Koronapandemia vaikuttanut eniten musiikin ja esittävien taiteen tekijöihin – huolena toimeentulo ja arvostuksen puute
Korona-aika on vaikuttanut monien taiteilijoiden ammatillisiin tulevaisuudennäkymiin negatiivisesti sekä lisännyt taiteilijoiden kokemusta arvostuksen puutteesta. Tuoreesta taiteen ja kulttuurin barometrista käy ilmi, että vaikutukset ovat erityisen negatiiviset musiikkialalla. Suurimpana huolena on toimeentulo. Yli kolmannes musiikkialan taiteilijoista on harkinnut alanvaihtoa.
Taiteen ja kulttuurin barometrin tarkoituksena on vuosittain seurata ja tuoda esiin taiteilijoiden näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin ja ilmiöihin. Vuoden 2021 tutkimuksen teemana oli Tulevaisuuden taiteilijuus, ja kysymykset koskettelivat taiteilijoiden näkemyksiä tulevaisuudennäkymistä sekä taiteen ja taiteilijoiden asemasta yhteiskunnassa. Lisäksi kysyttiin erityisesti koronapandemian vaikutuksista.
Toimeentulo huolettaa taiteilijoita
Taiteilijoiden toiveena on tulevaisuus, jossa he voivat tehdä taidetta ilman jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta. Vastaajista valtaosa (80 %) oli sitä mieltä, että taiteen tekeminen ja taiteilijuus on ammatti muiden ammattien ja elinkeinojen rinnalla. Osuus nousi 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.
Huoli omasta taloudellisesta tilanteesta ja pärjäämisestä koskettaa kuitenkin monia. Valtaosa vastaajista (84 %) kokee, että taiteilijan työstä saadut tulot ovat usein riittämättömiä suhteessa tehtyyn työhön ja että alan rahoitukseen liittyvä epävarmuus ja kilpailu kasvaa tulevaisuudessa. Huoli tulevaisuudesta korostuu etenkin nuorten taiteilijoiden vastauksista.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet taiteilijat kokevat, että taiteilijan ammattia ei arvosteta yhtä paljon kuin muita ammatteja. Myös luottamus päättäjiin on koetuksella. Reilu enemmistö epäilee yhteiskunnan halua parantaa taiteentekijöiden asemaa ja päätöksentekijöiden ymmärrystä taiteilijan työtä ja taiteen tekemistä kohtaan. Nämä tuntemukset ovat entisestään vahvistuneet koronapandemian aikana
Taiteilijoiden näkemykset väittämiin asemastaan ja arvostuksestaan yhteiskunnassa (n=1052)
Korona on osoittanut, ettei taide-, kulttuuri ja tapahtumakenttää arvosteta taloudellisena tai ammatillisena toimijana. On kyllä ollut märkä rätti kasvoille, ja näyttää siltä, että koko kulttuuriala on elänyt jonkinlaisessa itseharhaisessa kuplassa omasta arvostaan yhteiskunnassa.
Moninaisia tulonlähteitä, palkkatyötä toivotaan lisää
Useista lähteistä koostuva tulonmuodostus ja erilaisissa asemissa tehdyn työn yhdistäminen sopii monille taiteilijoille ja sitä toivotaan myös tulevaisuudessa. Apuraha olisi monille mieluisa osa tulonmuodostusta. Apurahajärjestelmä koetaan kuitenkin monin tavoin epäoikeudenmukaiseksi, ja esimerkiksi kokemukset suosimisesta tai epätasa-arvoisesta kohtelusta apurahoja jaettaessa ovat yleisiä.
Yli puolet (56 %) taiteilijoista on tehnyt taiteellista työtä myös muilla toimialoilla kuin taiteen parissa. Erityisesti opetus- ja koulutustehtävissä työskennellään paljon. Kuitenkin kaksi kolmesta (65 %) on tehnyt myös töitä, jotka eivät liity taiteilijan työhön. Tässä taustalla olivat erityisesti taloudelliset syyt.
Kysyttäessä tulevaisuudesta tiedusteltiin sitä, mitä kehitystä taiteilijat pitävät toivottavana ja mitä todennäköisenä. Monet toivoivat, että taiteilijoita työllistyisi enemmän palkansaajana (keskiarvo 3,3 asteikolla 1-5) mutta tätä ei pidetty kovin todennäköisenä kehityskulkuna. Taiteilijoiden yrittäjämäisen työskentelyn lisääntyminen nähdään puolestaan useammin todennäköisenä (3,6) kuin toivottavana (2,7). Yleistä ja vastikkeetonta perustuloa kannatti jopa 74 % vastaajasta.
Todennäköisesti elantoni koostuu monesta eri palasesta ja usealta eri alalta. Olisi mahtavaa, kun tulot ja työmäärän voisi vakauttaa, mutta pidän sitä epätodennäköisenä.
Koronan vaikutukset ovat pahimmat musiikin alalla
Koronapandemia on vaikuttanut monien taiteilijoiden ammatillisiin tulevaisuudennäkymiin negatiivisesti sekä vahvistanut ja laajentanut taiteilijoiden kokemusta arvostuksen puutteesta. Tässä on kuitenkin suurta taiteenalakohtaista vaihtelua. Kun kaikista taiteilijoista vain hieman yli neljännes kokee, että koronapandemia on vaikuttanut heidän ammatilliseen tulevaisuuteensa kielteisesti, musiikin alalla lähes puolet (47 %) kokee pandemian vaikuttaneen kielteisesti.
Taiteilijoista noin viidennes (21 %) vastasi kokeneensa ongelmia sosiaali-, työttömyys- tai eläketurva-asioissa koronapandemian aikana. Tässäkin eniten ongelmia ovat kokeneet musiikin alan taiteilijat (35 %). Vastaajien mukaan esimerkiksi virkailijoiden asenne ja ymmärrys taiteilijan työtä kohtaan vaihtelee suuresti ja samanlaisessa tilanteessa olevat hakijat saattavat saada hyvin erilaista kohtelua ja päätöksiä.
Kävin TE-toimiston kanssa puolen vuoden väsytystaiston. Olin vähällä luovuttaa, mutta taistelin loppuun saakka ja ”voitin”. Tuntuu käsittämättömältä, että rakenne, joka on luotu auttamaan hädänalaista, suhtautuu asiakkaaseen lähtökohtaisesti huijarina, kunnes toisin todistetaan.
Taiteilijat kokevat työssään runsaasti kuormitusta
Tutkimuksesta käy ilmi, että työskentely korona-aikana on koettu raskaaksi ja normaalia enemmän aikaa ja energiaa vieväksi. Myös yksinäisyyden ja eristäytymisen kokemusten lisääntyminen nousee esiin. Pandemian jälkeisessä ajassa vastaajia huolettaa muun muassa se, palaako yleisö enää entisenlaisesti katsomoihin, kulttuuritapahtumiin ja -tilaisuuksiin.
Kun kaikki keikat peruuntuvat melkein kahden vuoden ajalta, niin menee kaikki usko tulevaisuuteen. Koko alan saama tuki on ollut naurettavan pientä ja poliittiset päätökset niin kafkamaisia, että menee kaikki usko ihmiskuntaankin.
Noin kaksi kolmesta taiteilijasta on huolissaan jaksamisestaan. Kuormitusta aiheuttaa erityisesti ainainen epävarmuus työstä ja toimeentulosta. Erityisesti nuoret taiteilijat ovat ryhmä, jonka keskuudessa on tällä hetkellä keskimääräistä enemmän pahaa oloa ja huolta tulevaisuudesta.
Taiteilijoiden näkemykset väittämiin tulevaisuudestaan taiteilijana (n=1051–1056)
Taiteilijoista viidennes on harkinnut ammatin vaihtoa koronan vuoksi. Esittävissä taiteissa osuus on kuitenkin selvästi isompi. Musiikin alalla toimivista yli kolmannes (35 %) on harkinnut alan vaihtoa.
Teknologia on sekä mahdollisuus että uhka
Koronapandemia on muuttanut tai tuonut uusia työskentelytapoja kahdelle kolmasosalle vastaajista (65 %). Eniten muutoksia kertovat kokeneensa esittävien taiteiden (85 %) ja musiikin (79 %) aloilla toimivat. Pandemia on nopeuttanut taiteilijoiden digiloikkaa pakottaessaan omaksumaan esimerkiksi erilaisia etätyöskentelyn menetelmiä.
Kehityksessä nähdään paljon hyviä puolia kuten laajemmat kohtaamismahdollisuudet mutta myös monia uhkia. Kaikki eivät halua tai hallitse uusia menetelmiä eikä teknologian hyödyntäminen sovi yhtäläisesti kaikille taiteenaloille. Lisäksi huolettaa tulonmuodostus: riittävien korvausten saaminen taiteen esittämisestä verkossa sekä tekijänoikeuksien toteutuminen.
Tulevaisuudessa suoratoistopalveluiden arvioidaan korostuvan taiteen kokemisen ja kuluttamisen kanavina. Taiteilijoiden neuvottelumahdollisuudet alan isojen toimijoiden kanssa koetaan kuitenkin olemattomiksi ja korvaukset kehnoiksi, mikä vaikuttaa suoraan taiteilijoiden toimeentuloon ja tulonmuodostukseen. Vastaavat näkivät hyvin epätoivottavana kehityksenä sen, että digitaaliset alustat (esim. Instagram, YouTube) haastavat ammattitaiteen markkinat ja arvon.
Taiteen ja kulttuurin barometrikyselyn toteuttivat Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore syyskuussa 2021. Barometrikysely kohdistettiin ammattitaiteilijoille, ja siihen vastasi yli 1000 taiteilijaa eri taiteenaloilta. Tutustu barometrin tuloksiin tarkemmin Cuporen sivuilla.