvausta. Tämä perusperiaate pätee myös tekoälyn kohdalla, mistä europarlamentti on toistuvasti muistuttanut niin tuoreen EU:n tekoälyasetuksen kuin lukuisten mietintöjen ja muiden linjausten kautta. Sääntelyn tulkinnassa ja noudattamisessa on kuitenkin jatkuvasti ollut tekoälyn kohdalla suuria haasteita.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu korosti tasapainoa tekoälyn mahdollisuuksien ja riskien välillä. Hopsun mukaan “tekoäly voi olla suuri mahdollisuus, mutta ilman selkeitä lupia, korvauksia ja läpinäkyvyyttä se siirtää miljardien eurojen arvon luovan alan tekijöiltä teknologiayhtiöille.”

Tekoälyn kehitys tuo mukanaan myös täysin uudenlaisia ongelmia, kuten moni edustaja toi keskustelussa esiin. 

“Tarvitaan kattavampaa sääntelyä, jotta voidaan suojata esimerkiksi esiintyvien taiteilijoiden ääntä ja jopa kasvoja tekijänoikeuslainsäädännöllä. Deepfake-tekoälyväärennösten estäminen on tällä hetkellä kilpajuoksua tekniikan ja sääntelyn välillä. Euroopan parlamentti on tuoreessa kannanotossaan korostanut tekijöille maksettavaa korvausta generatiivisen tekoälyn markkinoilla, mutta teknologinen murros vaatii lisäksi sosiaaliturvan uudistamista”, Pia Lohikoski (vas.) totesi europarlamentin 11.3. hyväksymään mietintöön viitaten. Myös siinä vaaditaan läpinäkyvyyttä tekoälymallien koulutuksessa käytetystä sisällöstä, oikeudenmukaista korvausta sekä toimivia lisensointikäytäntöjä.

Taloudellisesti merkittävä kysymys koko Euroopalle

Useat kansanedustajat korostivatkin tekijänoikeuksien olevan luovan talouden perusta. Tällä alueella on myös Suomessa merkittävä kasvupotentiaali, jota ei tule tekoälyn toimesta romuttaa.

”Luovat alat muodostavat 6,9 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Kyse ei ole siis mistään marginaalisesta talouden osa-alasta. Kasvupotentiaalia on meillä Suomessakin, ja luovan talouden kasvustrategia tähtää osuuden kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Tekoäly on erittäin haastava sääntelyalue sen nopean kehityksen vuoksi, ja tämä korostaa erityisesti sitä, että nämä luovien alojen omat näkemykset tulee ottaa tiiviisti mukaan sääntelyn valmisteluun”, Inka Hopsu (vihr.) muistutti.

Eräs toistuvasti keskusteluun noussut teema oli läpinäkyvyys. Tällä hetkellä oikeudenomistajien on käytännössä mahdotonta valvoa oikeuksiaan, koska alustat eivät kerro mitä materiaalia ne ovat koulutukseen käyttäneet. Muun muassa edustaja Marko Asell (sd) totesi erityiseksi puutteeksi läpinäkyvyyden puutteen, vaikka EU-sääntely vaatii jo nyt selkeitä tietoja mallien kouluttamiseen käytetystä materiaalista.  

Keskustelun päätteeksi kansanedustajien kysymyksiin vastannut tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) yhtyi huoleen luovien alojen tilanteesta ja totesi, että lainsäädännön on pysyttävä nopeasti muuttuvan digitaalisen ympäristön tahdissa. 

“Tekijänoikeuksilla varmistetaan, että tekijä saa korvauksen työstään. Näin varmistetaan tekijän toimeentulo”, Talvitie totesi.  

Ministeri mukaan tavoitteena on EU-tason sääntely, jolla turvataan tekoälyn käytön läpinäkyvyys, luvanvaraisuus ja asianmukaiset korvaukset. Talvitie kertoi keskustelleensa aiheesta toistuvasti EU:n digitaalisesta sisämarkkinasta vastaavan komissaarin Henna Virkkusen kanssa. Ministeri vakuutti, että Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa tekoälyn sääntelyn kehittämiseksi ja että kansallisesti seurataan tarkoin tarvitaanko tekijänoikeuksien toteutumiseksi lisätoimia tällä alueella.

Keskustelu käytiin 12.2. klo 17-18 eduskunnan täysistunnossa. Verkkolähetys katsottavissa eduskunnan sivuilla.

Yksimielisesti päätettiin esittää seuraavia henkilöitä valittaviksi:

• Vakavan musiikin säveltäjä Antti Auvinen, jatkaa puheenjohtajana
• Kevyen musiikin tekijä Iisa Pajula, jatkaa jäsenenä
• Kevyen musiikin tekijä Pauliina Lerche, esitetään uudeksi jäseneksi
• Musiikintekijä Jiri Kuronen, jatkaa jäsenenä
• Musiikkikustantaja Jennah Vainio, esitetään uudeksi jäseneksi
• Musiikkikustantaja Riku Salomaa, jatkaa jäsenenä

Vaalivaliokunnan ehdotus ei sido kevätkokousta. 

Teoston jäsenistö nimittää hallituksen järjestön kevätkokouksessa 20.5.2026. 

Parlamentin täysistunto hyväksyi tiistaina oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhteesta äänin 460 puolesta, 71 vastaan ja 88 tyhjää. 

Parlamentin mukaan EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä tulee soveltaa kaikkiin EU:n markkinoilla oleviin generatiivisen tekoälyn järjestelmiin riippumatta siitä, missä tekoälymallit on koulutettu. 

Läpinäkyvyys ja korvaus keskiöön 

Parlamentti korostaa, että generatiivinen tekoäly rakentuu laajasti tekijänoikeudella suojatun sisällön varaan. Siksi oikeudenomistajille on maksettava asianmukainen korvaus teosten käytöstä. 

Tekoälypalveluilta edellytetään täyttä läpinäkyvyyttä siitä, mitä suojattuja teoksia niiden mallien koulutuksessa on käytetty. Parlamentti vaatii tekoälytoimijoita julkaisemaan yksilöidyn luettelon koulutuksessa käytetyistä teoksista sekä pitämään tarkkaa kirjaa datankeruusta ja muista sisällön hyödyntämisen tavoista. 

Koska läpinäkyvyys on tähän asti ollut puutteellista, parlamentti katsoo, että oikeudenomistajien asemaa on vahvistettava niin sanotulla käyttöolettamalla (presumption of use): jos tekoälytoimija ei pysty tarjoamaan riittävää läpinäkyvyyttä koulutusaineistoon, voidaan olettaa sen käyttäneen tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Todistustaakka siitä, ettei suojattua sisältöä ole käytetty, siirtyy tällöin tekoälytoimijalle. 

Parlamentti pyytää myös Euroopan komissiota selvittämään, miten korvaus voidaan varmistaa myös jo tapahtuneesta suojatun sisällön käytöstä. Samalla se torjuu ajatuksen yleisestä kertakorvaukseen perustuvasta lisenssistä, jolla tekoälytoimijat voisivat käyttää sisältöjä vapaasti. 

Tarve toimivalle lisensointimarkkinalle 

Parlamentti kehottaa komissiota edistämään suojattua sisältöä koskevan lisensointimarkkinan syntymistä generatiivisen tekoälyn käyttöön. Tämä voisi perustua vapaaehtoisiin kollektiivisiin lisensointiratkaisuihin eri luovien alojen toimijoiden kanssa. Oikeudenomistajille on myös varmistettava mahdollisuus kieltää teostensa käyttö tekoälymallien koulutuksessa.  

Lisäksi parlamentti korostaa, että yksilöitä on suojeltava manipuloidulta ja tekoälyn tuottamalta sisällöltä, kuten deepfake-aineistolta. 

Eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestön GESACin mukaan parlamentin päätös on vahva poliittinen viesti siitä, että luovan työn tekijöiden oikeudet on turvattava nopeasti kasvavilla tekoälymarkkinoilla. 

– Parlamentti tunnistaa selvästi tarpeen varmistaa oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja asianmukainen korvaus tekijöille generatiivisen tekoälyn markkinoilla, GESACin pääsihteeri Adriana Moscoso del Prado toteaa järjestön tiedotteessa. 

GESAC korostaa myös tekijänoikeusjärjestöjen roolia toimivien lisensointimarkkinoiden rakentamisessa, jotta tekoälypalvelujen käyttöön saadaan tehokkaat ja oikeudenmukaiset lupakäytännöt. 

Tekijäjärjestöt vaativat komissiolta jatkotoimia 

Myös eurooppalaisia säveltäjiä ja sanoittajia edustava ECSA pitää parlamentin päätöstä tärkeänä askeleena. 

Järjestön mukaan generatiiviset tekoälyjärjestelmät hyödyntävät laajasti suojattua sisältöä ilman lupaa ja korvausta, minkä vuoksi lisensointisääntöjä on täsmennettävä ja tekijöille on varmistettava oikeudenmukainen korvaus. 

ECSA kehottaa Euroopan komissiota ottamaan parlamentin suositukset huomioon ja valmistelemaan viipymättä lainsäädäntöä, joka turvaa tekijöiden oikeudet tekoälyn aikakaudella. 

Parlamentin hyväksymä raportti ohjaa Euroopan komission käynnissä olevaa arviointia EU:n tekijänoikeusdirektiivistä.  

Teosto ja sen eurooppalainen kattojärjestö GESAC seuraavat valmistelua tiiviisti ja vaikuttavat siihen, että tuleva sääntely turvaa musiikin tekijöiden ja kustantajien oikeudet sekä mahdollisuuden ansaita työllään myös tekoälyn aikakaudella. 

Myös suomessa keskustellaan tekoälyn ja luovan työn suhteesta 

Vaikka tekoälyä koskeva sääntely tehdään pääosin EU-tasolla, on aihe aktiivisesti esillä myös Suomen eduskunnassa. Torstaina 12.3. eduskunta käy sivistysvaliokunnan aloitteesta ajankohtaiskeskustelun luovien alojen asemasta tekoälyn käytön lisääntyessä.  

Keskustelussa käsitellään tekoälyn vaikutusta luovien alojen ansaintaan, tekijänoikeuksiin ja kulttuuriin. Myös eduskunnassa on nostettu esiin huoli siitä, että tekoälyjärjestelmät hyödyntävät suojattuja teoksia ilman lupaa ja korvausta. Kun tekoälysisältö syrjäyttää ihmisen tekemää sisältöä, heikentää se paitsi luovien alojen kasvumahdollisuuksia, myös pienten kielialueiden kulttuurista monimuotoisuutta. 

Lue lisää Euroopan parlamentin tiedotteesta 

Tutustu tekoälykantoihimme 

Teosto kerää tietoja musiikkitapahtumista kahdesta lähteestä. Ensimmäinen lähde on musiikin käyttölupia ostavat tapahtumajärjestäjät, joiden tulee tietyissä lupatyypeissä raportoida järjestämänsä tapahtumat. Toinen lähde on esiintyjien tekemät esitysilmoitukset, joita käytetään lupakorvausten kohdentamiseen musiikin tekijöille ja kustantajille. Tiedot eivät ole täydellisiä, sillä raportointivelvoite ei koske kaikkia lupia, ja osa esitysilmoituksista jää tekemättä. Kokonaisuudesta voidaan kuitenkin tunnistaa elävän musiikin kehityssuuntia koko maassa.

Heikko taloustilanne vähentää livemusiikin määrää

Vuonna 2025 ilmoitettuja elävän musiikin tapahtumia oli noin 32 500, mikä on 6,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suurimmat pudotukset tapahtuivat Rovaniemellä (-19 %), Porissa (-19 %) ja Turussa (-16 %). Oulu (+5 %) ja Kuopio (+3 %) olivat niitä harvoja kaupunkeja, joissa tapahtumamäärät kasvoivat.

Livekeikkojen järjestäjiä haastavat kohonneet kustannukset, arvonlisäveron nosto ja yleinen taloustilanne.

”Tutkimusten mukaan musiikki on yhä tärkeää yhdeksälle kymmenestä suomalaisesta ja maailman teknologisoituessa livemusiikki koetaan entistäkin tärkeämmäksi. Noin neljännes on kuitenkin joutunut vähentämään keikoilla käyntiä talodellisista syistä”, kertoo Teoston viestintäjohtaja Vappu Aura, joka esitteli tuloksia elävän musiikin MARS-tapahtumassa helmikuussa.

Elävä musiikki soi siellä, missä vapaa-aikaa vietetään

Teoston keräämien tapahtumailmoitusten mukaan Uusimaa on maakunnista selkeä elävän musiikin keskus. Seuraavana listalla tulee Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Asukaslukuun suhteutettuna selkeä ykkönen on Pirkanmaa ja kärkisijoille kiilaa myös Lappi, jossa hiihtokeskukset ja muut matkailukohteet houkuttelevat keikkoja ja konsertteja.

Vaikka suuret kaupungit houkuttelevat suurimman osan livekeikoista, elävää musiikkia esitetään yhä laajasti koko Suomessa. Kun tapahtumamäärät suhteutetaan asukaslukuun, asetelma muuttuu selvästi. Suurten kaupunkien rinnalle kiilaavat matkailu- ja tapahtumavetoiset alueet. Kalajoki nousee koko Suomen ykköseksi, sillä paikkakunnalla on niin ravintoloissa soitettavaa livemusiikkia kuin festivaaleja ja konserttejakin. Lähes yhtä korkealle yltää Kauhava, jossa muun muassa kylpylä tuo sinne runsaasti elävää musiikkia. Myös Naantali ja Tahkon ympäristö Kuopiossa kuuluvat suhteellisiin kärkipaikkakuntiin.

“Aktiivisia livepaikkakuntia yhdistää se, että ne eivät ole keskittyneet vain talvi- tai kesäkauteen vaan siellä on yleensä joku ympärivuorokautinen vapaa-ajan keskus tai elämyspaikka. Viikoittaiset keikat ja tanssit tekevät paikkakunnasta elävän ja kulttuurinnälkäisille houkuttelevan paikan asua”, sanoo Teoston Vappu Aura.

Pubit, baarit ja tanssipaikat ovat suomalaisen livekentän kivijalka

Esitysilmoitukset paljastavat, millaisissa paikoissa livemusiikki todella soi. Vuoden 2025 kärki muodostuu paikoista, joissa keikat ovat osa arkea: Helsingin Molly Malone’s, Tampereen Paapan Kapakka ja Kauhavan Härmän kylpylä muodostavat kolmen kärjen. Nämä paikat järjestävät livemusiikkia lähes joka ilta ja toimivat monilla alueilla tärkeimpinä kulttuurin kohtaamispaikkoina. Niiden lisäksi kymmenen kärjestä löytyvät myös perinteiset musiikkiklubit kuten Bar Loose, On the Rocks, Tavastia ja G Livelab.

“Tämä on selvä viesti: suomalainen elävä musiikki elää ja voi hyvin silloin, kun tutut peruspaikat voivat hyvin. Pubit, baarit ja tanssipaikat ovat verkosto, jonka varaan livemusiikki ja myös tekijöiden toimeentulo rakentuu”, kertoo Teoston asiakaskokemuspäällikkö Susanna Perämaa, joka työskentelee muun muassa musiikin käyttölupien kehittämisen parissa.

Esitysilmoitusten perusteella suomalaiset ovat edelleen vahvasti iskelmäkansaa. Tanssimusiikki, iskelmä ja kotimainen pop sekä rock ovat suurimmassa osassa maakunnista keskeisessä roolissa. Myös paikallisuus näkyy: esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla pelimannimusiikki on erityisen vahvaa. Lapin alueella hiihtokeskusten bilemusiikki erottuu omana ilmiönään.

Kentältä löytyy kuitenkin ilahduttavaa monimuotoisuutta. Rap, raskaan musiikin eri alalajit, punk ja jazz näkyvät esitysilmoituksissa. Tämä vahvistaa kuvaa siitä, että elävä musiikki on yhä monipuolista eikä nojaa vain muutamiin genreihin. Myös Teoston tavoitteena on vahva kotimainen elävän musiikin kenttä.

“Esitysilmoitukset antavat striimauslistoja monimuotoisemman kuvan siitä, millaista musiikkia Suomessa todella kuullaan. Monimuotoisuus ja paikalliset erityispiirteet kertovat elinvoimaisesta musiikkikentästä”, toteaa Perämaa.

ELÄVÄN MUSIIKIN TAPAHTUMAT 2025, MAAKUNNAT

Eniten tapahtumia	Eniten tapahtumia suhteessa asukaslukuun
1. Uusimaa	1. Pirkanmaa
2. Pirkanmaa	2. Lappi
3. Varsinais-Suomi	3. Pohjois-Savo
4. Pohjois-Pohjanmaa	4. Keski-Suomi
5. Keski-Suomi	5. Ahvenanmaa
6. Pohjois-Savo	6. Etelä-Karjala
7. Lappi	7. Kymenlaakso
8. Etelä-Pohjanmaa	8. Etelä-Pohjanmaa
9. Päijät-Häme	9. Pohjois-Karjala
10. Kymenlaakso	10. Varsinais-Suomi
11. Satakunta	11. Päijät-Häme
12. Pohjois-Karjala	12. Kainuu
13. Etelä-Karjala	13. Uusimaa
14. Kanta-Häme	14. Etelä-Savo
15. Etelä-Savo	15. Pohjois-Pohjanmaa
16. Pohjanmaa	16. Satakunta
17. Kainuu	17. Kanta-Häme
18. Keski-Pohjanmaa	18. Keski-Pohjanmaa
19. Ahvenanmaa	19. Pohjanmaa

ELÄVÄN MUSIIKIN TAPAHTUMAT 2025, KAUPUNGIT

Eniten tapahtumia	Eniten tapahtumia suhteessa asukaslukuun
1. Helsinki	1. Kalajoki
2. Tampere	2. Kauhava
3. Turku	3. Naantali
4. Oulu	4. Tampere
5. Kuopio	5. Kuopio
6. Vantaa	6. Helsinki
7. Jyväskylä	7. Joensuu
8. Lahti	8. Turku
9. Espoo	9. Kotka
10. Joensuu	10. Lappeenranta
11. Kalajoki	11. Lahti
12. Pori	12. Pori
13. Lappeenranta	13. Jyväskylä
14. Kotka	14. Oulu
15. Kouvola	15. Seinäjoki
16. Hämeenlinna	16. Hämeenlinna
17. Kauhava	17. Vaasa
18. Seinäjoki	18. Rovaniemi
19. Naantali	19. Kouvola
20. Rovaniemi	20. Vantaa