Tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat lähes miljardin – jo reilusti yli kolmannes musiikin korvauksista tulee digitaalisilta alustoilta
Vuonna 2024 tekijänoikeuskorvauksia kerättiin maailmanlaajuisesti lähes 14 miljardia euroa, mikä on 6,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Digitaalisilta alustoilta saatavat korvaukset ovat nousseet selvästi suurimmaksi korvausten lähteeksi, mutta myös elävän musiikin osuus on vahvassa kasvussa.
Luvut käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISACin laajasta raportista, jossa vertaillaan eri taiteenalojen ja maantieteellisten alueiden tuottamia korvauksia. Global Collections Reportiin on kerätty vuoden 2024 luvut kaikkiaan 111 maasta ja viideltä eri alalta: musiikista, kirjallisuudesta, av-alalta, näyttämötaiteesta sekä visuaalisista taiteista.
Tekijänoikeuskorvausten kasvu jatkuu vahvana – tekoälyn tuoma murros haastaa tulevaisuuden
Tekijänoikeuskorvausten kasvu on jatkunut koronavuosien jälkeen tasaisena mutta näyttää tasaantuvan aikaisempien vuosien tahtiin verrattuna. Kasvusta suurin osa tuli digitaalisista palveluista, joista kerätyt korvaukset kasvoivat peräti 11,2 prosenttia.
CISACin puheenjohtaja Björn Ulvaeuksen mukaan korvausten kasvu on osoitus kollektiivihallinnon eli tekijänoikeusjärjestöjen tekemästä pitkäjänteisestä työstä kasvavilla markkinoilla. Tulevaisuudessa tekijöiden ansainta riippuu pitkälti siitä, miten onnistutaan sovittamaan yhteen luovan työn arvonmuodostus ja teknologian kehittyminen.
”Markkinat ovat valtavassa murroksessa tekoälyn nopean kehityksen myötä. Tekijöitä ei tule tässä kehityksessä sivuuttaa – muutoin luovan työn alun perin luoma arvo valuu ylikansallisille teknologiayrityksille. Meidän on varmistettava, että luovan työn ytimessä säilyy ihmisen luovuus – ei koneiden.”
CISACin viime vuonna tekemän laajan taloudellisen tutkimuksen mukaan jopa neljännes tekijöiden tuloista on vaarassa, ellei korvauksista tekoälypalveluiden kanssa saada sovittua.
Digitaaliset palvelut musiikin suurin tulonlähde
Musiikin osuus kaikista tekijänoikeuskorvauksista oli lähes 90 prosenttia eli 12,59 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 7,2 prosenttia.
Myös musiikissa kasvu perustui ennen kaikkea digitaalisiin musiikkipalveluihin, joiden tuotot olivat ensimmäistä kertaa yli 5 miljardia euroa (kasvua +10,8 %). Online-alustojen kuten suoratoistopalveluiden osuus nousi nyt lähes 40 prosenttiin kaikista musiikin korvauksista. Tämä tekee digitaalisista palveluista musiikkikorvausten suurimman tulonlähteen. Erityisen vahvaa online-kasvu oli Meksikossa, Australiassa, Kanadassa ja Etelä-Koreassa.
Myös live- ja taustamusiikin tulot kasvoivat merkittävästi (+9,6 %) konserttien ja tapahtumien elpymisen myötä. Elävä musiikki onkin nousemassa tulonlähteenä jo perinteisen tv- ja radiosoiton rinnalle. Erityisen paljon korvaukset kasvoivat Keski- ja Itä-Euroopassa sekä toisaalta Afrikassa, joka ylsi lähes 18 prosentin kasvuun live- ja taustamusiikin alueella.
Suomi maailmanlaajuisesti sijalla 20
Tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat eniten Sloveniassa, jossa kasvua oli peräti 52,3 prosenttia. Koviin kasvulukuihin ylsivät myös Turkki (+49 %), Marokko (+46, 8 %) sekä Intia (+40,5 %). Vakiintuneimmissa maissa kasvuluvut olivat maltillisempia ja esimerkiksi Japanissa sekä Norjassa korvaukset painuivat miinukselle.
Alueellisesti suurimmat kasvuprosentit nähtiin Yhdysvalloissa ja Kanadassa (+10 %) sekä Euroopassa (+6,7 %). Euroopan kasvu perustui vahvasti Ranskan, Iso-Britannian ja Saksan tuloksiin. Latinalaisen Amerikan viime vuosien vahva kasvu taittui pieneen laskuun.
Suomi sijoittui sekä kaikista taiteenaloista kerättyjen korvausten että musiikin tekijänoikeustulojen osalta sijalle 20 maailmassa. Suomessa kerätyt tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat neljä prosenttia, ja musiikin osalta kasvua oli 5,2 prosenttia. Suurimmat musiikin korvaukset kerättiin perinteisesti Yhdysvalloista, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Saksasta. Suomi on poikkeuksellisen vahva kirjallisuudesta kerätyissä korvauksissa, jossa se sijoittui sijalle 4 maailmanlaajuisessa vertailussa.
