Luova ala on globaalisti toipunut koronapandemiasta – digitaaliset alustat ensimmäistä kertaa suurimpana korvausten lähteenä

Tiedot selviävät kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISACin Global Collections Reportista, joka kattaa tiedot 116 maan tekijänoikeuskorvauksista musiikin, kirjallisuuden, näyttämötaiteen ja audiovisuaalisten sisältöjen aloilla.

Tekijänoikeuskorvaukset maailmassa kasvussa

Suomessa luovien sisältöjen tekijänoikeuskorvauksia kerättiin vuonna 2022 yhteensä 115 miljoonaa euroa, mutta kasvu jäi 4,5 prosenttiin. Suomi jääkin reilusti jälkeen muista pohjoismaista kuten Ruotsia, joissa kasvua oli 25,8 prosenttia (183 milj. €) ja Tanskaa, jossa 155 miljoonan korvauskertymä tuotti 6,4 prosentin kasvun.

Musiikkialan tekijänoikeuskorvauksissa Suomi pärjäsi hieman paremmin: niitä kerättiin vuonna 2022 yhteensä 76 miljoonaa euroa, joka on 9,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Teoston suoraan musiikin käyttäjiltä keräämiä korvauksia oli viime vuonna 72,8 miljoonaa euroa.

Digitaaliset alustat ensimmäistä kertaa suurimmaksi korvausten lähteeksi

Tekijänoikeuskorvausten ja siten koko luovan alan kasvu perustuu entistäkin vahvemmin digitaalisiin kanaviin. Digitaalisilta alustoilta kerätyt korvaukset olivat viime vuonna peräti 4,2 miljardia euroa, mikä on tuplasti verrattuna korona-aikaa edeltävään vuoteen 2019.

Digitaalisilta alustoilta kerätyt tulot ohittivat ensimmäistä kertaa perinteisen median eli esimerkiksi televisiosta ja radiosta kerätyt korvaukset. Niistä kerätyt korvaukset kasvoivat viime vuonna 11 prosenttia kaikkiaan 4,04 miljardiin euroon. Erityisesti monilla Aasian markkinoilla digitaaliset korvaukset muodostavat jo valtaosan koko korvauskertymästä. Musiikissa digitaalisilta alustoilta kerättyjen korvausten osuus on suurin, 37,7 prosenttia koko korvauskertymästä.

Ainoa alue, joka ei vielä ole toipunut täysin korona-ajan menetyksistä on livesektori, joka on edelleen noin kahdeksan prosenttia jäljessä vuoden 2019 tasoa. Sekin kasvoi edellisvuoteen verrattuna 70 prosenttia nousten 2,68 miljrdiin euroon. Luku sisältää myös taustamusiikista kerättävät tekijänoikeuskorvaukset.

Digitaalisten alustojen korvauskertymä osoittaa CISACin puheenjohtajan, ruotsalaisen Björn Ulvaeuksen mukaan tekijäoikeusjärjestöjen vahvaa roolia markkinan muutoksessa. Tulevaisuus riippuu vahvasti siitä, kuinka ala kykenee toimimaan tekoälyn aikakaudella.

”Viime vuosien haasteista huolimatta tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi on edelleen vahva ja tehokas järjestelmä, joka on pystynyt sopeutumaan sisältöjen ja alustojen digitalisoitumiseen. Seuraava merkittävä haaste on tekoäly, joka tulee mullistamaan luovan alan toimintaympäristöä radikaalilla tavalla ja vaatii vahvaa yhtenäistä rintamaa”, sanoo Ulvaeus raportin esipuheessa.

Eniten korvauksia musiikista, latinalainen Amerikka johtaa kasvua

Kansainvälisten tilastojen mukaan korona-ajan jälkeinen nousu on ollut vahvinta näyttämötaiteessa, joka myös romahti korona-aikana pahiten. Tältä alueelta kasvua oli vuoden aikana 89,4 prosenttia, kun se toiseksi eniten kasvaneella alueella musiikissa oli 28 prosenttia. Musiikista korvauksia kerättiin kuitenkin globaalisti eniten 10,8 miljardia euroa.

Maanosista eniten kasvua oli puolestaan Latinalaisessa Amerikassa, jossa korvaukset kasvoivat peräti 66,1 prosenttia. Myös Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa kasvu on ollut koronan jälkeen vahvaa. Tekijänoikeuskorvauksia kerättiin perinteisesti eniten Yhdysvalloissa, jossa kasvu oli yli 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Myös esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa korvaukset kasvoivat vuodessa yli kolmanneksen. Erot maiden välillä ovat suuria: Kymmenen eniten korvauksia kerännyttä maata muodostavat 9,2 miljardin kertymän, mikä on 76 % koko maailman korvauksista (12,07 mrd eur).

Raportti ennustaa, että tekijänoikeuskorvausten kasvu tulee kuitenkin hidastumaan sekä video- että musiikkisisällön striimauksessa. Vaikka kasvu hidastuu, se jatkuu tasaisena erityisesti suoratoistopalveluiden omaksumien uusien hinnoittelu- ja mainosrahoitteisten strategioiden myötä.

”Vuoden 2026 loppuun mennessä suoratoistotilausten arvon ennustetaan ylittävän globaalisti 140 miljardia dollaria. Striimausalustojen kilpailun koventuessa kasvua ja erottautuvuutta joudutaan tavoittelemaan myös uudentyyppisillä palveluilla. Online-käytön edelleen kasvaessa on keskeistä varmistaa, että luovan alan tekijät saavat jatkossakin oman osansa kasvusta ja markkinoiden kehittymisestä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.