International Songwriting Camp on biisileiri, jonka tavoitteena on musiikin tekijöiden kansainvälinen yhteistyö ja uusien verkostojen luominen. Leiri järjestetään 8.–10.9. Oslossa, ja mukaan valitaan yhteensä 16 biisintekijää neljästä eri maasta.

Suomesta leirille valitaan mukaan kolme kirjoittajaa haun perusteella. Kirjoittajalla ei edellytetä olevan edustajaa, mutta hänen tulee olla Teoston asiakas. Leiri on suunnattu kansainvälisen uran alkuvaiheessa oleville tekijöille tai kansainvälisistä markkinoista kiinnostuneille.

Hakijoilla tulee olla co-write-kokemusta ja näyttöjä kotimaasta, mutta aiempi osallistuminen ulkomaisille biisileireille ei ole edellytys. 

Leiri järjestetään TONO:n studioilla Oslossa ja se sisältää kolme kirjoituspäivää (ti-to) lounaineen. Leiri päättyy loppukuunteluun torstai-iltana 10.9.

Leirille valituille kirjoittajille myönnetään matkatuki kulujen kattamista varten.

Biisileiriviikolla Oslossa järjestetään By:Larm-tapahtuma, ja leirin osallistujat saavat tapahtumapassit, joilla pääsee torstai-illan 10.9. konsertteihin.

Hae mukaan leirille alla olevan linkin kautta.

Viimeinen hakupäivä on 31.5., ja haun tulokset ilmoitetaan kesäkuun aikana. 

– – –

International Songwriting Camp -leirin järjestää TONO ja sen yhteistyökumppaneina ovat Teosto, GEMA ja STIM. Music Finland ja Teosto tekevät yhteistyötä suomalaisten tekijöiden valinnoissa leirille.  

Lisätiedot:

Anna Reponen, anna.reponen@musicfinland.fi

Maiju Ristilä, maiju.ristila@teosto.fi

VN/25987/2023 

Musiikin luova alkutuotanto kokoaa yhteen Teoston, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät sekä Suomen Musiikkikustantajat. Yhteensä kokoonpano edustaa yli 44 000 säveltäjää, sanoittajaa ja musiikkikustantajaa.

Musiikin luova alkutuotanto kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja esittää näkemyksenään seuraavaa:

Musiikkiala on voimakkaan keskinäisriippuvainen ala. Siksi Covid-19-pandemian aikaiset rajoitukset vaikuttivat suoraan paitsi elävään musiikkiin, myös musiikin tekijöihin, esittäjiin ja lukuisiin muihin musiikkialan toimijoihin. Näiden vaikutusten huomiointi on keskeisen tärkeää, jotta elinkeinovapaus ja suomalaisen kulttuurikentän elinvoima voidaan turvata jatkossa paremmin kuin edellisen pandemian aikaan. Ei riitä, että päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset tapahtuma-alaan, vaan samalla on tunnistettava toimien laajemmat vaikutukset yrityksiin ja muihin toimijoihin, joiden elinkeino on suoraan riippuvainen tapahtuma-alasta.

Kevyen musiikin tekemisestä ei tyypillisesti makseta tekovaiheessa mitään, vaan tekijöiden tulot syntyvät musiikin kuuntelusta ja esittämisestä tekijänoikeustulojen kautta. Suoratoistopalveluiden yleistymisen myötä moni musiikin tekijä saa kuuntelukerroista aiempaa pienemmän korvauksen, jolloin taustamusiikin ja elävän musiikin merkitys tekijänoikeuskorvausten kertymisessä korostuu entisestään.

Näistä syistä Covid-19-pandemian aikaan tehty päätös rajoittaa musiikkia soittavien ravintoloiden liiketoimintaa sekä musiikkiesitysten järjestämistä johti suoriin taloudellisiin menetyksiin myös musiikin tekijöiden ja kustantajien kohdalla. Jatkossa taloudellisten korvausten pitäisikin olla saavutettavia myös niille toimijoille, jotka kärsivät suoraan rajoitusten vaikutuksista.

Tausta: Elävän musiikin ala covid-19-pandemiassa

Covid-19-pandemian aikana laajaa kulttuurin kenttää ja koko tapahtuma-alan elinkeinotoimintaa rajoitettiin historiallisella tavalla. Suomessa kokoontumisvapautta rajoitettiin ensin kieltämällä 12.3.2020 yli 500 hengen yleisötapahtumat ja sitten 17.3.2020 yli 10 hengen julkiset kokoontumiset. Samalla hallitus sulki lukuisia julkisia tiloja ja toimintoja, joissa suurempia kokoontumisia tapahtuu. Rajoituksen vuoksi myös lukuisat yksityiset tahot sulkivat ovensa yleisöltä.

Keväällä 2020 peruttiin koko seuraava festivaalikesä. Suomessa järjestetään pelkästään joka kesä ajalla kesäkuu – elokuu noin 500 rytmimusiikkifestivaalia. Kesällä 2020 ei järjestetty yhtään. Myös 170 tanssilavapaikkaa sulki kyseisenä kesänä ovensa. Myös muut elävän musiikin esityspaikat – keikkapaikat, klubit ja konserttisalit joutuivat tiukkojen koronarajoitusten alle.

Noin 400 säännöllistä keikkatoimintaa harjoittavaa elävän musiikin esityspaikkaa sulki ovensa tai toimi koronapandemian aikana erityisten, vaihtelevien ja ennakoimattomien rajoitustoimien ohjaamana. Pandemiaa edeltävänä vuonna 2019 Suomessa järjestettiin noin 20 000 keikkaa ja konserttia erilaisissa elävän musiikin esityspaikoissa. Vuonna 2020 valtaosa näistä jäi toteutumatta.

Pandemia-aikana elävän musiikin tapahtumiin kohdistui erilaisia rajoituksia. Yleisötilaisuuksia ja ravitsemusliikkeitä säänneltiin alueellisesti ja pandemiatilanteen muuttuessa varsin moninaisin toimenpitein. Elävän musiikin alalle yksi merkittävimmistä rajoittamiseen liittyvistä toimenpiteistä oli riskipotentiaalin arviointimalli ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valmisteleva riskipotentiaalin arviointitaulukko, niin kutsuttu ”räkäindeksi”.

Vuonna 2021 tartuntatautilakiin päivitettiin rajoitustoimia, jotka perustuvat mainittuun THL:n arviointitaulukkoon. Arviointimalli määritteli korkeariskiseksi ammattimaisen konserttijärjestämisen. Sen suosittamat rajoitukset kohdistuivat epäloogisesti vain ammattimaisesti elinkeinoaan harjoittaviin toimijoihin. Rajanveto muuhun konserttijärjestämiseen jäi läpinäkymättömäksi ja epäselväksi ja siten vaikeasti ennakoitavaksi. Rajoitusten kohdennus vain ammattimaisesti elinkeinoaan harjoittaviin toimijoihin oli myös epälooginen, sillä juuri ammattimaisilla toimijoilla olisi ollut harrastuspohjaisia toimijoita paremmat edellytykset ja osaaminen terveysturvalliseen musiikkitapahtumien järjestämiseen.

Arviointimalli esitti muun muassa sellaisen musiikki- ja konserttitoiminnan, jossa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, vaarallisempana ja korkeariskisempänä, kuin minkään muun yhteiskunnan toiminnon. Myös ulkona järjestettävät festivaalit se luokitteli korkean riskin toiminnaksi. Arviointimalli ei ottanut huomioon terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä kehitettyjä terveysturvallisuustoimia. Arviointitaulukon tieteellistä tausta-aineistoa ei ole julkaistu.

Musiikin luova alkutuotanto kannattaa tartuntatautilain uudistamista

Edellä kuvatuista syistä on keskeisen tärkeää, että tartuntatautilainsäädäntöä uudistetaan Covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella. Erityisen tärkeää on huomioida koronapolitiikan laajamittaiset vaikutukset suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin sekä erityisesti musiikkialaan, joka kärsi rajoitustoimista välittömästi ja laajamittaisesti mutta jäi vaille riittäviä korvauksia.

Musiikkialaan kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat suoraan perustuslaissa turvattuihin kokoontumisvapauteen ja elinkeinovapauteen. Lisäksi toimilla on suoria vaikutuksia suomalaisten kulttuurisiin oikeuksiin ja hyvinvointiin, joiden edistämisessä musiikkialalla on keskeisen tärkeä rooli. Covid-19-pandemian aikaiset rajoitukset aiheuttivat merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia musiikkialalle. Siksi tulevassa lainsäädännössä rajoitustoimien perusteet ja soveltamisedellytykset tulee muotoilla mahdollisimman selkeästi, ennakoitavasti ja tarkkarajaisesti. Rajoituksia on syytä asettaa vain välttämättömästä syystä tartuntojen ehkäisemiseksi.

Luovan alan elinkeinotoiminnan ominaispiirteet on syytä tunnistaa, jotta rajoitustoimet ja niiden vaikutuksien taloudellinen kompensointi on jatkossa oikeasuhtaista, vaikuttavaa ja oikein kohdennettua. Näin tartuntatautien leviämistä pystytään hillitsemään ilman kohtuuttomia vaikutuksia yksittäisiin yrityksiin tai muihin toimijoihin.

Terveysturvallisuus toteutuu parhaiten yhteistyön kautta

Parhaiten pandemian taltuttaminen onnistuu, kun julkishallinto ja luovat alat toimivat yhdessä tehokkaimpien toimien tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi. Ennen kokoontumisia koskevien rajoitusten käyttöönottoa tulee arvioida mahdollisuudet toteuttaa elävän musiikin tilaisuuksia turvallisesti esimerkiksi hygienia- ja tilajärjestelyiden avulla.

Elävän musiikin toimijoiden kanssa tehtävän viranomaisyhteistyön lisäksi tarvitaan tehokasta ja ennakoivaa viestintää sekä neuvontaa. Näin yrittäjät ja muut toimijat pystyvät toteuttamaan ennaltaehkäisyä mahdollisimman laajasti, mikä auttaa välttämään tarvetta tiukemmille rajoituksille. Siksi musiikin luova alkutuotanto kannattaa uudistuksen tavoitetta tehdä torjuntatoimien käytöstä riskiperusteista ja oikeasuhtaista.

Suhtaudumme myönteisesti esitysluonnoksessa (70–79 §) omaksuttuun kolmiportaiseen reagointimalliin, jossa tartuntatautitilanteisiin vastataan asteittain kiristyvin toimenpitein. Porrastettu lähestymistapa on musiikkialan näkökulmasta perusteltu, koska se lisää sääntelyn ennakoitavuutta ja mahdollistaa yrityksille paremman varautumisen tilanteen kehittymiseen. Mallin toimivuus edellyttää kuitenkin, että siirtymiselle portaasta toiseen asetetaan selkeät ja läpinäkyvät kriteerit ja elinkeinoelämälle viestitään muutoksista ennakoivasti mahdollisimman hyvissä ajoin.

Rajoitustoimien riskiperusteinen alueellinen kohdennus on perusteltua. Samalla on varmistettava, että alueelliset viranomaiset tulkitsevat ja soveltavat säännöksiä yhdenmukaisesti koko maassa. Mikäli olosuhteet eri alueilla ovat samankaltaiset, eri alueiden toimijat eivät saa joutua perusteettomasti eriarvoiseen asemaan alueellisten päätösten vuoksi.

Mahdollisten rajoitustoimien tulee olla ajallisesti rajattuja ja niiden tarvetta sekä laajuutta tulee arvioida säännöllisesti. Toimien onnistunut kohdentaminen edellyttää ajantasaista epidemiologista tietoa, jonka perusteella rajoituksia voidaan purkaa välittömästi, kun niiden perusteet eivät enää täyty. Tämän tiedon tulee olla avoimesti saatavilla, jotta elävän musiikin toimijat pystyvät ennakoimaan tulevaa sekä edistämään terveysturvallisuutta tarpeen mukaan omilla toimillaan. Tiedontuotanto, viestintä ja vuoropuhelu edellyttävät riittävää resursointia toteutuakseen tavalla, joka tukee tehokkaasti niin terveysturvallisuutta kuin suomalaisten elinkeinovapauden ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista myös pandemia-aikaan.

Luovat alat samalle viivalle muiden alojen kanssa

Luova ala ja erityisesti alan yrittäjät jäivät Covid-19-pandemian aikaan väliinputoajiksi, sillä luovia aloja tai muuta kokoontumislailla säädeltävästä toiminnasta riippuvaista elinkeinotoimintaa ei tunnistettu riittävällä tavalla elinkeinoksi, jonka rajoittamista tulee punnita suhteessa perustuslain turvaamaan elinkeinovapauteen. Musiikkitapahtumat käsitettiin tartuntatautilaissa ainoastaan yleisötilaisuuden määritelmän, ei elinkeinomääritelmän kautta. Lopulta se johti elinkeinojen keskenään erilaiseen kohteluun.

Yrityksille suunnattu kompensaatio oli kohdennettu tavalla, joka ei huomioinut luovien alojen ominaispiirteitä, kuten alan verkostomaisuutta ja yksinyrittäjien korostuneen suurta osuutta alan toimijoista. Siksi on tärkeää, että korvausten perusteet säädetään laissa mahdollisimman tarkasti ja yhdenvertaisesti – myös luovien alojen ja elävän musiikin erityispiirteet huomioiden.

Kulttuuritoimijoita tuettiin pandemia-aikana pääasiallisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Samalla alalla toimii kuitenkin elävä ja nopeasti kasvava yrityskenttä, jonka tulee jatkossa olla oikeutettu yrityksille suunnattuihin korvauksiin yhdenvertaisesti suhteessa muiden alojen yrittäjiin. Tämä edellyttää rajoittamista koskevien korjausten perusteiden kirjaamista tartuntatautilakiin mahdollisimman selkeästi ja tarkkarajaisesti. Näin luovien alojen tukeminen ei jää harkinnanvaraiseksi, läpinäkymättömäksi tai riittämättömäksi suhteessa muihin elinkeinoihin. Huomionarvoista on, että opetus- ja kulttuuriministeriölle varattu rahoitus koronakorvauksiin oli murto-osa suhteessa kompensaatioon ja yritystukiin, joita jaettiin pääosin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla.

Tartuntatautilain esitetty päivitys on tarpeellinen ja pääosin onnistunut

Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on toimiva ratkaisu, että esityksessä tartuntatautilaiksi ei ole enää yhtäkään erillistä, vain yleisötilaisuuksia koskevaa pykälää. Yleisötilaisuuksia ei myöskään ole erikseen nostettu esille tehostetuista hygieniatoimenpiteistä ja toiminnan rajoittamisesta annetuissa pykälissä. Jatkossa onkin varmistettava, että erilliskohtelun sijaan elävää musiikkia ja muita tapahtumia koskevat päätökset tehdään samojen kriteerien pohjalta kuin muunkin elinkeinotoiminnan rajoitukset.

Musiikin luova alkutuotanto kannattaa hallituksen esitystä tässä lausunnossa esitetyin huomioin etenkin luovan alan erityispiirteiden huomioinnin merkityksen osalta.

Kokonaisuudessaan pidämme ehdotusta tapahtuma-alan kannalta merkittävänä askeleena samalle viivalle muun elinkeinotoiminnan kanssa.

Taustamusiikki on suomalaisyrityksille entistäkin tärkeämpi osa asiakaskokemusta: jopa 76 prosenttia yrityksistä pitää taustamusiikin merkitystä liiketoiminnalleen erittäin tai melko merkittävänä. Vuoden 2025 tutkimuksessa taustamusiikkia merkityksellisenä yrityksen toiminnalle piti 74 prosenttia vastaajista. 64 prosenttia yrityksistä pitää taustamusiikkia myös merkittävänä työntekijöiden työnhyvinvoinnille, ja yli puolet valitsee soitetun taustamusiikin asiakaskunta tai kohderyhmä mielessään

Radio on selvästi yritysten käytetyin taustamusiikin lähde (55 %). Tärkein syy radiokanavan valintaan on hyvä musiikki (59 % radiota käyttävistä). Seuraavaksi eniten vaikutusta kanavan valintaan oli kuuluvuudella ja uutisilla.

Radion käyttö on erityisen yleistä takseissa (96 %) ja kauneudenhoitoalan toimipaikoissa (77 %). Radion suosio näissä yrityksissä on kasvanut hieman viime vuoden tutkimukseen verrattuna.

Käytetyimmät radiokanavat taustamusiikkikäytössä ovat Radio Nova, Yle Radio Suomi, Radio Suomipop, Aito Iskelmä, Radio Rock ja Radio Nostalgia.

Taustamusiikkipalvelujen (kuten Feelment, Soundtrack, Toneco ja Gymmusic) käyttö yrityksissä on kasvanut hieman: 22 prosenttia yrityksistä käyttää taustamusiikkipalvelua tärkeimpänä taustamusiikin lähteenään (2025: 20 %). Palveluita käyttävät erityisesti ravintolat ja kuntokeskukset.

Musiikki on olennainen osa julkisia palveluita ja seurakuntatyötä

Teosto kysyi tänä vuonna ensimmäistä kertaa musiikinkäytöstä kunnilta, hyvinvointialueilta ja seurakunnilta. Tulosten perusteella musiikkia käytetään julkisella sektorilla ja seurakunnissa monipuolisesti taustamusiikkina, elävänä musiikkina sekä osana kasvatusta, hoivaa, kuntoutusta ja hengellistä toimintaa.

Kouluissa ja päiväkodeissa musiikki on keskeinen osa arkea, opetusta ja rauhoittumista. Musiikinkäytössä yleisin musiikin lähde on elävä musiikki (80 %), mukaan lukien itse soittaminen ja laulaminen. Muita käytettyjä musiikin lähteitä ovat verkon musiikkipalvelut ja fyysiset äänitteet. Taustamusiikkikäyttö on kouluissa ja päiväkodeissa vähäistä. Kuntien muista toimipaikoista taustamusiikkia hyödynnetään eniten virastoissa, liikuntapaikoilla ja nuorisotiloissa (44 %).

Hyvinvointialueilla musiikkia käytetään laajasti hoidon ja hyvinvoinnin tukena. Taustamusiikkia käytetään 58 prosentissa toimipaikoista.  Vastaajien kuvauksissa musiikki nousee esiin muun muassa potilaiden rauhoittajana, muistojen herättäjänä, kuntoutuksen tukena sekä yhteisöllisyyden vahvistajana. Taustamusiikkia kuullaan etenkin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa (72 %), ja käytetyin musiikin lähde on radio (89 %). Terveyskeskusten ja sairaaloiden vastaajista 92 prosenttia kertoi, ettei elävän musiikin tilaisuuksia järjestetty heidän toimipaikoissaan ollenkaan. Hoivakodeissa ja asumispalveluissa musiikkia hyödynnetään kuitenkin laajemmin: taustamusiikin ohella käytössä ovat myös elävä musiikki, fyysiset äänitteet ja musiikkipalvelut.

Seurakuntien musiikinkäytössä korostuu erityisesti elävä musiikki osana seurakuntien eri toimintoja​. Seuraavaksi eniten musiikkia hyödynnetään internetin musiikkipalveluista ja fyysisiltä äänitteiltä​, kun taas taustamusiikkikäyttö on seurakuntien musiikinkäytössä vain pienessä roolissa (15 %).

Teoston taustamusiikkitutkimus 2026

Teosto toteutti alkuvuodesta 2026 kaksi kyselyä, joista ensimmäisessä tutkittiin yritysten ja toisessa kuntien, hyvinvointialueiden ja seurakuntien toimipaikkojen ja toimintojen musiikinkäyttöä.

Kuntien, hyvinvointialueiden ja seurakuntien kysely tehtiin verkkokyselynä, jonka vastaajiksi etsittiin työssään tai toimipaikkansa toiminnoissa musiikkia käyttäviä henkilöitä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 473, joista kunnista 825, hyvinvointialueilta 506 ja seurakunnista 142.

Yritysten kysely (Teoston / GT Musiikkiluvat Oy:n taustamusiikkisasiakkaat) tehtiin puhelinhaastatteluina henkilöille, jotka vastaavat toimipaikkansa taustamusiikin valinnasta.  Yrityksiltä vastauksia saatiin kaikkiaan 1 153.

Kyselyt toteutti tutkimusyritys Bondata.

---

Tekijänoikeuden suojaaman musiikin käyttö yritysten, yhteisöjen ja organisaatioiden toiminnassa edellyttää musiikin tekijöiden ja esittäjien lupaa. Yritykset voivat hankkia tarvittavat taustamusiikkiluvat Teoston ja Gramexin yhteiseltä Musiikkiluvat.fi‑sivustolta ja tapahtumien musiikkiluvat Teostolta. Julkisen sektorin ja seurakuntien luvat ovat keskitettyjen sopimusten piirissä. 

Lisätietoja

Palkinnon jakajana toimii AV Music -palvelu, jonka Teosto ja Gramex perustivat vuonna 2023 auttamaan av-tuotantojen tekijöitä musiikkioikeuksien hankkimisessa. 

Vuoden musiikkioivallus -palkinnolla halutaan nostaa esiin musiikin käyttöä av-teoksissa sekä muistuttaa musiikin merkityksestä osana tarinankerrontaa. Hakijoiksi toivotaan eri lajityyppejä, kuten lyhyitä tai pitkiä elokuvia, tv-sarjoja, lastenohjelmia, animaatioita tai muita televisio-ohjelmia.

”Musiikilla on iso rooli tarinoiden tunteiden ja tunnelmien välittämisessä. On hienoa, että Vuoden musiikkioivallus nostaa esiin niitä elokuvia ja sarjoja, joissa musiikin valintaan on panostettu ja kiinnitetty erityistä huomiota ja se tuo lisäarvoa koko teokselle. Rohkeasti siis ilmoittamaan tuotantoja kilpailuun!”, APFIn toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa kannustaa.  

Esitettävän teoksen musiikki voi olla tilausmusiikkia, äänitemusiikkia tai molempia – kotimaista tai kansainvälistä.   

Viime vuonna palkinnon voitti dokumenttielokuva ‘Aurinko laskee Lemmenjoella’ (tuotanto: Danish Bear Productions Oy).

”Musiikki on olennainen osa voittajateoksen kerrontaa ja teeman ilmaisua. Musiikki kulkee mukana sekä konkreettisena elementtinä että syvällisenä vertauskuvana, joka kiteyttää kokonaisen kulttuurin murrosvaiheen. Musiikki ei ainoastaan tue tarinaa, vaan tuo esiin sen kerrostumat – kuin aarteet, jotka on kaivettu esiin historian syvyyksistä”, kuvaili tuomaristo vuoden 2025 voittajaa. 

Palkinnon saaja valitaan kotimaisten tuotantoyhtiöiden ja tuottajien ehdottamista av-teoksista. Ehdokkaina voivat olla teokset, jotka on julkaistu kesäkuun 2025 ja toukokuun 2026 välisenä aikana. Voittaja palkitaan 1000 euron musiikkielämyslahjakortilla, jonka voi käyttää esimerkiksi tuotantotiimin keikka- tai konsertti-iltaan.

Valinnan palkinnosta tekee riippumaton tuomaristo, johon kuuluvat muun muassa Creative & Strategic Partner Emmy Puustjärvi, Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori Susanna Välimäki sekä peli- ja mediasäveltäjä Jukio Kallio. Raadin puheenjohtaja toimii tietokirjailija-toimittaja Jussi Ahlroth ja sihteerinä AV Music -palvelun ja NCB:n Licensing Manager Eveliina Pitkänen.  

Palkinto luovutetaan saajalleen 28.8.2026 järjestettävän Screen Helsinki -tapahtuman iltajuhlassa. Screen Helsinki on audiovisuaalisen alan ammattilaistapahtuma. Tapahtuman järjestää kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys Audiovisual Producers Finland – APFI ry.

>> ILMOITA TEOS MUKAAN KILPAILUUN TÄLLÄ LOMAKKEELLA

Lisätietoja Vuoden musiikkioivallus -palkinnosta

Euroopan komission tilaama tutkimus Study on the discoverability of diverse European cultural content in the digital environment tarkastelee eurooppalaisten kulttuurisisältöjen löydettävyyttä verkossa. Tutkimus keskittyy erityisesti musiikki- ja kirja-aloihin, mutta sen havainnot koskettavat laajasti koko kulttuurin kenttää.

Tutkimuksen mukaan digitaalinen murros on lisännyt kulttuurisisältöjen määrää valtavasti. Samalla näkyvyydestä kilpaillaan yhä enemmän. Digitaaliset alustat, niiden käyttöliittymät ja suosittelujärjestelmät määrittävät yhä vahvemmin, mitkä teokset nousevat esiin ja mitkä jäävät yleisöltä piiloon.

Tutkimus nostaa esiin myös tekoälyn vaikutukset. Generatiivisen tekoälyn tuottaman sisällön nopea kasvu uhkaa entisestään heikentää ihmisten luoman kulttuurin näkyvyyttä, ellei löydettävyyteen, läpinäkyvyyteen ja aitouteen löydetä selkeitä pelisääntöjä.

Algoritmit kaventavat näkyvyyttä ja monimuotoisuutta

Tutkimus osoittaa, että alustatalous on luonut kulttuurin huomiotalouden. Algoritminen suosittelu, personointi ja alustojen kaupalliset intressit vahvistavat usein jo valmiiksi suosittuja sisältöjä. Tämä johtaa siihen, että eurooppalaiset, erityisesti pienempien kielialueiden teokset, jäävät varjoon.

Musiikin osalta suoratoistopalvelut ovat keskeisin löytämisen väylä. Sisältötulva on kuitenkin valtava, ja suosioon perustuvat algoritmit ohjaavat kuuntelua toistuvasti samoihin artisteihin ja kappaleisiin. Ei‑englanninkieliset teokset eivät juuri leviä yli maiden rajojen.

Tutkimus nostaa esiin myös metadatan merkityksen. Metatiedot, kuten teoksen kieli, tekijätiedot ja luokittelut, ovat keskeisiä algoritmien toiminnalle. Puutteellinen tai epäyhtenäinen metadata heikentää teosten mahdollisuuksia tulla suositelluiksi ja löydetyiksi.

Eurooppalaisen sisällön löydettävyyttä parannettava

Tutkimus esittää useita toimenpiteitä eurooppalaisen kulttuurin löydettävyyden parantamiseksi. Keskeistä on tiiviimpi yhteistyö alustojen, luovan alan toimijoiden, tutkijoiden ja päättäjien välillä. Tutkimus suosittelee muun muassa yhteisten foorumien perustamista ja löydettävyyden sisällyttämistä osaksi Euroopan unionin ja jäsenmaiden kulttuuristrategioita.

Lisäksi tutkimus painottaa tiedonsaannin ja datan roolia. Tarvitaan parempaa ja vertailukelpoista tietoa siitä, miten eurooppalaiset teokset näkyvät digitaalisilla alustoilla. Metadatakäytäntöjen kehittäminen ja algoritmien toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ovat tärkeitä tulevaisuuden kehityskohteita.

Tutkimus korostaa myös tekijöiden ja kulttuuriorganisaatioiden digitaalista osaamista. Digitaalisten taitojen ja käytännön työkalujen kehittäminen auttavat luovan alan toimijoita parantamaan teostensa näkyvyyttä. Myös yleisöjen digitaalista lukutaitoa tulisi vahvistaa ja tehdä eurooppalaisia kulttuurisisältöjä tunnetuksi muilla keinoilla, jotta tuetaan monipuolisempaa kulttuurin kulutusta.

Eurooppalaisen kulttuurin selviytymiskeinot esillä Brysselissä

Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin 20. huhtikuuta 2026 Brysselissä järjestetyssä seminaarissa. Tapahtuma kokosi yhteen Euroopan komission edustajia sekä eurooppalaisen luovan alan toimijoita.

Keskusteluissa korostui yhteinen näkemys siitä, että löydettävyys on keskeinen kysymys eurooppalaisen kulttuurin elinvoiman ja monimuotoisuuden kannalta. Pelkkä laadukas kulttuurisisältö ei riitä, jos yleisö ei sitä löydä.

”Algoritmien maailmassa menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten järjestelmät toimivat. Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen tekee haasteesta entistä suuremman, ja ilman toimenpiteitä näkyvyys uhkaa jakautua yhä epätasaisemmin.”, sanoi tilaisuudessa puhunut, kulttuuriasioista vastaava komissaari Glenn Micallef.

Tutkimus vahvistaa pitkään esillä olleen huolen: digitaalisessa ympäristössä löydettävyys on noussut keskeiseksi tekijäksi paitsi monimuotoisuuden, myös tekijöiden toimeentulon kannalta. Käytäntöjen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa ilman selkeitä pelisääntöjä.

”Eurooppalaisten teosten näkyvyyttä ei voida jättää yksin alustojen ja algoritmien varaan, vaan tarvitaan selkeitä sääntöjä, joilla pienempien kielialueiden kulttuurista näkyvyyttä voidaan kasvattaa ja samalla ehkäistä tekoälysisällön lisääntymisen haitallisia vaikutuksia.”, painottaa Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen. Salminen toivookin, että tuore tutkimus luo pohjaa jatkokeskustelulle ja mahdollisille uusille politiikkatoimille Euroopan unionissa ja jäsenmaissa.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin tarkemmin: Study on the discoverability of diverse European cultural content in the digital environment – Publications Office of the EU

Tutkimus toteutettiin Euroopan komission toimeksiannosta osana Euroopan unionin kulttuurityösuunnitelmaa vuosille 2023–2026. Se perustuu taustaselvityksiin, toimialakohtaiseen analyysiin ja datakartoituksiin sekä laajaan sidosryhmätyöhön. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin koko Euroopan laajuista kuluttajakyselyä ja analyysejä musiikki- ja kirja-alojen kulutuksesta, kuratoinnista, algoritmisesta suosittelusta ja metadatasta. Tutkimuksen laatu varmistettiin riippumattomalla asiantuntijavetoisella vertaisarvioinnilla.

Viimeistään korona-ajan massatyöttömyys paljasti ansiosidonnaisen turvan repaleisuuden jo valmiiksi epävarmassa asemassa olevien taide- ja kulttuurialojen ammattilaisten näkökulmasta. Tähän paperiin on koottu toimia, jotka toteuttamalla korjattaisiin työttömyysturvan merkittävimmät ongelmat epäsäännöllisesti ja epätyypillisesti työllistyvien näkökulmasta niin luovilla aloilla kuin laajemminkin.

Yhdistelmävakuutus ei ratkaise suurinta osaa työttömyysturvan ongelmista

Yhtenä ratkaisuna on esitetty yhdistelmävakuutusta. Yhdistelmävakuutus kohentaisi erityisesti niiden ihmisten asemaa, jotka

• saavat tuloja sekä palkan- ja apurahansaajana että yrittäjänä
• eivät tällä hetkellä täytä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa erikseen arvioituna
• täyttäisivät työssäoloehdon, jos kaiken työssäolon voisi laskea yhteen.

Yhdistelmävakuutus ei ratkaise niiden ihmisten toimeentulohaasteita, joiden työskentely ei riitä täyttämään työssäoloehtoa tai jotka jäävät jostain muusta syystä järjestelmän ulkopuolelle. Esitetyn mallin mukaisesta yhdistelmävakuutuksesta on tulossa melko kallis tuote. Lisäksi yrittäjäksi tai omassa työssään työllistyväksi luokiteltujen henkilöiden tosiasiallinen mahdollisuus työttömyysturvaan on epävarma ja epäselvä, sillä työvoimapoliittisessa arvioinnissa on lukuisia puutteita, jotka myös työ- ja elinkeinoministeriö on tunnistanut tuoreessa selvityksessään (22.1.2026).

Edellä kuvatut haasteet koskettavat isoa osaa luovien alojen tekijöistä, kun taas yhdistelmävakuutuksesta todennäköisesti hyötyvien henkilöiden joukko on rajallinen. Siksi on tärkeää korjata myös turvaverkon muita aukkoja, erityisesti työttömyysturvalain 2:5 § tulkintaa, ja mahdollistaa sivutoiminen toiminta myös työnhakijana.

Taiteen ja luovien alojen erityispiirteiden huomioinnin lisäksi merkitystä on sosiaaliturvan yleisillä ehdoilla ja tasolla: iso osa taide- ja kulttuurialan ammattilaisista on pienituloisia tai muutoin epävarmassa asemassa työmarkkinoilla, jolloin esimerkiksi etuuksien sovittelumahdollisuudet ja suojaosat sekä asumistuen merkitys korostuvat alalla työskentelevien ihmisten toimeentulon kannalta. Siten sosiaaliturvan leikkaukset ja heikennykset osuvat laajasti myös taide- ja kulttuurialaan. Esimerkiksi suojaosien poisto näkyy jo nyt alan epävarmuuden kasvuna ja kannustinloukkuina: alalle tyypillinen keikkatyö ei ole enää kannattavaa, sillä pienetkin tulot johtavat suoriin menetyksiin sosiaaliturvan puolella. Pahimmillaan epäsäännöllinen työ on ihmiselle tappiollista.

Eri tulomuotoja ja työllistymisen tapoja tarkasteltava oikeudenmukaisesti työvoimapoliittisessa arvioinnissa ja etuuskäsittelyssä

Toimeentulon menettämisen hetkellä turvaverkon on kannateltava myös taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia ammatin harjoittamisen tavasta ja mahdollisesta yrittäjyydestä riippumatta. Työttömyysturvan saamisedellytyksissä on huomioitava taide- ja kulttuurialalle ominaiset piirteet, kuten epäsäännöllinen ja vaikeasti ennakoitava toimeentulo sekä sivutoiminen yrittäjyys.

Taiteilijoille tyypillisiä tulomuotoja kuten tekijänoikeustuloja ja apurahoja on tarkasteltava oikeudenmukaisesti suhteessa siihen, miten muita tulomuotoja tarkastellaan osana etuuskäsittelyä. Vain pieni joukko tekijöitä saa näiden tulomuotojen kautta säännöllisen, pitkäaikaisen ja elämiseen riittävän toimeentulon.

Koska työ on lähtökohdiltaan pirstaleista ja niukka toimeentulo kerätään monista lähteistä, on tärkeää, että töiden välissä oikeus työttömyysturvaan toteutuu. Siksi päätös heikentää useiden eri etuuksien suojaosia on selkeästi heikentänyt taide- ja kulttuurialan pienituloisten, epäsäännöllisesti tuloja saavien ihmisten toimeentuloa. Euromääräisten menetysten lisäksi suojaosien poisto on tuonut mukanaan merkittävää epävarmuutta ja kannustinloukkuja: aktiivisuus ei aina olekaan kannattavaa.

Yksi keskeinen haaste on liian tiukka jako työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä. Tässä jaottelussa taide- ja kulttuurialan tekijät luokitellaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, mikä taas vaikeuttaa sosiaaliturvan saamista. Toisinaan tämä luokittelu ei vastaa henkilön tosiasiallista tilannetta: ihminen saatetaan luokitella yrittäjäksi, vaikkei hänellä olisi edes Y-tunnusta tai toiminimeä. Aivan liian herkästi syntyy asetelma, jossa järjestelmän näkökulmasta helpointa olisi olla kokonaan työtön. Tämä kannustinloukku voidaan poistaa päivittämällä työttömyysetuuksien kriteerit ja työvoimapoliittisen arvioinnin käytännöt vastaamaan tämän päivän todellisuutta.

Nykyisten etuuskriteerien myötä yrityksen perustaminen näyttäytyy riskinä, ellei ole riittävän varma, että pystyy hankkimaan yritystoiminnalla elämiseen riittävän toimeentulon hyvin pian yrityksen perustamisesta lähtien. Tämä kannustinloukku on syytä poistaa tarkentamalla yleistuen ja ansiosidonnaisten etuuksien kriteereitä niin, ettei pelkkä yrityksen olemassaolo tai viranomaisen oletus yrittäjyydestä johda sosiaaliturvan epäämiseen tai muihin heikennyksiin. Päätösten tulee perustua mahdollisimman tarkkaan tietoon henkilön todellisesta työllistymisestä ja työmääristä. Aktiivisuudesta ei pidä rangaista.

Työnhaun, työnteon ja muun aktiivisuuden pitää olla aina kannattavaa myös taide- ja kulttuurialalla

Työttömyysturvan nykyiset kriteerit näyttäytyvät ristiriitaisina: Pohjoismainen työvoima- palvelumalli edellyttää työttömältä aktiivisuutta, mutta toisaalta liika aktiivisuus voidaan katsoa joko työttömyyden päättymiseksi tai esteeksi olla työmarkkinoiden käytettävissä, jolloin työttömyysturvaa ei voi saada. Samalla esimerkiksi yrittäjän työttömyyden päättyminen edellyttää nimenomaan aktiivista vaivannäköä: yrittäjän on itse pyrittävä hankkimaan asiakkaita ja muita tuloja oman yrityksensä kautta.

Aktiivisuuden ei pidä johtaa etuuksien menettämiseen ennen kuin työmahdollisuuksien etsiminen johtaa tuloksiin ja ihminen siirtyy työnhakijasta työlliseksi. Pelkkä työmahdollisuuksien etsiminen ilman ansioita ei ole vielä ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, eikä tällainen työnhaku ole myöskään este kokopäivätyön vastaanottamiselle.

Taide- ja kulttuurialalla on yleistä, että tulottomien jaksojen aikana joutuu näkemään verrattain paljon vaivaa pystyäkseen hankkimaan seuraavan apurahan, työkeikan tai tilauksen. Tätä työnhakuun rinnastettavaa toimintaa ei nykymalli tarpeeksi huomioi. Työnhakija ei aina itsekään tiedä toteutuuko työ lopulta työsuhteisesti palkansaajana vai laskuttamalla, eli päätyykö hän lopulta yrittäjäksi vai ei. 

Erityisen hankalaa on, että jo pelkkä taiteen tekeminen ilman siitä syntyviä tuloja saatetaan katsoa työttömyyden tai toisaalta työmarkkinoiden käytettävissä olemisen päättymiseksi. Usein tällainen toiminta luokitellaan omassa työssä työllistymiseksi, jonka määritelmä on monilta osin hyvin epäselvä. Muiden työttömien kohdalla kirjoittaminen, maalaaminen tai säveltäminen ilman tuloja ei tyypillisesti vaikuta etuuskäsittelyyn – taiteilijoiden kohdalla taas on toisin.

Taiteilijan on työttömänäkin pystyttävä tuottamaan ajankohtaisia työnäytteitä taiteellisesta osaamisestaan työllistyäkseen jatkossa. Etuuskäsittelyssä on tunnistettava taide- ja kulttuurialalla työskentelyn erityispiirteet. Ei voi olla niin, että taiteilijan on käytännössä erittäin haastavaa tai jopa mahdotonta tulla luokitelluksi työttömäksi, vaikka työt ja sitä myötä tulot puuttuisivat kokonaan. Siksi on keskeisen tärkeää asettaa selkeät ja läpinäkyvät kriteerit ansiotarkoituksessa harjoitetulle toiminnalle.

Yhdistelmävakuutuksen toimivuus nojaa sivutoimisten yrittäjien mahdollisuuteen saada työvoimapoliittinen lausunto, joka puoltaa mahdollisuutta saada työttömyysturvaa. Yrittäjyyden yleistyessä asiasta tulee entistäkin keskeisempi. Siksi on keskeisen tärkeää, että työvoimapoliittinen arviointi tehdään onnistuneesti, perustelut ovat riittävän kattavat ja mahdolliset virheet saadaan tunnistettua ja korjattua tehokkaasti. Arvioinnissa on kuitenkin monenlaisia ongelmia yrittäjien kannalta, mikä käy ilmi myös työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta selvityksestä (22.1.2026). Siksi moni yrittäjä ei ajattele hyötyvänsä vapaaehtoisesta vakuutuksesta työttömyyden varalta. Riittävää luottamusta ei ole myöskään siihen, että arvioinnin mahdolliset puutteet saataisiin oikaistua nykyisen muutoksenhakuprosessin kautta. Täten työvoimapoliittisen arvioinnin ja sitä koskevan muutoksenhakuprosessin puutteet heikentävät olennaisesti yhdistelmävakuutuksen toimivuutta.

Työvoimapoliittiseen arvioon pitäisi voida hakea muutosta muulta taholta kuin keha-keskukselta, jotta virheet saadaan paremmalla varmuudella tunnistettua ja oikaistua. 

Konkreettiset toimet työttömyysturvan ongelmien korjaamiseksi

1. On varmistettava, että myös palkkatyötä, omaa työtä ja yrittäjyyttä yhdistävillä henkilöillä on mahdollisuus työttömyysturvaan. 

• Sivutoimisen yrittäjän ja omassa työssä työllistyvän käsitteiden tulkintaa on syytä selventää työttömyysviranomaisten tulkintaohjeissa.
• Kuuden kuukauden kokopäivätyön lisäksi tarvitaan myös osa-aikatyötä paremmin kuvaava ohje siitä, minkä tuntimäärän ylittävä palkkatyö katsotaan merkiksi yrittäjyyden sivutoimisuudesta.
• Sivutoimiselle yrittäjyydelle tarvitaan selkeät ja läpinäkyvät kriteerit, jotka eivät nojaa kokopäiväiseen palkkatyöhön tai opiskeluun.
• Omassa työssään työllistyviksi luokiteltujen henkilöiden kohdalla tarvitaan selkeät toimintaohjeet, joiden mukaan toimimalla omassa työssä työllistymisen katsotaan päättyneeksi ja henkilö työttömäksi tai sivutoimisesti edelleen omassa työssä työllistyväksi – heillä kun ei välttämättä ole yritystä, jonka toiminnan voisi ajaa alas. 
• Päätösten on perustuttava mahdollisimman tarkkaan tietoon henkilön todellisesta työllistymisestä. Henkilön omaan ilmoitukseen tulisi luottaa. 
• Työvoimapalveluiden antamiin neuvoihin, ohjeisiin ja päätöksiin on voitava luottaa niin, ettei viranomainen myöhemmin päädy toisenlaiseen, henkilölle haitalliseen tulkintaan. 

2. Työssäoloehdon kertymisen tulkinnassa on otettava huomioon työllistymisen tapojen moninaisuus, jotta se toimii mielekkäästi useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti tulonsa kerryttäville luovien alojen tekijöille. 

• Henkilön ilmoitukseen oman työpanoksensa arvosta ja työskentelyn ajoituksesta tulee lähtökohtaisesti luottaa. 
• Tulon maksupäivän sijaan tulee tarkastella tulon perusteena olevan työn ajoittumista. 
• Kriteerien tulee olla läpinäkyvät ja ennakoitavat. 

3. Aktiivisuudesta ei pidä rangaista, ja kannustinloukut tulee poistaa.

• Tällä hetkellä luovan alan ammattilaiset luokitellaan herkästi päätoimisiksi yrittäjiksi tavalla, joka estää työttömyysetuuksien saamisen, vaikka henkilö olisi tosiasiallisesti työtön. Huomionarvoista on, että työttömyysturvan saaminen ei edellytä täyttä tulottomuutta, vaan myös sivutoimisen yrittäjyyden pitäisi olla mahdollista työttömänä, kuten työ- ja elinkeinoministeriö on tuoreessa selvityksessään (22.1.2026) muistuttanut.
• Pelkkä omassa työssä työllistymiseksi määritellyksi tuleminen, yrityksen olemassaolo, ansaintamahdollisuuksien etsiminen tai satunnaisten toimeksiantojen vastaanottaminen ei slaa johtaa työttömyysturvan epäämiseen kokonaan, kun henkilö on tosiasiallisesti osittain tai täysin työtön.
• Yrittäjäksi tai omassa työssä työllistyväksi määritellyn työttömän henkilön pitää voida etsiä itselleen ansaintamahdollisuuksia niin, että tämä toiminta rinnastetaan työnhakuun eikä automaattisesti kokoaikaiseen yrittäjyyteen.
• Yrittäjäksi luokitellun henkilön työnhaulle tarvitaan nykyistä selkeämmät kriteerit, jotta yrittäjä pystyy ennakoimaan toimintansa vaikutukset työttömyysturvaan.
• Myös työmahdollisuuksien välttelyn kannustinloukku on syytä poistaa siten, että kaikki työ on kannattavaa ottaa vastaan, jolloin henkilö työllistyy sivutoimisesti ja etuuden taso määritellään sivutoimisuuden mukaan. 
• Apurahakauden jälkeinen sivutoimisuustulkinta tulisi tehdä tosiasiallisen työllistävyyden mukaan, edellyttämättä kuuden kuukauden työsuhteisen työn edellytyksen täyttymistä työttömyysturvalain 2:5.4 mukaisesti. 

4. Tiivistetään luovien alojen järjestöjen ja julkishallinnon yhteistyötä sosiaaliturvan kehittämiseksi

• Luovan työn tekemisen tavat ja reunaehdot poikkeavat monilta osin työmarkkinoilla yleisistä toimintatavoista. Alan tilanne myös muuttuu nopeasti. Siksi luovien alojen edustajien ja julkishallinnon välillä tarvitaan jatkuvaa, säännöllistä yhteistyötä, jotta palvelu- ja etuusjärjestelmä saadaan pidettyä ajan tasalla. 
• Tehokkain tapa tiivistää yhteistyötä olisi taiteen, kulttuurin ja luovien alojen järjestöjen sekä julkishallinnon yhteinen työryhmä, joka käsittelisi sosiaaliturvan kehittämistä alan näkökulmasta. Työryhmä voitaisiin perustaa joko itsenäiseksi tai jonkin luovia aloja edustavan toimielimen yhteyteen. 

5. Mahdollistetaan muutoksenhaku työvoimapoliittiseen arvioon muulta taholta kuin keha-keskukselta.

• Työvoimapoliittinen lausunto on sitova suhteessa työttömyyskassan ja Kelan päätöksentekoon. Silti lausunnosta ei voi tällä hetkellä valittaa millekään ulkopuoliselle taholle.
• Kassan tekemästä ratkaisusta voi valittaa ensin työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätöksistä ei voi valittaa hallinto-oikeuteen. Näiden valitusten on kuitenkin hankala menestyä nykymallissa, jossa itse asian ytimestä eli päätöksentekoa sitovasti ohjaavista työvoimapoliittisista lausunnoista ei voi valittaa. Usein olisi tarpeen korjata tai tarkentaa itse lausuntoa, jotta sen perusteella tehtyä päätöstä voisi muuttaa.
• Muutoksenhaun rakenne ylläpitää tilannetta, jossa virheiden oikaiseminen on hakijalle erityisen vaikeaa, mikä syö järjestelmän toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta.
• Työvoimapoliittisesta lausunnosta valittamisen mahdollistaminen olisi omiaan parantamaan lausuntojen sekä niiden perustelujen laatua sekä tukemaan viranomaisia lausuntokäytäntöjen kehittämisessä, sillä valitukset auttaisivat puutteiden tunnistamisessa.

Seuraavat tahot yhtyvät näihin ehdotuksiin työttömyysturvan kehittämiseksi:

• APFI ry
• Finlands svenska författareförening
• Forum Artis
• Kieliasiantuntijat ry
• Kopiosto ry
• Kuvittajat ry
• Music Manager’s Forum Finland ry
• Musiikinedistämissäätiö MES
• Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry.
• Suomen freelance-journalistit
• Suomen Journalistiliitto ry.
• Suomen Kirjailijaliitto 
• Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto – Finlands översättar- och tolkförbund
• Suomen Musiikintekijät
• Suomen Muusikkojen liitto
• Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
• Suomen Säveltäjät
• Suomen Taiteilijaseura
• Suomen tietokirjailijat ry
• Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
• Taidemaalariliitto
• Tapahtumateollisuus
• Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme
• Teosto
• Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia 

Teosto-palkinnon seitsemän ehdokasta ja kaksi voittajaa valittiin vuoden 2025 aikana julkaistujen tai kantaesitettyjen kotimaisten sävelteosten joukosta. Voittajat valitsi nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat vuoden 2025 Teosto-palkintovoittajat DJ Kridlokk ja Mioko Yokoyama sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, musiikkibisneksen pitkän linjan vaikuttaja Pekka Ruuska ja suoratoistopalvelu Qobuzin Pohjoismaiden Music Content Manager Sini Tiainen.

”Tänä vuonna ehdokkaiden joukko tuntui aluksi todella tasavahvalta, ja jokainen teos perusteli olemassaolonsa vaivatta. Teki mieli valita voittajaksi vähintään puolet ehdokkaista. Viikkojen kuuntelujakso toi kuitenkin esiin lisävärejä ja ilmaisuvoimaa niihin teoksiin, jotka lopulta päätyivät voittajiksi. Raadille valinta ei ollut kuitenkaan helppo. Raatityössä laajan näkökulmien vaihdon myötä voittajien nimet kuitenkin kirkastuivat”, kertoo raadin puheenjohtajana toiminutPekka Ruuska.

Rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia sävelteoksia huomioiva Teosto-palkinto on yksi pohjoismaiden suurimmista taidepalkinnoista. Vuodesta 2003 alkaen jaetulla palkinnolla huomioidaan säveltäjien, sanoittajien ja säveltäjien työtä. Tämän vuoden voittajat julkistettiin Musiikkitalon ravintolassa pidetyssä kutsuvierastilaisuudessa 16. huhtikuuta.

Voittajavalintojen perusteet

Joel Järventaustan sävellys Fantasia pianolle ja orkesterille

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Kantaesitys: 29.10.2025, Musiikkitalo, Helsinki. Esittäjänä Radion sinfoniaorkesteri, joht. Ilan Volkov; solistina Joonas Ahonen, piano. Kust. Edition Wilhelm Hansen.

Fantasia pianolle ja orkesterille on vavahduttavan moniulotteinen teos, joka tunnustaa perintönsä, mutta hengittää vahvasti tätä aikaa. Oman lapsensa dramaattisista syntymän vaiheista kertova teos imaisee kuulijan sisäänsä ja avaa äänimaailman, johon on helppo uppoutua. Teoksen omaperäisyys nousee esiin tavassa, jolla Järventausta uskaltaa luottaa musiikkinsa hengittävyyteen ilman soinnillisen tai rakenteellisen kompleksisuuden ylikorostamista.

Järventausta rakentaa teokseen maailman, jossa klassisen tradition syvät juonteet ja moderni ilmaisu keskustelevat keskenään. Paikoin teos flirttailee jopa popmusiikin suuntaan, kuitenkaan kadottamatta omaa selkeästi tunnistettavaa identiteettiään.

Rytmisesti elävä ja tarkkaan viimeistelty kokonaisuus saa erityistä voimaa harkitusta, mutta vaikuttavasta lyömäsoitinten käytöstä. Vastakkaisten orkesterimassojen yhdistäminen luo sävellykseen rikkaasti värittyneen, elävän kudoksen.

Aili Järvelän sävellykset ja sanoitukset levyllä VUORI

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Julkaistu: 19.9.2025. Esittäjinä Aili Järvelä, laulu; Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, orkesteriäänitysten tuottaja Pekka Kuusisto; Laura Hynninen, harppu; Samuli Kosminen, lyömäsoittimet.

Aili Järvelän VUORI on soinnillisesti rikas kokonaisuus, jossa kipu, herkkyys, arkisuus ja kauneus punoutuvat yhteen kuin taidokkaaksi palmikoksi. Levyllä perinteikäs ja moderni kohtaavat innovatiivisesti. Järvelä liikkuu itsevarmasti eri genrejen välillä raikkaalla, oman näköisellään otteella. Teos on kuin vuoripuron kirkas virtaus suomalaisen laulunteon perinteiden keskellä.

VUORI muodostaa eheän ja vahvasti identiteettiään kantavan kokonaisuuden, jota kannattelevat kauniit melodiat. Kamariorkesterin ja harpun osuudet on sovitettu poikkeuksellisella herkkyydellä ja tarkkuudella. Sen sijaan, että elämän kipeitä hetkiä kuvattaisiin surun kautta, Järvelä muovaa niistä musiikkia, jossa vaikeat tunteet kirkastuvat kauneudeksi ja lempeäksi positiivisuudeksi.

Teosto-palkinnosta kisasi seitsemän ehdokasta

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Teosto-palkinnon tarkoituksena on antaa vuosittain tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille tai sävelteoskokonaisuuksille. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia. Teosto haluaa myös tukea palkinnolla musiikkilajien moninaisuutta ja nostaa musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta.  Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Palkinto jaettiin nyt 21. kerran.

Tänä vuonna ehdokkaina voittajateosten lisäksi olivat:

• good boys -yhtyeen teokset levyllä Hittaa
• Lydia Lehtolan sävellykset ja sanoitukset ja Lehtolan sekä työryhmän sovitukset Lyytin levyllä Pidän sulle paikkaa
• Niillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen teokset levyllä Naarattu laulu
• Ulla Lintulammen sävellykset ja sanoitukset sekä työryhmän sovitukset Ullalintulammen levyllä Kannattelen
• Moriamo Ahmedin sanoitukset sekä Ahmedin ja Nori Kinin sävellykset Kofun levyllä in the absence of apathy

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja Ella Ossi (pj), lehtori, muusikko ja toimittaja Ville Komppa (vpj), Jazzliiton toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen, DJ, promoottori Marju Rotinen, oopperaohjaaja, viulisti Siljamari Heikinheimo sekä toimittajat Jarkko Fräntilä ja Juuso Määttänen.

Lisätietoja

Vuoden radiobiisi 2025 -palkinnon sai Hitaammin hautaan -kappale, esittäjänään Nelli Matula (Säv: Nelli Matula, Kaisa Korhonen, Antti Riihimäki. San. Nelli Matula, Kaisa Korhonen. Kust. Nordic Music Partners, Warner Chappell Music). Kappale oli siis viime vuoden soitetuin kotimainen radiobiisi: palkinto perustuu suoraan Radiomonitorin kuukausittaisiin tilastoihin, joissa huomioidaan menneen vuoden kaikkien suomalaisradiokanavien soittokerrat ja tavoittavuudet. Hitaammin hautaan keräsi vuoden aikana yli 170 miljoonaa kuulijaa ja piti radiolistan ykkössijaa 14 viikkoa putkeen. Radiotaajuuksien lisäksi kappale on soinut taajaan myös suoratoistopalveluissa ja kerännyt kontolleen palkintoehdokkuuksia ja huomionosoituksia.

Kaikkien aikojen radiobiisi -palkinto puolestaan perustui yleisöäänestykselle. Palkinnon sai Ylivoimainen-kappale, KUUMAA-yhtyeen megahitti vuodelta 2023 (Säv. Jonas Olsson, Aarni Soivio, Johannes Brotherus, Jonttu Luhtavaara. San. Johannes Brotherus. Kust. Elements Music, Isolla Music). Suomen kaupallinen radio juhli viime vuonna 40-vuotispäiviään ja juhlavuoden Kaikkien aikojen radiobiisi -äänestys kokosikin yhteen neljän vuosikymmenen suurimmat radiohitit. Ääniä annettiin yli 12 000 ja ne jakautuivat Ylivoimaisen ohella sadoille muille suomalaisille kappaleille ja esittäjille.

Palkinnot jakoivat gaalassa Teoston toimitusjohtajaRisto Salminen sekä Muusikkojen liiton puheenjohtaja ja Gramexin hallituksen varapuheenjohtaja Mia Kari.

Radio tuo musiikin kuulijoille ja toimeentuloa tekijöille

”Kaupallinen radio on ollut osa suomalaisten arkea jo neljä vuosikymmentä. Tuona aikana se on yhdistänyt ihmisiä, hetkiä, tietoa ja tunteita. Mutta ennen kaikkea se on vienyt musiikin ihmisten luo. Radion kautta tuhannet ja tuhannet kappaleet ovat löytäneet yleisönsä. Ja tuottaneet myös myös ansaittua toimeentuloa musiikin tekijöille ja esittäjille”, kertoi Teoston Salminen gaalaillan puheessaan.

Teosto toimi jälleen Radiogaalan yhteistyökumppanina, ja oli mukana nostamassa esiin musiikintekijöiden merkitystä suomalaisessa radiokentässä. Vuosittain merkittävä osa musiikin tekijöiden ja kustantajien tilityksistä jaetaan nimenomaan radiosoitosta.

Gaalan juonsivat Katja Ståhl sekä Paula Noronen ja esiintyjiä olivat Tommi Läntinen,  emma & matilda, Sara Siipola, Ahti sekä Neon 2.

Radiogaalan järjestää kaupallisten radioiden kattojärjestö RadioMedia. Katso kaikki illan voittajat täältä ja tutustu kaupallisen radion 40-vuotishistoriikkiin täältä.

Teoston kansainvälinen toiminta on jatkuvasti vahvistunut ja korvauksia kerättiinkin viime vuonna jopa 142 eri maasta, jossa suomalaisten tekijöiden musiikki oli soinut muodossa tai toisessa.

Osa korvauksista saatiin kansainvälisten vastavuoroisuussopimusten nojalla Teoston ulkomaisten kumppanijärjestöjen kautta, osa online-alustoilta korvaukset keräävän kumppanin kautta ja osa tallentamisoikeuksia hallinnoivan pohjoismaisen NCB:n kautta. Kaikki korvaukset tilitetään musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille Teostossa.

Kasvua live‑käytöstä ja online-alustoilta

Saksa oli suomalaiselle musiikille tärkein maa, ja korvauksia siellä soineesta musiikista tilitettiin lähes 1,4 miljoonaa euroa. Saksassa musiikin kokonaismarkkina kasvoi ja live‑sektori vahvistui, mikä nosti Teoston asiakkaille tulevia korvauksia selvästi. Saksalaisen kumppanijärjestö Geman kautta saadut korvaukset nousivat 11 prosenttia edellisvuodesta. Myös Britannia jatkoi vakaata kasvua, ja tilitykset pystytään prosessimuutosten vuoksi myös kotiuttamaan sieltä aikaisempaa nopeammin.

Ruotsista korvauksia tilitettiin hieman yli miljoona euroa, vaikka radiokäytön lasku näkyi kokonaiskertymässä. Toisaalta korvaukset online-kanavista yli kaksinkertaistuvat vuonna 2025. Kasvussa näkyi erityisesti Ruotsin striimatuimmaksi kappaleeksi noussut Bara Bada Bastun menestys.

Yhdysvalloissa kertymä pysyi vakaana. Sieltä kasvu tulee erityisesti Yhdysvalloissa tehdyistä kappaleista, joissa on mukana suomalaisia kirjoittajia.  

”Vuosi 2025 oli kansainvälisesti monipuolinen ja onnistunut. Vahva eurooppalainen kasvu ja online-musiikinkuuntelun menestys erityisesti Pohjoismaissa nostivat tilityksiä tuntuvasti,” kertoo Teoston kansainvälisten asioiden päällikkö Helmi Yli‑Äyhö.  

Vanhoja klassikoita ja uusia menestyjiä

Noin 40 prosenttia kansainvälisistä tilityksistä tuli erilaisilta online-alustoilta. Tulevaisuudessa tämän osa-alueen voi olettaa edelleen kasvavan, sillä Teosto solmi vuodenvaihteessa kumppanuussopimuksen brittiläisen ICEn kanssa, (International Copyright Enterprise Services Ltd), joka on yksi maailman johtavista musiikkilisensoinnin yhtiöistä. Sen kautta korvauksia kertyy yli 200:sta eri palvelusta.

Online-alustoilla soivat takavuosien klassikot kuten In the Shadows ja Freestyler. Uuden albumin myötä myös aiemmat Nightwish-teokset kuten Sleeping Sun ja Nemo ovat nousseet uudelleen online-kuuntelun kärkeen.Käärijän Cha Cha Cha on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisten kappaleiden kärkikaartissa. Bara Bada bastun lisäksi vuoden aikana nousi esiin myös muita uusia teoksia kuten Ich Komme ja Saksassa yllättäen menestynyt Just a Simple Thing.

”Online‑käytön dynamiikka on nopeaa, ja on ilo nähdä suomalaisen musiikin löytävän yleisöä yhä uusilta alueilta ja uusissa palveluissa,” Yli‑Äyhö sanoo.

Kansainvälisiä tilityksiä yhä laajemmalle joukolle tekijöitä

Korvauksia tilitettiin 142 maasta, mikä on 15 maata enemmän kuin vuonna 2024. Kansainvälisten tilitysten saajien kokonaismäärä pysyi vakaana, noin 23 000:ssa eri tekijässä. Vuonna 2025 kymmenen eniten tilityksiä saanutta asiakasta sai yhteensä 35 prosenttia ulkomailta maksetuista korvauksista.

Sibeliuksen teokset ovat edelleen selvänä ykkösenä ulkomailta tilitettävissä korvauksissa mutta muutoin kärkikaartiin kuuluu ilahduttavan monipuolisesti klassisen musiikin, metallimusiikin, pop/rock -musiikin kuin elokuvamusiikinkin tekijöitä.

Teoston tavoitteena on kasvattaa ulkomailta saatuja korvauksia edelleen ja varmistaa, että suomalaisten tekijöiden musiikki kerää kuuntelua myös maan rajojen ulkopuolella. Työtä tehdään esimerkiksi monitoroimalla suomalaisen musiikin käyttöä ulkomaisilla televisiokanavilla ja kehittämällä tehokkaampaa konserttien settilistojen jakamista järjestöjen kesken.

Tulevaisuudessa Teoston tavoitteena on edelleen kehittää yhteistyötä ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa, parantaa teosdokumentaation laatua sekä nopeuttaa tilityssyklejä, jotta musiikintekijät saavat korvauksensa oikea‑aikaisesti ja läpinäkyvästi.

VN/14511/2025

Musiikin luova alkutuotanto: Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen säveltäjät ja Teosto

Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman tavoitteeseen uudistaa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi, ja ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Osana kokonaisuutta hallitusohjelman mukaan puoliväliriiheen valmisteltiin malli yhdistelmävakuutukseksi. Puoliväliriihessä hallitus linjasi yhdistelmävakuutuksen mallin pohjalta, että osa-aikayrittäjien sosiaaliturvaa parannetaan ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus, jolla vahvistetaan sekä yrittäjänä että työntekijänä työskentelevien toimeentuloturvaa.

Yleistä esityksestä

Yhteiskunnassamme työskentelee kasvava joukko ihmisiä, jotka työllistyvät sekä palkansaajina että yrittäjinä tarjotusta työstä riippuen ja jotka nykyisellään eivät pysty vakuuttamaan työtänsä työttömyyden varalta kokonaisuutena. Osa tuloista ei ole minkään vakuutuksen piirissä. Tällaiseen tulonmuodostukseen kuuluu ominaispiirteenä muun muassa työmäärän, työn keston, työn ajankohdan ja palkkion suuruuden vaikea ennakointi. Lisäksi apurahalla työskentely ei kartuta työssäoloehtoa, vaikka monille luovien alojen ammattilaisille apurahat ovat keskeinen osa toimeentuloa.

Nykyinen työttömyysturva perustuu jakoon työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä. Työttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä.

Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjän rajanveto aiheuttaakin nykyisellään tulkintaongelmia etenkin luovilla aloilla. Tämä johtaa siihen, että moni saa vastoin käsitystään päätoimisen yrittäjästatuksen. Tämän jälkeen työttömyysturvan piiriin pääse ainoastaan, jos osoittaa yrittäjätoiminnan loppuneen tai jos henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. Jotta yhdistelmävakuuttaminen olisi kannattavaa, olisi henkilön, joka työllistyy tarjotusta työstä riippuen joko palkansaajana tai yrittäjänä, voitava luottaa siihen, että työttömyyden hetkellä pääsee työttömyysturvan piiriin.

Vastaavuus työelämän ja monimuotoisesti työllistyvien henkilöiden tarpeisiin

Yhdistelmävakuutus kohentaisi erityisesti niiden ihmisten asemaa, jotka

• saavat sekä palkkatuloja että muita tuloja, kuten yrittäjätuloja tai apurahaa
• eivät tällä hetkellä täytä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa erikseen arvioituna
• täyttäisivät työssäoloehdon, jos kaiken työssäolon voisi laskea yhteen, teki töitä missä asemassa tahansa – palkansaajana tai yrittäjänä.

Yhdistelmävakuutus ei ratkaise niiden ihmisten toimeentulohaasteita, joiden työskentely ei riitä täyttämään työssäoloehtoa tai jotka jäävät jostain muusta syystä järjestelmän ulkopuolelle. Vakuutuksesta saattaa tulla myös liian kallis etenkin pienituloisille luovan alan ammattilaisille. Nämä haasteet koskettavat isoa osaa luovien alojen tekijöistä, kun taas yhdistelmävakuutuksesta todennäköisesti hyötyvien henkilöiden joukko on rajallinen.

Yhdistelmävakuutuksen toimivuus ja siten myös houkuttelevuus nojaa sivutoimiseksi yrittäjäksi luokiteltujen ihmisten mahdollisuuteen saada työvoimapoliittinen lausunto, joka puoltaa mahdollisuutta saada työttömyysturvaa. Siksi on keskeisen tärkeää, että työvoimapoliittinen arviointi tehdään onnistuneesti, perustelut ovat riittävän kattavat ja mahdolliset virheet saadaan tunnistettua ja korjattua tehokkaasti. Arvioinnissa on kuitenkin monenlaisia ongelmia yrittäjien kannalta, mikä käy ilmi myös työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta selvityksestä. Siksi moni yrittäjä ei ajattele hyötyvänsä vapaaehtoisesta vakuutuksesta työttömyyden varalta. Nämä ongelmat on ratkaistava, jotta yhdistelmävakuutus voi toimia sivutoimisten yrittäjien osalta. Siksi esitämme viittä konkreettista toimenpiteiden kokonaisuutta järjestelmän erityyppisten ongelmien ratkaisemiseksi. Näitä ratkaisuja on kehitetty laajassa yhteistyössä muiden luovien alojen järjestöjen kanssa.

Siksi esitämme viittä konkreettista toimenpiteiden kokonaisuutta järjestelmän erityyppisten ongelmien ratkaisemiseksi. Näitä ratkaisuja on kehitetty laajassa yhteistyössä muiden luovien alojen järjestöjen kanssa.

Konkreettiset toimet työttömyysturvan ongelmien korjaamiseksi:

1. On varmistettava, että myös palkkatyötä, omaa työtä ja yrittäjyyttä yhdistävillä henkilöillä on mahdollisuus työttömyysturvaan.
   • Sivutoimisen yrittäjän käsitteen tulkintaa on syytä selventää työttömyysviranomaisten tulkintaohjeissa.
   • Kuuden kuukauden kokopäivätyön lisäksi tarvitaan myös osa-aikatyötä paremmin kuvaava ohje siitä, minkä tuntimäärän ylittävä palkkatyö katsotaan merkiksi yrittäjyyden sivutoimisuudesta.
   • Omassa työssään työllistyviksi luokiteltujen henkilöiden kohdalla tarvitaan selkeät toimintaohjeet, joiden mukaan toimimalla omassa työssä työllistymisen katsotaan päättyneeksi ja henkilö työttömäksi tai sivutoimisesti edelleen omassa työssä työllistyväksi – heillä kun ei välttämättä ole yritystä, jonka toiminnan voisi ajaa alas.
   • Päätösten on perustuttava mahdollisimman tarkkaan tietoon henkilön todellisesta työllistymisestä. Henkilön omaan ilmoitukseen tulisi luottaa.
   • Työvoimapalveluiden antamiin ohjeisiin ja päätöksiin on voitava luottaa niin, ettei viranomainen myöhemmin päädy toisenlaiseen, henkilölle haitalliseen tulkintaan.
2. Työssäoloehdon kertymisen tulkinnassa on otettava huomioon työllistymisen tapojen moninaisuus, jotta se toimii mielekkäästi useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti tulonsa kerryttäville luovien alojen tekijöille.
   • Henkilön ilmoitukseen oman työpanoksensa arvosta ja työskentelyn ajoituksesta tulee lähtökohtaisesti luottaa.
   • Tulon maksupäivän sijaan tulee tarkastella tulon perusteena olevan työn ajoittumista.
   • Kriteerien tulee olla läpinäkyvät ja ennakoitavat.
3. Aktiivisuudesta ei pidä rangaista, ja kannustinloukut tulee poistaa.
   • Tällä hetkellä luovan alan ammattilaiset luokitellaan herkästi päätoimisiksi yrittäjiksi tavalla, joka estää työttömyysetuuksien saamisen, vaikka henkilö olisi tosiasiallisesti työtön. Huomionarvoista on, että työttömyysturvan saaminen ei edellytä täyttä tulottomuutta, vaan myös sivutoimisen yrittäjyyden pitäisi olla mahdollista työttömänä.
   • Pelkkä omassa työssä työllistymiseksi määritellyksi tuleminen, yrityksen olemassaolo, ansaintamahdollisuuksien etsiminen tai satunnaisten toimeksiantojen vastaanottaminen ei saa johtaa työttömyysturvan epäämiseen kokonaan, kun henkilö on tosiasiallisesti osittain tai täysin työtön.
   • Yrittäjäksi tai omassa työssään työllistyväksi määritellyn työttömän henkilön pitää voida etsiä itselleen ansaintamahdollisuuksia niin, että tämä toiminta rinnastetaan työnhakuun eikä automaattisesti kokoaikaiseen yrittäjyyteen.
   • Myös lyhytkestoisten työmahdollisuuksien välttelyyn ohjaava kannustinloukku on syytä poistaa siten, että kaikki työ on kannattavaa ottaa vastaan, jolloin henkilö työllistyy sivutoimisesti ja etuuden taso määritellään sivutoimisuuden mukaan.
   • Apurahakauden jälkeinen sivutoimisuustulkinta tulisi tehdä tosiasiallisen työllistävyyden mukaan, edellyttämättä kuuden kuukauden työsuhteisen työn edellytyksen täyttymistä TTL 2:5.4 mukaisesti.
4. Tiivistetään luovien alojen järjestöjen ja julkishallinnon yhteistyötä sosiaaliturvan kehittämiseksi
   • Luovan työn tekemisen tavat ja reunaehdot poikkeavat monilta osin työmarkkinoilla yleisistä toimintatavoista. Alan tilanne myös muuttuu nopeasti. Siksi luovien alojen edustajien ja julkishallinnon välillä tarvitaan jatkuvaa, säännöllistä yhteistyötä, jotta palvelu- ja etuusjärjestelmä saadaan pidettyä ajan tasalla.
   • Tehokkain tapa tiivistää yhteistyötä olisi taiteen, kulttuurin ja luovien alojen järjestöjen sekä julkishallinnon yhteinen työryhmä, joka käsittelisi sosiaaliturvan kehittämistä alan näkökulmasta. Työryhmä voitaisiin perustaa joko itsenäiseksi tai jonkin olemassa olevan luovia aloja edustavan toimielimen yhteyteen.
5. Mahdollistetaan muutoksenhaku työvoimapoliittiseen arvioon muulta taholta kuin keha-keskukselta.
   • Työvoimapoliittinen lausunto on sitova suhteessa työttömyyskassan ja Kelan päätöksentekoon. Silti lausunnosta ei voi tällä hetkellä valittaa millekään ulkopuoliselle taholle.
   • Kassan tekemästä ratkaisusta voi valittaa ensin työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätöksistä ei voi valittaa hallinto-oikeuteen. Näiden valitusten on kuitenkin hankala menestyä nykymallissa, jossa itse asian ytimestä eli päätöksentekoa sitovasti ohjaavista työvoimapoliittisista lausunnoista ei voi valittaa. Usein olisi tarpeen korjata tai tarkentaa itse lausuntoa, jotta sen perusteella tehtyä päätöstä voisi muuttaa.
   • Muutoksenhaun rakenne ylläpitää tilannetta, jossa virheiden oikaiseminen on hakijalle erityisen vaikeaa, mikä syö järjestelmän toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta.
   • Työvoimapoliittisesta lausunnosta valittamisen mahdollistaminen olisi omiaan parantamaan lausuntojen sekä niiden perustelujen laatua sekä tukemaan viranomaisia lausuntokäytäntöjen kehittämisessä, sillä valitukset auttaisivat puutteiden tunnistamisessa.

Lisäksi tahdomme kiinnittää huomiota esityksen puutteisiin apurahansaajien näkökulmasta. Apurahansaajien osalta esitetty ratkaisu on ristiriitainen. Esityksessä muutettaisiin lainsäädäntöä kaikkien apurahansaajien osalta niin, että jatkossa apurahakausi ei olisi hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Yhdistelmävakuutetuille ja yrittäjän työttömyysvakuutuksen ottaneille apurahakausi olisi työssäoloehtoa kerryttävää työskentelyä.

Nykyisin apuraha on hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, jolloin apurahakausi pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Näin ei jatkossa olisi kenenkään osalta. Tätä laajaa muutosta ei voi pitää perusteltuna tapana toteuttaa yhdistelmävakuutuksen edellyttämiä muutoksia työttömyysturvaan. Muutos heikentäisi erityisesti niiden ihmisten asemaa, jotka yhdistävät palkkatöitä apurahakausiin ja joiden työssäoloehdon täyttymisen tarkastelujaksoa apurahakausi nykyisin pidentää. Jatkossa apurahakausi ei pidentäisi tarkastelujaksoa, jolloin apuraha heikentäisi ihmisen mahdollisuutta saada työttömyysturvaa.

Olisikin perusteltua rajata esitetty muutos vain henkilöihin, jotka ovat ottaneet yhdistelmävakuutuksen tai yrittäjän työttömyysvakuutuksen. Muiden henkilöiden kohdalla apurahakauden pitäisi jatkossakin olla hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Näin vältettäisiin negatiiviset vaikutukset muihin apurahansaajiin, mutta samalla mahdollistettaisiin työttömyysturvan kerryttäminen henkilöille, jotka eivät ilman apurahojen huomiointia täyttäisi esimerkiksi työssäoloehtoa lainkaan. Tällöin esitys parantaisi niiden ihmisten asemaa, joille ei ole tarjolla riittävästi oman alan palkkatöitä, ja joille apurahat ovat merkittävä tulonlähde.

Isolle osalle taiteilijoista apuraha voi tarkoittaa merkittävästi tavallista parempaa ja varmempaa toimeentuloa apurahakauden ajaksi. Musiikkialalla taas moni joutuu työskentelemään yrittäjänä palkkatöiden vähyyden vuoksi, jolloin he ovat joka tapauksessa palkansaajaa heikommassa asemassa. Näille kohderyhmille olisi parannus, mikäli he voisivat jatkossa vakuuttaa myös apurahojen kautta saadun tulon.

Esityksen taustatöissä (s. 78) esitellään valmisteluvaiheessa harkittuja vaihtoehtoja apurahojen osalta. Yksi vaihtoehto olisi, että työssäoloehdon kertyminen apurahoista koskettaisi vain niitä ihmisiä, jotka vakuuttavat sen joko yhdistelmävakuutuksen kautta tai yrittäjiä vakuuttavassa työttömyyskassassa. Muille apurahakausi olisi edelleen hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, eli heidän tilanteensa ei muuttuisi (eikä siten myöskään heikkenisi) tämän uudistuksen myötä.

Hallituksen esityksessä todetaan, että tällainen malli lisäisi työttömyysturvan hakemisen ja toimeenpanon monimutkaisuutta. Monimutkaisuuden välttäminen ei kuitenkaan ole riittävä peruste rakentaa mallia, jonka vaikutukset ovat tarpeettoman laajat ja ulottuvat kauas yhdistelmävakuutuksen henkilöpiirin ulkopuolelle. Esitetty malli ei huomioi apurahansaajien tilanteiden vaihtelevuutta riittävällä tavalla. Ei ole perusteltua muuttaa kaikkien apurahansaajien asemaa yhdistelmävakuutuksen tähden, vaan muutos tulisi rajata vain työskentelyapurahan vakuuttaviin henkilöihin.

Yhdistelmävakuutuksen vapaaehtoisuus vakuutetulle

Vapaaehtoisuus on kannatettava lähtökohta ainakin tässä kohtaa yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa. Pakollisuus toisi mukanaan laajan kirjon haasteita, kun lain pitäisi määritellä, kenelle yhdistelmävakuutus olisi pakollinen ja millä ehdoilla.

Työssäoloehdon kertymisen tulkinnassa on otettava huomioon työllistymisen tapojen moninaisuus, jotta se toimii mielekkäästi useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti tulonsa kerryttäville luovien alojen tekijöille. Henkilön ilmoitukseen oman työpanoksensa arvosta ja työskentelyn ajoituksesta tulee lähtökohtaisesti luottaa. Tulon maksupäivän sijaan tulee tarkastella tulon perusteena olevan työn ajoittumista. Kriteerien tulee olla läpinäkyvät ja ennakoitavat..

Ansiopäivärahan rahoitus

Ansio-osan rahoitus pelkällä työttömyyskassan jäsenmaksulla johtaa herkästi tilanteeseen, jossa jäsenmaksu on verrattain korkea. Moni työttömyyskassa tunnistanee tämän ja saattaa päättää olla tarjoamatta yhdistelmävakuutusta ollenkaan. Tällöin yhdistelmävakuutus jää vain pienen joukon turvan muodoksi.

Työttömyyskassalla, joka järjestäisi sekä palkansaajan että yrittäjän ansioturvaa, tai joka järjestäisi jäsenilleen yhdistelmävakuutusta, tulisi olla palkkatuloon ja yrittäjätuloon (mukaan lukien perhehoitajan hoitopalkkio ja työskentelyapuraha) perustuvien etuuksien rahoitusta varten erilliset jäsenmaksut ja erilliset tasoitusrahastot. Kokonaisuudesta tulee näin melko monimutkainen. On tärkeää, että kassaan liittyessä ja työmarkkina-aseman muuttuessa ihminen tietää eri vaihtoehtojen erot ja osaa valita itselleen toimivimman vaihtoehdon. Tämä edellyttää viestinnän ja neuvonnan tehostamista, missä myös julkishallinnon tarjoamilla työllisyyspalveluilla on tärkeä rooli.

Yhdistelmävakuutuksen vakuutuskannan luovuttaminen tai sulkeminen

On ymmärrettävää, että työttömyyskassoille jätetään mahdollisuus luopua yksittäisen vakuutuslajin järjestämisestä esimerkiksi vakuutuskannan sulkemisen tai siirtämisen kautta. Mikäli tätä ei mahdollistettaisi, moni kassa voisi päättää olla tarjoamatta yhdistelmävakuutusta mallin riskien tähden.

Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että vakuutettujen jäsenten oikeusturva toteutuu kaikissa tilanteissa. Vakuutuskannan sulkeminen tai luovuttaminen ei saa heikentää jo vakuutettujen jäsenten oikeuksia tai luoda epävarmuutta heidän työttömyysturvansa kannalta.

Yhdistelmävakuutuksen uskottavuuden ja houkuttelevuuden kannalta on keskeistä, että vakuutuksen ottavat henkilöt voivat luottaa järjestelmän vakauteen. Tämän vuoksi on tärkeää, että mahdolliset muutokset vakuutuksen järjestämisessä toteutetaan siten, että vakuutettujen asema säilyy selkeänä ja turvattuna.

Työttömyyskassajaon purkaminen

Nykytilassa työttömyyskassa voi vakuuttaa joko vain palkansaajia tai vain yrittäjiä.  Esityksessä ehdotetaan, että tästä jaosta luovuttaisiin.  Jatkossa työttömyyskassa voisi vakuuttaa joko vain palkansaajia tai vain yrittäjiä taikka sekä palkansaajia että yrittäjiä. Lisäksi työttömyyskassa voisi vakuuttaa monimuotoisesti työllistyviä eli yhdistelmävakuutettuja, jos se päättää mahdollistaa tämän säännöissään.

Työttömyyskassajaon purkaminen on perusteltu muutos. Nykyinen jako vain palkansaajia tai vain yrittäjiä vakuuttaviin työttömyyskassoihin perustuu työelämän rakenteeseen, jossa työnteon muodot olivat selkeämmin toisistaan erillisiä. Työelämän monimuotoistuessa yhä useampi henkilö yhdistää palkkatyötä, yrittäjyyttä ja muita työnteon muotoja.

Luovilla aloilla on tavallista, että sama henkilö toimii eri aikoina tai samanaikaisesti palkansaajana, yrittäjänä ja muissa työnteon muodoissa. Tästä näkökulmasta mahdollisuus vakuuttaa sekä palkansaajia että yrittäjiä samassa työttömyyskassassa tukee paremmin nykyisen työelämän todellisuutta ja helpottaa monimuotoisesti työllistyvien asemaa.

Taloudelliset vaikutukset

Valtiovarainministeriön tekemän mallinnuksen mukaan yhdistelmävakuutuksen piiriin hakeutuisi vakuutuksen käynnistämisvaiheessa noin 30 000 henkilöä, mikä nostaa maksettujen työttömyysetuuksien määrää staattisesti vuositasolla noin 5,5 milj. eurolla. Muutoksesta noin 1,9 milj. kohdistuu Työllisyysrahaston rahoitettavaksi, noin 0,8 milj. valtion ja kuntien, mutta pääasiassa valtion rahoitettavaksi. Loppuosa jää rahoitettavaksi yhdistelmävakuutusta tarjoavien työttömyyskassojen jäsenmaksuilla.

Yhdistelmävakuutuksesta saattaa tulla melko kallis tuote. Lisäksi monella sivutoimisella yrittäjällä voi olla huolena turvan ennakoimattomuus: tällä hetkellä yrittäjän on vaikea ennakoida, että saavatko he työttömyysturvaan oikeuttavan työvoimapoliittisen lausunnon vai tulkitaanko heidän toimintaansa tavalla, joka johtaa turvan epäämiseen. Hinta yhdistettynä tähän epävarmuuteen saattaa rajata henkilöpiirin huomattavasti VM:n mallinnuksen tuottamaa arviota suppeammaksi, jolloin käynnistämisvaiheessa taloudelliset vaikutukset jäisivät selkeästi arviota vähäisemmiksi.

Muut vaikutukset

Kokonaisuudesta tulee melko monimutkainen. On tärkeää, että kassaan liittyessä ja työmarkkina-aseman muuttuessa ihminen tietää eri vaihtoehtojen erot ja osaa valita itselleen toimivimman vaihtoehdon. Tämä edellyttää viestinnän ja neuvonnan tehostamista, missä myös kuntien tarjoamilla työllisyyspalveluilla on keskeisen tärkeä rooli. Siksi on varmistettava, että kunnallisten toimijoiden osaaminen ja resurssit riittävät tarvittavan neuvonnan tarjoamiseen. Valtion tulee tehdä osansa varmistaakseen, että kunnat pystyvät tarjoamaan riittävän palvelutason monimuotoisesti työllistyville eri alojen ammattilaisille.

Suomalaisen taiteen ja kulttuurin kannalta olisi tärkeää, että yhdistelmävakuutus toteutettaisiin tavalla, joka aidosti parantaa mahdollisimman monen epätyypillisessä asemassa työmarkkinoilla olevan ihmisen tilannetta.

Muutoksenhaku

Yhdistelmävakuutuksen toimivuus nojaa sivutoimisten yrittäjien mahdollisuuteen saada työvoimapoliittinen lausunto, joka puoltaa mahdollisuutta saada työttömyysturvaa. Siksi on keskeisen tärkeää, että työvoimapoliittinen arviointi tehdään onnistuneesti, perustelut ovat riittävän kattavat ja mahdolliset virheet saadaan tunnistettua ja korjattua tehokkaasti. Arvioinnissa on kuitenkin monenlaisia ongelmia yrittäjien kannalta, mikä käy ilmi myös työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta selvityksestä. Siksi moni yrittäjä ei ajattele hyötyvänsä vapaaehtoisesta vakuutuksesta työttömyyden varalta. Luottamusta ei ole myöskään siihen, että arvioinnin mahdolliset puutteet saataisiin riittävällä varmuudella oikaistua. Täten työvoimapoliittisen arvioinnin ja sitä koskevan muutoksenhakuprosessin puutteet heikentävät olennaisesti yhdistelmävakuutuksen toimivuutta.

Työvoimapoliittiseen arvioon pitäisi voida hakea muutosta muulta taholta kuin keha-keskukselta, jotta virheet saadaan paremmalla varmuudella tunnistettua ja oikaistua. Kassan tekemästä ratkaisusta voi valittaa ensin työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen, mutta on tyypillistä, että kassa toimii työvoimapoliittisen arvion mukaisesti, jolloin valituksen on vaikea menestyä, ellei työvoimapoliittista arviota korjata. Vakuutusoikeuden päätöksistä ei voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Muutoksenhaun rakenne ylläpitää tilannetta, jossa virheiden oikaiseminen on hakijalle erityisen vaikeaa, mikä syö järjestelmän toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta. Työvoimapoliittisesta lausunnosta valittamisen mahdollistaminen olisi omiaan parantamaan lausuntojen sekä niiden perustelujen laatua sekä tukemaan viranomaisia lausuntokäytäntöjen kehittämisessä, sillä valitukset auttaisivat puutteiden tunnistamisessa ja korjaamisessa.

Voimaantulo

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2028 alusta. Työttömyyskassat voisivat ottaa jäsenekseen yhdistelmävakuutettuja vuoden 2028 alusta, jolloin yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahaa voitaisiin myöntää ensimmäisen kerran vuonna 2029.