Julkilausuma hyväksyttiin CISACin satavuotisjuhlavuoden yleiskokouksessa, johon osallistui yli 450 luovan alan tekijää, päättäjää, tekijänoikeusjärjestöjen edustajaa ja kulttuurialan toimijaa eri puolilta maailmaa. Teosto on CISACin jäsen ja sitä kautta osa maailmanlaajuista yli sadan maan verkostoa, johon kuuluu miljoonia luovan alan tekijöitä.

Tekoälyn nopea kehitys on herättänyt kasvavaa huolta siitä, miten tekijänoikeudella suojattuja teoksia käytetään generatiivisten tekoälyjärjestelmien kouluttamiseen. Keskustelun keskiössä ovat erityisesti läpinäkyvyys, tekijöiden suostumus sekä oikeudenmukainen korvaus teosten käytöstä.

”Luovuus on yksi ihmisyyden syvimmistä ilmaisumuodoista. Tämä julkilausuma lähettää yhtenäisen viestin tekijöiltä ympäri maailman: ihmisen luovuutta on arvostettava, kunnioitettava ja suojeltava myös tulevaisuudessa”, CISACin puheenjohtaja, ABBA-yhtyeen perustajajäsen Björn Ulvaeus toteaa.

Neljä periaatetta luovan työn turvaamiseksi

Julkilausuma muistuttaa, että tekoälyn kehityksen tulee tapahtua tavalla, joka kunnioittaa tekijänoikeuksia ja mahdollistaa luovan työn kestävän tulevaisuuden. The Paris Commitment korostaa neljää keskeistä periaatetta:

• ihmisen luovuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden suojaamista
• läpinäkyvyyttä, lisensiointia ja oikeudenmukaista korvausta tekoälyjärjestelmissä
• kollektiivisen oikeuksienhallinnan merkitystä luovan ekosysteemin ylläpitämisessä
• päättäjien vastuuta tekijöiden oikeuksien ja kulttuurisen ilmaisun turvaamisessa.

Osallistu vetoomukseen

CISAC kutsuu nyt tekijöitä, tekijänoikeusjärjestöjä ja muita luovan alan toimijoita ympäri maailman allekirjoittamaan julkilausuman. Julkinen allekirjoituskampanja on avoinna kaikille, jotka haluavat tukea inhimillisen luovuuden asemaa tekoälyn aikakaudella.

The Paris Commitment liittyy vahvasti nykyiseen tilanteeseen, jolloin eri puolilla maailmaa valmistellaan tekoälyä koskevaa sääntelyä ja etsitään ratkaisuja siihen, miten teknologian kehitys voidaan sovittaa yhteen tekijöiden oikeuksien kanssa. Lue tästä tarkemmin Teoston linjauksia ja uutisia tekoälyyn liittyen.

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämä jatkorahoitus jatkaa valtakunnallista musiikkikoulutuksen kehittämistyötä. Hanke perustuu laajaan Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työhön, jonka musiikkialan toimijat ovat laatineet yhdessä. Tavoitteena on elinvoimainen, saavutettava ja työelämää paremmin palveleva musiikkikoulutus.

Teosto ja sen jäsenjärjestöt ovat mukana hankkeessa vahvistamassa musiikintekijyyden osaamista ja luomassa opiskelijoille parempia väyliä työelämään. Tätä osaa hankekokonaisuudesta vetää Turun konservatorio. Tavoitteena on edistää musiikintekijöiden työelämävalmiuksia, liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymistä. Samalla kootaan seudullinen musiikintekijyyden osaamisklusteri, joka vahvistaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään sekä muodostaa tästä valtakunnallisesti sovellettavissa oleva malli.

Yhteistyössä Turun konservatorion kanssa Teosto, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat toteuttavat uudelleen valtakunnallisen Next Level -työelämäkurssin musiikintekijyyden opiskelijoille. Pilottina syksyllä 2025 toteutettu Next Level -kurssi syntyi tarpeesta parantaa musiikkialan opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja työllistymistä opintojen jälkeen.

Next Level-kurssi keskittyy musiikintekijyyden ammatilliseen osaamiseen ja siihen, miten opiskelijat voivat rakentaa kestävää uraa musiikkialalla. Tavoitteena on, että musiikintekijöillä on jo opintojen aikana parempi ymmärrys musiikkibisneksestä, sen lainalaisuuksista sekä myös tekijänoikeuksien merkityksestä omalle uralleen. Kyseessä on Suomen ensimmäinen musiikintekijyyskurssi, joka on toteutettu yhteistyössä alan toimijoiden ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

Hankkeeseen sisältyy lisäksi musiikkikoulutuksen johtamisen kehittämistä, musiikinopettajien koulutuksen uudistamista sekä sujuvampien opintopolkujen rakentamista eri koulutusasteiden välille. Jatkohankkeessa tuotetaan myös valtakunnallinen digitaalinen työkalupakki, joka kokoaa kehitetyt toimintamallit ja materiaalit oppilaitosten pysyvään käyttöön. Tavoitteena on, että hankkeen tulokset juurtuvat osaksi musiikkikoulutuksen arkea koko Suomessa.

(VN/29071/2025)

AVMS-direktiivin mahdollistamaa investointivelvoitetta suomalaiseen audiovisuaaliseen alaan on odotettu pitkään luovilla aloilla – myös musiikkialalla, jolla on keskeinen rooli elokuvien, tv-sarjojen ja muiden audiovisuaalisten sisältöjen luomisessa. Parhaimmillaan investointivelvoite vauhdittaa paitsi AV-alan, myös suomalaisen musiikkialan kasvua sekä kansainvälistä menestystä. Siksi musiikin luova alkutuotanto kannattaa lämpimästi investointivelvoitteen käyttöönottoa.

On keskeisen tärkeää, että investointivelvoite otetaan käyttöön esitetyssä aikataulussa ilman viivästyksiä, sillä Suomi tulee jälkijunassa suhteessa muihin EU-maihin. Vastaavan tyyppinen AVMS-direktiivin mahdollistama velvoite on käytössä jo 17 muussa EU-maassa, mikä on omiaan ohjaamaan audiovisuaalisten tilausohjelmapalveluiden investointeja muualle Suomen sijaan. Onkin hyvä, että tätä vinoumaa ollaan nyt korjaamassa investointivelvoitteen käyttöönoton myötä. Esitetty malli on pitkälti linjassa muiden EU-maiden valitsemien, yksityiskohdiltaan vaihtelevien toteutustapojen kanssa.

Jopa 1,8 miljoonaa suomalaista maksaa kansainvälisten audiovisuaalisten tilausohjelmapalveluiden käytöstä. Siitä huolimatta ulkomaiset palvelut ovat investoineet suomalaisiin AV-sisältöihin vain pistemäisesti. Tällä hetkellä suomalaiset maksavat siis pitkälti ulkomaisista sisällöistä, joissa käytetään tyypillisesti muiden kuin suomalaisten tekemää musiikkia.

Investointivelvoitteen ennakoitujen suorien hyötyjen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös velvoitteen laajempiin vaikutuksiin. Jokainen uusi av-tuotanto on siinä käytetylle suomalaiselle musiikille ja sen tekijöille mahdollisuus tavoittaa enemmän ihmisiä, mikä tuo mukanaan niin suoria tuloja kuin mahdollisesti lisää työmahdollisuuksia suomalaisille tekijöille meillä ja maailmalla.

Onkin hyvä, ettei AVMS-direktiivi kannusta investoimaan pelkästään yhden maan tuotantoihin vaan myös eurooppalaisiin tuotantoihin, joihin osallistuu tekijöitä useista eri maista. Tällainen eurooppalainen malli on kannatettava, sillä se luo lisää mahdollisuuksia suomalaiselle musiikille nousta osaksi kansainvälisiä tuotantoja. Suomi on pieni maa, joten suomalaisille tekijöille ei olisi hyödyllistä kannustaa kutakin maata vauhdittamaan vain täysin kotimaisia tuotantoja. Eurooppalainen yhteistyö avaa ovia moninkertaisesti enemmän kuin vain yksittäisiin maihin rajattu malli.

Esitetty investointivelvoite pyrkii kohdentamaan lisäpanostuksia suomalaisen audiovisuaalisen sisällön tuottamiseen. Samantyyppinen kohdennus pätee myös Suomen elokuvasäätiön kautta jaettaviin maksuihin. Tällöin suomalaisuuden määrittely nousee kohdennuksen keskiöön. Tuotantojen suomalaisuuden määrittelyssä on keskeistä tunnistaa suomalaisen musiikin merkitys, kun pyritään tunnistamaan tuotannot, joihin investoiminen täyttää investointivelvoitteen tai jotka soveltuvat SES:n kautta ohjattavien varojen hakijoiksi.

Toimintavuosi 2025: kasvua epävarmuudesta huolimatta

Vuotta 2025 leimasi epävarma taloustilanne, mutta Teoston keräämät tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat tästä huolimatta ennätykselliseen 92,3 miljoonaan euroon. Kokonaisjako oikeudenomistajille nousi 79,6 miljoonaan euroon. Kasvun taustalla olivat muun muassa online-korvaukset sekä kansainvälisten tilitysten nousu. Toiminnan kuluprosentti pysyi hyvällä tasolla 13,2 prosentissa.

Teoston uudistettu strategia rakentaa musiikin kestävää tulevaisuutta kasvattamalla musiikin kulttuurista ja kaupallista merkitystä. Toimintakertomuksessa korostuivat digitaalisten palveluiden uudistaminen sekä kansainvälisen lisensoinnin vahvistaminen uuden kumppanin ICE Coren kanssa. Lisäksi Teosto jatkoi aktiivista vaikuttamistyötä tekijänoikeuksien puolustamiseksi ja tekoälyn sääntelyn kehittämiseksi.

>> Lue lisää vuosikertomuksestamme

Uusi hallitus kaudelle 2026–2027

Kevätkokous valitsi myös Teoston hallituksen uudelle kaudelle. Puheenjohtajana jatkaa säveltäjä Antti Auvinen. Jäseninä jatkavat Iisa Pajula, Riku Salomaa ja Jiri Kuronen.

Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä: Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja Pauliina Lerche on musiikin tekijä ja yrittäjä, jolla on laaja kokemus musiikin tekemisestä, kiertuetoiminnasta ja alan luottamustehtävistä. Kustantajien uutena edustajana hallitukseen valittiin säveltäjä Jennah Vainio, joka toimii tällä hetkellä musiikkikustantaja Fennica Gehrmanin kustannuspäällikkönä. Vainiolla on pitkä kokemus myös Teostosta sekä musiikkialan taiteellisista asiantuntijatehtävistä.

Lahjoitus vahvistamaan Teoston kulttuurisäätiötä

Kokous päätti noin 10 miljoonan euron sijoitusvarallisuuden siirtämisestä Teosto-rahastosta Teoston kulttuurisäätiölle. Vuonna 2024 perustettu säätiö tukee kotimaisia luovaa säveltaidetta apurahoilla ja hanketuella.

Lahjoituksen tavoitteena on kasvattaa säätiön pääomaa ja mahdollistaa tukitoiminnan laajentaminen. Näin tähdätään kotimaisen musiikin kulttuurisen ja taloudellisen arvon kasvattamiseen pitkällä aikavälillä.

>> Lue lisää Teoston kulttuurisäätiön toiminnasta

Teoston hallinnoimiin oikeuksiin erillinen tekoälyoikeusluokka

Jäsenkokouksessa hyväksyttiin myös esitys tekoälyä koskevan erillisen oikeusluokan muodostamisesta Teoston hallinnoimiin oikeuksiin. Tekoälyoikeusluokka sisältää sekä soivan musiikin että graafisten sanoitusten käytön tekoälyn yhteydessä. Oikeudenomistajan on myös mahdollista antaa Teoston hallinnoitavaksi teostensa muunteluoikeudet tekoälyn yhteydessä.

Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tekoälypalveluiden tarkoituksenmukainen lisensointi ja siten musiikin tekijöille ja kustantajille korvausten saaminen teostensa tekoälykäytöstä. Muutoksella halutaan myös varmistaa, että oikeudenomistajilla säilyy riittävä määräysvalta teostensa käyttöön.

Teosto ei vielä ole tehnyt sopimuksia tekoälytoimijoiden kanssa, mutta se on luonut aktiivisesti neuvotteluyhteyksiä niiden suuntaan. Jäsenkokouksen päättämä tekoälyoikeusluokka otetaan käyttöön Teoston asiakassopimuksissa vasta siinä vaiheessa, kun tekoälykäytön lisensointisopimusten solmiminen tulee ajankohtaiseksi. Tekoälyoikeusluokalla ei tässä vaiheessa ole myöskään vaikutuksia tilityskäytäntöihin.

Asiakkaille lähetetään uuden oikeusluokan käyttöönottoa koskevat tarkemmat ohjeet viimeistään 3 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Tällöin on myös mahdollista valita, haluaako Teoston edustavan teoksiaan myös tekoäly-yhteyksissä. Muunteluoikeuksien hallinnointiin tarvitaan erillinen suostumus.

Musiikkialalla vain alle neljännes musiikintekijöistä on naisia. Samaan aikaan alan päättäjät ovat huomattavasti enemmän miehiä. Musiikkialan yhdenvertaisuusbarometrin mukaan miesten ja naisten kokemukset alan tasa-arvoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta ovat hyvin erilaisia.

Transitioareena loi yhdenvertaisia tulevaisuuskuvia

Aalto-yliopiston systeemisen muotoilun väitöstutkijan ja DJ Tomi Rantasen järjestämässä Equal Futures in Music -transitioareenassa on nyt luotu musiikkialalle yhdenvertaisia tulevaisuuskuvia.

Transitioareenaan osallistui 29 alan muutosvaikuttajaa. Osallistujissa oli musiikintekijöitä sekä vaikuttajia levy-yhtiöissä, radiossa, tapahtuma-alan yrityksissä, alan rahoittajissa, järjestöissä ja musiikkikoulutuksessa. Areenan osallistujien profiilit määritettiin työpajoissa musiikintutkijoiden ja alan toimijoiden kanssa. Lähes kahden kuukauden mittaisessa prosessissa syntyi alan visio, muutospolut ja toimenpiteitä muutoksen aloittamiseksi. Visiossa tavoitellaan alan arvon kaksinkertaistumista. Musiikkialasta tehdään houkuttelevampi panostuksilla monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin.

”Tavoitteenamme on jalkauttaa visio ja poluissa kuvatut muutosaskeleet koko alan omistettaviksi. Rakenteellinen muutos vaatii yhteisen maalin sekä pitkäjänteistä työtä tavoitteiden saavuttamiseksi alan jokaisella tasolla. Olemme erittäin kunnianhimoisia ja optimistisia. Me olemme yhdessä luoneet alan toimintakulttuurin, joten yhdessä voimme myös muuttaa sen”, Rantanen kertoo.

Konkreettisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Merkittävin ratkaisu julkaistavassa Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportissa on alan itsesäätelevän toimielimen perustaminen. Elimen tehtäviin kuuluisi alan toimijoiden yhdenvertaisuustoimenpiteiden raportoiminen, niihin perustuvan rahoituksen kanavoiminen sekä puuttuminen ongelmatilanteisiin. Inspiraatiota elimeen on haettu Julkisen sanan eettisestä neuvostosta ja Suomen urheilun eettisestä keskuksesta. Iso-Britanniassa on jo käynnissä vastaavan toimielimen perustaminen luoville aloille.

Tämän lisäksi raportissa korostetaan panostuksia sekä musiikin peruskoulutukseen että harrastus- ja valmennusohjelmiin.

”Työpajoissa toistuva teema oli, että musiikkiharrastajien määrää tulee lisätä radikaalisti. Tämän myötä alan roolimallit monimuotoistuvat tulevaisuudessa. Meidän täytyy löytää etenkin ne, jotka ovat aiemmin jääneet ulos harrastustoiminnasta esimerkiksi identiteetin, taustan, maantieteellisen sijainnin tai taloudellisen tilanteen takia”, Rantanen sanoo.

Näiden lisäksi suositellaan parannuksia alaa koskevan tiedon saavutettavuuteen ja rekrytointikäytäntöjen parantamiseen.

Julkaistavasta raportista ja musiikkialan tulevaisuudesta keskusteltiin Musiikkitalolla Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -tapahtumassa maanantaina 11. toukokuuta. Keskustelussa mukana olivat Rantasen lisäksi Teoston yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura, Music Finlandin toiminnanjohtaja Sari Aalto-Setälä, laulaja/lauluntekijä Maija Vilkkumaa, musiikkituottaja Jonas Olsson, SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtaja ja tuleva Musiikoiden liiton toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi sekä Yle Musiikin toimituspäällikkö Tapio Hakanen.

Katso tilaisuuden tallenne Teoston Youtube-kanavalta

Yhdenvertainen Musiikkiala -raportin tiivistelmä

Katso Yhdenvertainen Musiikkiala -raportti täältä

Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportin ovat tuottaneet yhteistyössä Aalto-yliopisto, artisti Asla Jo, Gramex, Hög Light & Sound, Mimmi Label, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Muusikkojen liitto, NODUS Sustainable Design Research Group, Playground Music, SheSaid.so Finland, Sony Music Entertainment Finland, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Tavastia-klubi, TAVATA, Tomi Creative ja Teosto.

International Songwriting Camp on biisileiri, jonka tavoitteena on musiikin tekijöiden kansainvälinen yhteistyö ja uusien verkostojen luominen. Leiri järjestetään 8.–10.9. Oslossa, ja mukaan valitaan yhteensä 16 biisintekijää neljästä eri maasta.

Suomesta leirille valitaan mukaan kolme kirjoittajaa haun perusteella. Kirjoittajalla ei edellytetä olevan edustajaa, mutta hänen tulee olla Teoston asiakas. Leiri on suunnattu kansainvälisen uran alkuvaiheessa oleville tekijöille tai kansainvälisistä markkinoista kiinnostuneille.

Hakijoilla tulee olla co-write-kokemusta ja näyttöjä kotimaasta, mutta aiempi osallistuminen ulkomaisille biisileireille ei ole edellytys. 

Leiri järjestetään TONO:n studioilla Oslossa ja se sisältää kolme kirjoituspäivää (ti-to) lounaineen. Leiri päättyy loppukuunteluun torstai-iltana 10.9.

Music Finland ja Teosto myöntävät leirille valituille tekijöille matkatuen, joka maksetaan kuitteja vastaan. Tuen maksimisumma on 700 euroa. Tuen maksaa Music Finland

Biisileiriviikolla Oslossa järjestetään By:Larm-tapahtuma, ja leirin osallistujat saavat tapahtumapassit, joilla pääsee torstai-illan 10.9. konsertteihin.

Hae mukaan leirille alla olevan linkin kautta.

Viimeinen hakupäivä on 31.5., ja haun tulokset ilmoitetaan kesäkuun aikana. 

– – –

International Songwriting Camp -leirin järjestää TONO ja sen yhteistyökumppaneina ovat Teosto, GEMA ja STIM. Music Finland ja Teosto tekevät yhteistyötä suomalaisten tekijöiden valinnoissa leirille.  

Lisätiedot:

Anna Reponen, anna.reponen@musicfinland.fi

Maiju Ristilä, maiju.ristila@teosto.fi

VN/25987/2023 

Musiikin luova alkutuotanto kokoaa yhteen Teoston, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät sekä Suomen Musiikkikustantajat. Yhteensä kokoonpano edustaa yli 44 000 säveltäjää, sanoittajaa ja musiikkikustantajaa.

Musiikin luova alkutuotanto kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja esittää näkemyksenään seuraavaa:

Musiikkiala on voimakkaan keskinäisriippuvainen ala. Siksi Covid-19-pandemian aikaiset rajoitukset vaikuttivat suoraan paitsi elävään musiikkiin, myös musiikin tekijöihin, esittäjiin ja lukuisiin muihin musiikkialan toimijoihin. Näiden vaikutusten huomiointi on keskeisen tärkeää, jotta elinkeinovapaus ja suomalaisen kulttuurikentän elinvoima voidaan turvata jatkossa paremmin kuin edellisen pandemian aikaan. Ei riitä, että päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset tapahtuma-alaan, vaan samalla on tunnistettava toimien laajemmat vaikutukset yrityksiin ja muihin toimijoihin, joiden elinkeino on suoraan riippuvainen tapahtuma-alasta.

Kevyen musiikin tekemisestä ei tyypillisesti makseta tekovaiheessa mitään, vaan tekijöiden tulot syntyvät musiikin kuuntelusta ja esittämisestä tekijänoikeustulojen kautta. Suoratoistopalveluiden yleistymisen myötä moni musiikin tekijä saa kuuntelukerroista aiempaa pienemmän korvauksen, jolloin taustamusiikin ja elävän musiikin merkitys tekijänoikeuskorvausten kertymisessä korostuu entisestään.

Näistä syistä Covid-19-pandemian aikaan tehty päätös rajoittaa musiikkia soittavien ravintoloiden liiketoimintaa sekä musiikkiesitysten järjestämistä johti suoriin taloudellisiin menetyksiin myös musiikin tekijöiden ja kustantajien kohdalla. Jatkossa taloudellisten korvausten pitäisikin olla saavutettavia myös niille toimijoille, jotka kärsivät suoraan rajoitusten vaikutuksista.

Tausta: Elävän musiikin ala covid-19-pandemiassa

Covid-19-pandemian aikana laajaa kulttuurin kenttää ja koko tapahtuma-alan elinkeinotoimintaa rajoitettiin historiallisella tavalla. Suomessa kokoontumisvapautta rajoitettiin ensin kieltämällä 12.3.2020 yli 500 hengen yleisötapahtumat ja sitten 17.3.2020 yli 10 hengen julkiset kokoontumiset. Samalla hallitus sulki lukuisia julkisia tiloja ja toimintoja, joissa suurempia kokoontumisia tapahtuu. Rajoituksen vuoksi myös lukuisat yksityiset tahot sulkivat ovensa yleisöltä.

Keväällä 2020 peruttiin koko seuraava festivaalikesä. Suomessa järjestetään pelkästään joka kesä ajalla kesäkuu – elokuu noin 500 rytmimusiikkifestivaalia. Kesällä 2020 ei järjestetty yhtään. Myös 170 tanssilavapaikkaa sulki kyseisenä kesänä ovensa. Myös muut elävän musiikin esityspaikat – keikkapaikat, klubit ja konserttisalit joutuivat tiukkojen koronarajoitusten alle.

Noin 400 säännöllistä keikkatoimintaa harjoittavaa elävän musiikin esityspaikkaa sulki ovensa tai toimi koronapandemian aikana erityisten, vaihtelevien ja ennakoimattomien rajoitustoimien ohjaamana. Pandemiaa edeltävänä vuonna 2019 Suomessa järjestettiin noin 20 000 keikkaa ja konserttia erilaisissa elävän musiikin esityspaikoissa. Vuonna 2020 valtaosa näistä jäi toteutumatta.

Pandemia-aikana elävän musiikin tapahtumiin kohdistui erilaisia rajoituksia. Yleisötilaisuuksia ja ravitsemusliikkeitä säänneltiin alueellisesti ja pandemiatilanteen muuttuessa varsin moninaisin toimenpitein. Elävän musiikin alalle yksi merkittävimmistä rajoittamiseen liittyvistä toimenpiteistä oli riskipotentiaalin arviointimalli ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valmisteleva riskipotentiaalin arviointitaulukko, niin kutsuttu ”räkäindeksi”.

Vuonna 2021 tartuntatautilakiin päivitettiin rajoitustoimia, jotka perustuvat mainittuun THL:n arviointitaulukkoon. Arviointimalli määritteli korkeariskiseksi ammattimaisen konserttijärjestämisen. Sen suosittamat rajoitukset kohdistuivat epäloogisesti vain ammattimaisesti elinkeinoaan harjoittaviin toimijoihin. Rajanveto muuhun konserttijärjestämiseen jäi läpinäkymättömäksi ja epäselväksi ja siten vaikeasti ennakoitavaksi. Rajoitusten kohdennus vain ammattimaisesti elinkeinoaan harjoittaviin toimijoihin oli myös epälooginen, sillä juuri ammattimaisilla toimijoilla olisi ollut harrastuspohjaisia toimijoita paremmat edellytykset ja osaaminen terveysturvalliseen musiikkitapahtumien järjestämiseen.

Arviointimalli esitti muun muassa sellaisen musiikki- ja konserttitoiminnan, jossa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, vaarallisempana ja korkeariskisempänä, kuin minkään muun yhteiskunnan toiminnon. Myös ulkona järjestettävät festivaalit se luokitteli korkean riskin toiminnaksi. Arviointimalli ei ottanut huomioon terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä kehitettyjä terveysturvallisuustoimia. Arviointitaulukon tieteellistä tausta-aineistoa ei ole julkaistu.

Musiikin luova alkutuotanto kannattaa tartuntatautilain uudistamista

Edellä kuvatuista syistä on keskeisen tärkeää, että tartuntatautilainsäädäntöä uudistetaan Covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella. Erityisen tärkeää on huomioida koronapolitiikan laajamittaiset vaikutukset suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin sekä erityisesti musiikkialaan, joka kärsi rajoitustoimista välittömästi ja laajamittaisesti mutta jäi vaille riittäviä korvauksia.

Musiikkialaan kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat suoraan perustuslaissa turvattuihin kokoontumisvapauteen ja elinkeinovapauteen. Lisäksi toimilla on suoria vaikutuksia suomalaisten kulttuurisiin oikeuksiin ja hyvinvointiin, joiden edistämisessä musiikkialalla on keskeisen tärkeä rooli. Covid-19-pandemian aikaiset rajoitukset aiheuttivat merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia musiikkialalle. Siksi tulevassa lainsäädännössä rajoitustoimien perusteet ja soveltamisedellytykset tulee muotoilla mahdollisimman selkeästi, ennakoitavasti ja tarkkarajaisesti. Rajoituksia on syytä asettaa vain välttämättömästä syystä tartuntojen ehkäisemiseksi.

Luovan alan elinkeinotoiminnan ominaispiirteet on syytä tunnistaa, jotta rajoitustoimet ja niiden vaikutuksien taloudellinen kompensointi on jatkossa oikeasuhtaista, vaikuttavaa ja oikein kohdennettua. Näin tartuntatautien leviämistä pystytään hillitsemään ilman kohtuuttomia vaikutuksia yksittäisiin yrityksiin tai muihin toimijoihin.

Terveysturvallisuus toteutuu parhaiten yhteistyön kautta

Parhaiten pandemian taltuttaminen onnistuu, kun julkishallinto ja luovat alat toimivat yhdessä tehokkaimpien toimien tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi. Ennen kokoontumisia koskevien rajoitusten käyttöönottoa tulee arvioida mahdollisuudet toteuttaa elävän musiikin tilaisuuksia turvallisesti esimerkiksi hygienia- ja tilajärjestelyiden avulla.

Elävän musiikin toimijoiden kanssa tehtävän viranomaisyhteistyön lisäksi tarvitaan tehokasta ja ennakoivaa viestintää sekä neuvontaa. Näin yrittäjät ja muut toimijat pystyvät toteuttamaan ennaltaehkäisyä mahdollisimman laajasti, mikä auttaa välttämään tarvetta tiukemmille rajoituksille. Siksi musiikin luova alkutuotanto kannattaa uudistuksen tavoitetta tehdä torjuntatoimien käytöstä riskiperusteista ja oikeasuhtaista.

Suhtaudumme myönteisesti esitysluonnoksessa (70–79 §) omaksuttuun kolmiportaiseen reagointimalliin, jossa tartuntatautitilanteisiin vastataan asteittain kiristyvin toimenpitein. Porrastettu lähestymistapa on musiikkialan näkökulmasta perusteltu, koska se lisää sääntelyn ennakoitavuutta ja mahdollistaa yrityksille paremman varautumisen tilanteen kehittymiseen. Mallin toimivuus edellyttää kuitenkin, että siirtymiselle portaasta toiseen asetetaan selkeät ja läpinäkyvät kriteerit ja elinkeinoelämälle viestitään muutoksista ennakoivasti mahdollisimman hyvissä ajoin.

Rajoitustoimien riskiperusteinen alueellinen kohdennus on perusteltua. Samalla on varmistettava, että alueelliset viranomaiset tulkitsevat ja soveltavat säännöksiä yhdenmukaisesti koko maassa. Mikäli olosuhteet eri alueilla ovat samankaltaiset, eri alueiden toimijat eivät saa joutua perusteettomasti eriarvoiseen asemaan alueellisten päätösten vuoksi.

Mahdollisten rajoitustoimien tulee olla ajallisesti rajattuja ja niiden tarvetta sekä laajuutta tulee arvioida säännöllisesti. Toimien onnistunut kohdentaminen edellyttää ajantasaista epidemiologista tietoa, jonka perusteella rajoituksia voidaan purkaa välittömästi, kun niiden perusteet eivät enää täyty. Tämän tiedon tulee olla avoimesti saatavilla, jotta elävän musiikin toimijat pystyvät ennakoimaan tulevaa sekä edistämään terveysturvallisuutta tarpeen mukaan omilla toimillaan. Tiedontuotanto, viestintä ja vuoropuhelu edellyttävät riittävää resursointia toteutuakseen tavalla, joka tukee tehokkaasti niin terveysturvallisuutta kuin suomalaisten elinkeinovapauden ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista myös pandemia-aikaan.

Luovat alat samalle viivalle muiden alojen kanssa

Luova ala ja erityisesti alan yrittäjät jäivät Covid-19-pandemian aikaan väliinputoajiksi, sillä luovia aloja tai muuta kokoontumislailla säädeltävästä toiminnasta riippuvaista elinkeinotoimintaa ei tunnistettu riittävällä tavalla elinkeinoksi, jonka rajoittamista tulee punnita suhteessa perustuslain turvaamaan elinkeinovapauteen. Musiikkitapahtumat käsitettiin tartuntatautilaissa ainoastaan yleisötilaisuuden määritelmän, ei elinkeinomääritelmän kautta. Lopulta se johti elinkeinojen keskenään erilaiseen kohteluun.

Yrityksille suunnattu kompensaatio oli kohdennettu tavalla, joka ei huomioinut luovien alojen ominaispiirteitä, kuten alan verkostomaisuutta ja yksinyrittäjien korostuneen suurta osuutta alan toimijoista. Siksi on tärkeää, että korvausten perusteet säädetään laissa mahdollisimman tarkasti ja yhdenvertaisesti – myös luovien alojen ja elävän musiikin erityispiirteet huomioiden.

Kulttuuritoimijoita tuettiin pandemia-aikana pääasiallisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Samalla alalla toimii kuitenkin elävä ja nopeasti kasvava yrityskenttä, jonka tulee jatkossa olla oikeutettu yrityksille suunnattuihin korvauksiin yhdenvertaisesti suhteessa muiden alojen yrittäjiin. Tämä edellyttää rajoittamista koskevien korjausten perusteiden kirjaamista tartuntatautilakiin mahdollisimman selkeästi ja tarkkarajaisesti. Näin luovien alojen tukeminen ei jää harkinnanvaraiseksi, läpinäkymättömäksi tai riittämättömäksi suhteessa muihin elinkeinoihin. Huomionarvoista on, että opetus- ja kulttuuriministeriölle varattu rahoitus koronakorvauksiin oli murto-osa suhteessa kompensaatioon ja yritystukiin, joita jaettiin pääosin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla.

Tartuntatautilain esitetty päivitys on tarpeellinen ja pääosin onnistunut

Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on toimiva ratkaisu, että esityksessä tartuntatautilaiksi ei ole enää yhtäkään erillistä, vain yleisötilaisuuksia koskevaa pykälää. Yleisötilaisuuksia ei myöskään ole erikseen nostettu esille tehostetuista hygieniatoimenpiteistä ja toiminnan rajoittamisesta annetuissa pykälissä. Jatkossa onkin varmistettava, että erilliskohtelun sijaan elävää musiikkia ja muita tapahtumia koskevat päätökset tehdään samojen kriteerien pohjalta kuin muunkin elinkeinotoiminnan rajoitukset.

Musiikin luova alkutuotanto kannattaa hallituksen esitystä tässä lausunnossa esitetyin huomioin etenkin luovan alan erityispiirteiden huomioinnin merkityksen osalta.

Kokonaisuudessaan pidämme ehdotusta tapahtuma-alan kannalta merkittävänä askeleena samalle viivalle muun elinkeinotoiminnan kanssa.

Taustamusiikki on suomalaisyrityksille entistäkin tärkeämpi osa asiakaskokemusta: jopa 76 prosenttia yrityksistä pitää taustamusiikin merkitystä liiketoiminnalleen erittäin tai melko merkittävänä. Vuoden 2025 tutkimuksessa taustamusiikkia merkityksellisenä yrityksen toiminnalle piti 74 prosenttia vastaajista. 64 prosenttia yrityksistä pitää taustamusiikkia myös merkittävänä työntekijöiden työnhyvinvoinnille, ja yli puolet valitsee soitetun taustamusiikin asiakaskunta tai kohderyhmä mielessään

Radio on selvästi yritysten käytetyin taustamusiikin lähde (55 %). Tärkein syy radiokanavan valintaan on hyvä musiikki (59 % radiota käyttävistä). Seuraavaksi eniten vaikutusta kanavan valintaan oli kuuluvuudella ja uutisilla.

Radion käyttö on erityisen yleistä takseissa (96 %) ja kauneudenhoitoalan toimipaikoissa (77 %). Radion suosio näissä yrityksissä on kasvanut hieman viime vuoden tutkimukseen verrattuna.

Käytetyimmät radiokanavat taustamusiikkikäytössä ovat Radio Nova, Yle Radio Suomi, Radio Suomipop, Aito Iskelmä, Radio Rock ja Radio Nostalgia.

Taustamusiikkipalvelujen (kuten Feelment, Soundtrack, Toneco ja Gymmusic) käyttö yrityksissä on kasvanut hieman: 22 prosenttia yrityksistä käyttää taustamusiikkipalvelua tärkeimpänä taustamusiikin lähteenään (2025: 20 %). Palveluita käyttävät erityisesti ravintolat ja kuntokeskukset.

Musiikki on olennainen osa julkisia palveluita ja seurakuntatyötä

Teosto kysyi tänä vuonna ensimmäistä kertaa musiikinkäytöstä kunnilta, hyvinvointialueilta ja seurakunnilta. Tulosten perusteella musiikkia käytetään julkisella sektorilla ja seurakunnissa monipuolisesti taustamusiikkina, elävänä musiikkina sekä osana kasvatusta, hoivaa, kuntoutusta ja hengellistä toimintaa.

Kouluissa ja päiväkodeissa musiikki on keskeinen osa arkea, opetusta ja rauhoittumista. Musiikinkäytössä yleisin musiikin lähde on elävä musiikki (80 %), mukaan lukien itse soittaminen ja laulaminen. Muita käytettyjä musiikin lähteitä ovat verkon musiikkipalvelut ja fyysiset äänitteet. Taustamusiikkikäyttö on kouluissa ja päiväkodeissa vähäistä. Kuntien muista toimipaikoista taustamusiikkia hyödynnetään eniten virastoissa, liikuntapaikoilla ja nuorisotiloissa (44 %).

Hyvinvointialueilla musiikkia käytetään laajasti hoidon ja hyvinvoinnin tukena. Taustamusiikkia käytetään 58 prosentissa toimipaikoista.  Vastaajien kuvauksissa musiikki nousee esiin muun muassa potilaiden rauhoittajana, muistojen herättäjänä, kuntoutuksen tukena sekä yhteisöllisyyden vahvistajana. Taustamusiikkia kuullaan etenkin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa (72 %), ja käytetyin musiikin lähde on radio (89 %). Terveyskeskusten ja sairaaloiden vastaajista 92 prosenttia kertoi, ettei elävän musiikin tilaisuuksia järjestetty heidän toimipaikoissaan ollenkaan. Hoivakodeissa ja asumispalveluissa musiikkia hyödynnetään kuitenkin laajemmin: taustamusiikin ohella käytössä ovat myös elävä musiikki, fyysiset äänitteet ja musiikkipalvelut.

Seurakuntien musiikinkäytössä korostuu erityisesti elävä musiikki osana seurakuntien eri toimintoja​. Seuraavaksi eniten musiikkia hyödynnetään internetin musiikkipalveluista ja fyysisiltä äänitteiltä​, kun taas taustamusiikkikäyttö on seurakuntien musiikinkäytössä vain pienessä roolissa (15 %).

Teoston taustamusiikkitutkimus 2026

Teosto toteutti alkuvuodesta 2026 kaksi kyselyä, joista ensimmäisessä tutkittiin yritysten ja toisessa kuntien, hyvinvointialueiden ja seurakuntien toimipaikkojen ja toimintojen musiikinkäyttöä.

Kuntien, hyvinvointialueiden ja seurakuntien kysely tehtiin verkkokyselynä, jonka vastaajiksi etsittiin työssään tai toimipaikkansa toiminnoissa musiikkia käyttäviä henkilöitä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 473, joista kunnista 825, hyvinvointialueilta 506 ja seurakunnista 142.

Yritysten kysely (Teoston / GT Musiikkiluvat Oy:n taustamusiikkisasiakkaat) tehtiin puhelinhaastatteluina henkilöille, jotka vastaavat toimipaikkansa taustamusiikin valinnasta.  Yrityksiltä vastauksia saatiin kaikkiaan 1 153.

Kyselyt toteutti tutkimusyritys Bondata.

---

Tekijänoikeuden suojaaman musiikin käyttö yritysten, yhteisöjen ja organisaatioiden toiminnassa edellyttää musiikin tekijöiden ja esittäjien lupaa. Yritykset voivat hankkia tarvittavat taustamusiikkiluvat Teoston ja Gramexin yhteiseltä Musiikkiluvat.fi‑sivustolta ja tapahtumien musiikkiluvat Teostolta. Julkisen sektorin ja seurakuntien luvat ovat keskitettyjen sopimusten piirissä. 

Lisätietoja

Palkinnon jakajana toimii AV Music -palvelu, jonka Teosto ja Gramex perustivat vuonna 2023 auttamaan av-tuotantojen tekijöitä musiikkioikeuksien hankkimisessa. 

Vuoden musiikkioivallus -palkinnolla halutaan nostaa esiin musiikin käyttöä av-teoksissa sekä muistuttaa musiikin merkityksestä osana tarinankerrontaa. Hakijoiksi toivotaan eri lajityyppejä, kuten lyhyitä tai pitkiä elokuvia, tv-sarjoja, lastenohjelmia, animaatioita tai muita televisio-ohjelmia.

”Musiikilla on iso rooli tarinoiden tunteiden ja tunnelmien välittämisessä. On hienoa, että Vuoden musiikkioivallus nostaa esiin niitä elokuvia ja sarjoja, joissa musiikin valintaan on panostettu ja kiinnitetty erityistä huomiota ja se tuo lisäarvoa koko teokselle. Rohkeasti siis ilmoittamaan tuotantoja kilpailuun!”, APFIn toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa kannustaa.  

Esitettävän teoksen musiikki voi olla tilausmusiikkia, äänitemusiikkia tai molempia – kotimaista tai kansainvälistä.   

Viime vuonna palkinnon voitti dokumenttielokuva ‘Aurinko laskee Lemmenjoella’ (tuotanto: Danish Bear Productions Oy).

”Musiikki on olennainen osa voittajateoksen kerrontaa ja teeman ilmaisua. Musiikki kulkee mukana sekä konkreettisena elementtinä että syvällisenä vertauskuvana, joka kiteyttää kokonaisen kulttuurin murrosvaiheen. Musiikki ei ainoastaan tue tarinaa, vaan tuo esiin sen kerrostumat – kuin aarteet, jotka on kaivettu esiin historian syvyyksistä”, kuvaili tuomaristo vuoden 2025 voittajaa. 

Palkinnon saaja valitaan kotimaisten tuotantoyhtiöiden ja tuottajien ehdottamista av-teoksista. Ehdokkaina voivat olla teokset, jotka on julkaistu kesäkuun 2025 ja toukokuun 2026 välisenä aikana. Voittaja palkitaan 1000 euron musiikkielämyslahjakortilla, jonka voi käyttää esimerkiksi tuotantotiimin keikka- tai konsertti-iltaan.

Valinnan palkinnosta tekee riippumaton tuomaristo, johon kuuluvat muun muassa Creative & Strategic Partner Emmy Puustjärvi, Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori Susanna Välimäki sekä peli- ja mediasäveltäjä Jukio Kallio. Raadin puheenjohtaja toimii tietokirjailija-toimittaja Jussi Ahlroth ja sihteerinä AV Music -palvelun ja NCB:n Licensing Manager Eveliina Pitkänen.  

Palkinto luovutetaan saajalleen 28.8.2026 järjestettävän Screen Helsinki -tapahtuman iltajuhlassa. Screen Helsinki on audiovisuaalisen alan ammattilaistapahtuma. Tapahtuman järjestää kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys Audiovisual Producers Finland – APFI ry.

>> ILMOITA TEOS MUKAAN KILPAILUUN TÄLLÄ LOMAKKEELLA

Lisätietoja Vuoden musiikkioivallus -palkinnosta

Euroopan komission tilaama tutkimus Study on the discoverability of diverse European cultural content in the digital environment tarkastelee eurooppalaisten kulttuurisisältöjen löydettävyyttä verkossa. Tutkimus keskittyy erityisesti musiikki- ja kirja-aloihin, mutta sen havainnot koskettavat laajasti koko kulttuurin kenttää.

Tutkimuksen mukaan digitaalinen murros on lisännyt kulttuurisisältöjen määrää valtavasti. Samalla näkyvyydestä kilpaillaan yhä enemmän. Digitaaliset alustat, niiden käyttöliittymät ja suosittelujärjestelmät määrittävät yhä vahvemmin, mitkä teokset nousevat esiin ja mitkä jäävät yleisöltä piiloon.

Tutkimus nostaa esiin myös tekoälyn vaikutukset. Generatiivisen tekoälyn tuottaman sisällön nopea kasvu uhkaa entisestään heikentää ihmisten luoman kulttuurin näkyvyyttä, ellei löydettävyyteen, läpinäkyvyyteen ja aitouteen löydetä selkeitä pelisääntöjä.

Algoritmit kaventavat näkyvyyttä ja monimuotoisuutta

Tutkimus osoittaa, että alustatalous on luonut kulttuurin huomiotalouden. Algoritminen suosittelu, personointi ja alustojen kaupalliset intressit vahvistavat usein jo valmiiksi suosittuja sisältöjä. Tämä johtaa siihen, että eurooppalaiset, erityisesti pienempien kielialueiden teokset, jäävät varjoon.

Musiikin osalta suoratoistopalvelut ovat keskeisin löytämisen väylä. Sisältötulva on kuitenkin valtava, ja suosioon perustuvat algoritmit ohjaavat kuuntelua toistuvasti samoihin artisteihin ja kappaleisiin. Ei‑englanninkieliset teokset eivät juuri leviä yli maiden rajojen.

Tutkimus nostaa esiin myös metadatan merkityksen. Metatiedot, kuten teoksen kieli, tekijätiedot ja luokittelut, ovat keskeisiä algoritmien toiminnalle. Puutteellinen tai epäyhtenäinen metadata heikentää teosten mahdollisuuksia tulla suositelluiksi ja löydetyiksi.

Eurooppalaisen sisällön löydettävyyttä parannettava

Tutkimus esittää useita toimenpiteitä eurooppalaisen kulttuurin löydettävyyden parantamiseksi. Keskeistä on tiiviimpi yhteistyö alustojen, luovan alan toimijoiden, tutkijoiden ja päättäjien välillä. Tutkimus suosittelee muun muassa yhteisten foorumien perustamista ja löydettävyyden sisällyttämistä osaksi Euroopan unionin ja jäsenmaiden kulttuuristrategioita.

Lisäksi tutkimus painottaa tiedonsaannin ja datan roolia. Tarvitaan parempaa ja vertailukelpoista tietoa siitä, miten eurooppalaiset teokset näkyvät digitaalisilla alustoilla. Metadatakäytäntöjen kehittäminen ja algoritmien toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ovat tärkeitä tulevaisuuden kehityskohteita.

Tutkimus korostaa myös tekijöiden ja kulttuuriorganisaatioiden digitaalista osaamista. Digitaalisten taitojen ja käytännön työkalujen kehittäminen auttavat luovan alan toimijoita parantamaan teostensa näkyvyyttä. Myös yleisöjen digitaalista lukutaitoa tulisi vahvistaa ja tehdä eurooppalaisia kulttuurisisältöjä tunnetuksi muilla keinoilla, jotta tuetaan monipuolisempaa kulttuurin kulutusta.

Eurooppalaisen kulttuurin selviytymiskeinot esillä Brysselissä

Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin 20. huhtikuuta 2026 Brysselissä järjestetyssä seminaarissa. Tapahtuma kokosi yhteen Euroopan komission edustajia sekä eurooppalaisen luovan alan toimijoita.

Keskusteluissa korostui yhteinen näkemys siitä, että löydettävyys on keskeinen kysymys eurooppalaisen kulttuurin elinvoiman ja monimuotoisuuden kannalta. Pelkkä laadukas kulttuurisisältö ei riitä, jos yleisö ei sitä löydä.

”Algoritmien maailmassa menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten järjestelmät toimivat. Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen tekee haasteesta entistä suuremman, ja ilman toimenpiteitä näkyvyys uhkaa jakautua yhä epätasaisemmin.”, sanoi tilaisuudessa puhunut, kulttuuriasioista vastaava komissaari Glenn Micallef.

Tutkimus vahvistaa pitkään esillä olleen huolen: digitaalisessa ympäristössä löydettävyys on noussut keskeiseksi tekijäksi paitsi monimuotoisuuden, myös tekijöiden toimeentulon kannalta. Käytäntöjen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa ilman selkeitä pelisääntöjä.

”Eurooppalaisten teosten näkyvyyttä ei voida jättää yksin alustojen ja algoritmien varaan, vaan tarvitaan selkeitä sääntöjä, joilla pienempien kielialueiden kulttuurista näkyvyyttä voidaan kasvattaa ja samalla ehkäistä tekoälysisällön lisääntymisen haitallisia vaikutuksia.”, painottaa Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen. Salminen toivookin, että tuore tutkimus luo pohjaa jatkokeskustelulle ja mahdollisille uusille politiikkatoimille Euroopan unionissa ja jäsenmaissa.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin tarkemmin: Study on the discoverability of diverse European cultural content in the digital environment – Publications Office of the EU

Tutkimus toteutettiin Euroopan komission toimeksiannosta osana Euroopan unionin kulttuurityösuunnitelmaa vuosille 2023–2026. Se perustuu taustaselvityksiin, toimialakohtaiseen analyysiin ja datakartoituksiin sekä laajaan sidosryhmätyöhön. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin koko Euroopan laajuista kuluttajakyselyä ja analyysejä musiikki- ja kirja-alojen kulutuksesta, kuratoinnista, algoritmisesta suosittelusta ja metadatasta. Tutkimuksen laatu varmistettiin riippumattomalla asiantuntijavetoisella vertaisarvioinnilla.