Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/7020/2024-OKM-103

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat, vastuullisen tekoälyn kehittämistä ja käyttöä käsittelevät pienryhmät luovuttivat raporttinsa 2.6.2026. Kolmen pienryhmän (luova ryhmä, teknologiaryhmä ja juridiikkaryhmä) tavoitteena on laatia ehdotus yhteisiksi toimintatavoiksi eli pelisäännöiksi vastuullisen tekoälyn käytölle ja tekoälymallien kehittämiselle. Raportit sisälsivät ehdotuksia ja näkemyksiä liittyen yhteisiin menettelysääntöihin tekoälyn vastuullisesta kehittämisestä ja käytöstä sekä suosituksia jatkotyölle opetus- ja kulttuuriministeriössä. Loppuraportti koostuu kaikkien pienryhmien yhteisistä ehdotuksista sekä sitä täydentävästä tausta-aineistosta pienryhmäkohtaisesti.

Lue tarkemmin lausuntopalvelusta: Lausunto – Lausuntopalvelu 

Tekoäly ja tekijänoikeus: Vastuullinen tekoälyn kehittäminen ja käyttö

1) Luovan ryhmän loppuraportti

Luovan ryhmän loppuraportissa tunnistetaan perustellusti, että generatiivinen tekoäly vaikuttaa suoraan luovan työn tekijöiden asemaan, luovan työn arvoon sekä pitkäjänteisiin toimintaedellytyksiin ja sitä kautta myös suomalaisen kulttuurin tulevaisuuteen.

Kansainvälisten tutkimusten (CISAC/PMP Strategy AI Study | CISAC, The Economic Impact of Generative AI on the Danish Music Industry)mukaan musiikin oikeudenhaltijat ovat vaarassa lähivuosina menettää jopa 28 % tuloistaan generatiivisen tekoälyn myötä samalla, kun tekijöiden suojatun sisällön pohjalta tuotettu musiikki valtaa markkinoita. Musiikin suoratoistoalustat arvioivat täysin tekoälyllä tuotetun musiikin muodostavan jopa yli 50 % alustoille päivittäin ladatusta sisällöstä AI Music Tops 50% of Daily Uploads on Deezer.

Luova ryhmä on ehdottanut useita vastuullista tekoälykehitystä turvaavia toimenpiteitä, joista keskeisimpinä Teosto pitää seuraavia:

• vahvan tekijänoikeussuojan puolustamista ja lisenssiratkaisujen syntymisen tukemista lainsäädännöllä
• luovan työn tekijöiden neuvotteluaseman ja laillisten oikeuksien vahvistamista sekä sen varmistamista, että teosten hyödyntämisestä maksetaan oikeudenomistajille kohtuullinen korvaus
• koulutusaineiston riittävää ja tarkkaa läpinäkyvyyttä tekijänoikeuksien kunnioittamisen edellytyksenä
  oikeudenhaltijoiden oikeus kieltää teostensa hyödyntäminen
• täysin tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiseen liittyvä selkeä ohjeistus

Teosto katsoo kuitenkin, että nykyinen sääntelykehys ei sellaisenaan riittävällä tavalla takaa tekijänoikeuksien tehokasta toteutumista tekoälytaloudessa. Siten tekoälyasetuksen ylätasoiset velvoitteet, pelkkä itsesääntely, vapaaehtoiset käytännöt tai puhtaasti markkinaehtoinen kehitys eivät yksin riitä turvaamaan tekijänoikeuksia ja tekijöiden asemaa generatiivisen tekoälyn arvoketjussa.

Teosto pitää vastuullisen, luovan alan toimintaedellytykset ja tekijänoikeudet turvaavan tekoälykehityksen varmistamisen kannalta tärkeimpinä seuraavia jatkotoimia:

Luvan, lisensoinnin ja asianmukaisen korvauksen on katettava koko tekoälyn arvoketju ja tätä on selvennettävä uudella, kohdennetulla sääntelyllä

suojattujen teosten hyödyntämiseen on oltava oikeudenhaltijoiden lupa koko tekoälyn arvoketjussa aina koulutuksesta suojattuihin teoksiin perustuvan tekoälysisällön käyttöön ja oikeudenhaltijoille on taattava asianmukainen korvaus tästä teosten hyödyntämisestä ja siihen perustuvasta arvontuotosta kaikissa ketjun vaiheissa.

Tekijänoikeuksien sopimisen jättäminen pelkästään markkinaosapuolten sopimustoiminnan varaan ilman selventävää sääntelyä johtaisi markkinatilanteeseen, jossa osapuolten velvoitteet ja vastuut eivät olisi läpinäkyviä, esim. onko koko arvoketju katettu lisensseillä vai ainoastaan ns. koulutusvaihe, mikä johtaisi merkittävään epätasapainoon osapuolten neuvotteluasemissa.

Vaikka kansallisen ja EU:n tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohtana on jo nyt oikeudenhaltijan lupaa koskeva edellytys, tarvitaan uutta generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhdetta selventävää lainsäädäntöä, jolla voidaan puuttua tekoälytuotosten haitalliseen, kilpailua vääristävään vaikutukseen. Tämä alkuperäisiä ihmisten tekemiä teoksia syrjäyttävä ja niiden arvoa heikentävä vaikutus syntyy, kun suojatulla sisällöllä koulutetut tekoälytuotokset kilpailevat ihmisten tekemien alkuperäisteosten kanssa ja syrjäyttävät niiden käyttöä markkinoilla.

Oikeudenhaltijoille on turvattava kohdennetulla sääntelyllä korvaukset myös silloin, kun tekoälypalvelut tuottavat ja tarjoavat suojattuun sisältöön pohjautuvia tekoälytuotoksia yleisölle erilaisten palveluiden kautta. Oikeudenhaltijoiden on voitava osallistua tekoälytuotosten synnyttämään taloudelliseen arvoon, jonka tuottaminen on mahdollistunut tekijöiden luomien suojattujen teosten pohjalta silloinkin, kun yksittäistä teosta ei voida enää tunnistaa lopputuloksesta.

Toimivien lisensointimarkkinoiden toimintaedellytyksiä on tuettava

Kestävän ja vastuullisen lisensointimarkkinan syntyminen edellyttää, että tekoälytoimijat velvoitetaan aktiiviseen yhteistyöhön oikeudenhaltijoiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa lisenssien hankkimiseksi suojatun sisällön hyödyntämiseen generatiivisen tekoälyn arvoketjun eri vaiheissa. Tasapainoisten lisensointimarkkinoiden syntyminen edellyttää, että EU:n tekijänoikeussääntöjä sovelletaan kaikkiin EU:ssa tarjottaviin generatiivisiin tekoälypalveluihin riippumatta siitä, missä malli on koulutettu. Tämä on keskeinen edellytys, jotta voidaan varmistaa tasapuolinen kilpailu eurooppalaisten ja EU:n ulkopuolisten toimijoiden välillä.

Tarvitaan selkeät tekijänoikeuksia koskevat läpinäkyvyyssäännöt ja niitä edistäviä mekanismeja

Generatiivisen tekoälyn koulutusaineistojen läpinäkyvyyttä koskevia velvoitteita on vahvistettava, jotta tekijänoikeuden haltijat voivat tehokkaasti ja tosiasiallisesti toteuttaa ja toimeenpanna tekijänoikeuksiaan. Tekoälytoimijoiden on annettava yksityiskohtaista tietoa käytetyistä teoksista ja käytetyistä verkkolähteistä hyödyntäessään suojattuja teoksia.

Jos läpinäkyvyysvelvoitteet jäävät vain tekoälyasetuksen implementointisäännösten mukaiselle ylätasolle, oikeudenhaltijat eivät käytännössä voi toteuttaa tekijänoikeuksiaan, koska heillä ei ole keinoja saada tietoa siitä, kuinka heidän teoksiaan on hyödynnetty. Liikesalaisuuksiin vetoaminen ei saa estää tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa.

Läpinäkyvyysvelvoitteiden ylätasoisuuden ja lisensointiyhteistyön puuttumisen johdosta on otettava käyttöön kumottavissa oleva käyttöolettama: jos suojattujen teosten käyttöä koskevaa koskevaa läpinäkyvyysvelvoitteita ei noudateta riittävällä tasolla tai tekoälytoimijat eivät tee yhteistyötä lupien hankkimiseksi, on voitava tehdä oletus, että toimija käyttää suojattua sisältöä. Olettaman tarkoituksena on korjata tiedollista epätasapainoa markkinatoimijoiden välillä: tieto koulutusaineistosta on käytännössä tekoälytoimijalla eikä oikeudenhaltijalla tyypillisesti ole mahdollisuuksia osoittaa teostensa käyttöä. Tekoälytoimija voisi kumota olettaman toimittamalla yksityiskohtaiset tiedot käyttämästään aineistosta. Olettaman tulisi kattaa koulutuksen lisäksi myös mallin muun toiminnan vaiheet, ja esim. RAG-käyttö. Läpinäkyvyysvelvoitteiden ohella käyttöolettama on yksi keskeisistä toimivaa lisensointimarkkinaa edistävistä tekijöistä.

Täysin tekoälyllä tuotetun sisällön merkintävelvollisuutta on tarpeen laajentaa

Vaikka tekoälyasetus ja sen implementointisäännökset edellyttävät tekoälysisällön merkitsemistä, nämä velvoitteet koskevat pääsääntöisesti tekoälyjärjestelmien tarjoajia ja tietyissä tilanteissa käyttäjiä. Musiikin suoratoistopalvelut, kuten Spotify ja Apple Music, ovat ottaneet käyttöön tekoälysisältöä koskevia merkintöjä, mutta nämä toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ihmisen luoman sisällön asemaa on vahvistettava siten, että merkintävelvoite ulotetaan kaikkiin täysin tekoälyllä tehtyä sisältöä tarjoaviin toimijoihin, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoisia valintoja kuluttamansa sisällön suhteen. Samalla on kuitenkin olennaista, että merkintöjä koskevat velvoitteet eivät johda merkintävirheisiin. Jos ihmisen tekemä musiikkiteos merkitään virhellisesti tekoälysisällöksi, on mahdollista, että tekijä ei saa korvauksia, vaikka teosta olisi käytetty.

2) Teknologiaryhmän loppuraportti

Lupa, laillinen aineisto, läpinäkyvyys

Teosto jakaa teknologiaryhmän näkemyksen siitä, että tekoälykehityksen on perustuttava lupaan, alkuperältään lailliseen aineistoon, läpinäkyvyyteen ja riittävään dokumentointiin mm. suojatun aineiston jäljitettävyyteen liittyen tekoälyn eri vaiheissa. Nämä ovat perusedellytyksiä toimiville lisensointimarkkinoille ja varmistavat osaltaan asianmukaiset korvaukset oikeudenhaltijoille suojatun aineiston käytöstä. Laadukkaiden ja eettisten datasettien saatavuus voidaan varmistaa, kun oikeudenhaltijat ja heidän luovan työnsä arvo tunnustetaan osaksi tekoälyn arvoketjua.

Lisensointi normaalimekanismina, kollektiivihallinnointi mahdollistajana

Teosto yhtyy teknologiaryhmän näkemykseen siitä, että suojatun aineiston lisensointia on pidettävä vastaavanlaisena normaalimekanismina kuin laskentatehon ja energiankäytön huomiointia teknologiakehityksessä. Kollektiivihallinnointijärjestöillä, kuten Teostolla, on olemassaolevat prosessit ja mekanismit lisensoida tehokkaasti ja oikeusvarmasti laajoja repertoaareja laadukasta suojattua sisältöä tekoälykehityksen tarpeisiin tavalla, joka tasapainottaa neuvotteluasemaa ja turvaa kulttuurisen monimuotoisuuden generatiivisen tekoälyn kehittämisessä.

Infrastruktuuritarpeet ovat alakohtaisia

Musiikkialalla ja siihen liittyvässä lisensoinnissa on käytössä toimiva ja vakiintunut tekijänoikeusinfrastruktuuri oikeuksienhallintatietojärjestelyineen. Vaikka näitä mekanismeja ja niihin liittyviä tunnistetietoja on syytä jatkuvasti tarkastella ja kehittää edelleen toimintaa tehostavasti, musiikkialan nykyinen infrastruktuuri toimii pitkälti myös tekoälykehityksen tarpeisiin. Siten tarvetta mahdollisiin erilaisiin keskitettyihin rekistereihin ja uusiin standardeihin on tarkasteltava alakohtaisesti huomioiden kunkin sektorin tarpeet ja olemassa olevat käytännöt sekä niiden toimivuus.

Vaikka pidämmekin keskeisenä, että teokset voidaan tunnistaa, käyttö raportoida ja korvaukset kohdistaa myös silloin, kun suojattua aineistoa hyödynnetään tekoälykäytössä, katsomme, että tarvetta keskitettyihin, kaikki alat ja teostyypit läpileikkaaviin rekistereihin ja yleisiin standardeihin ei ole, vaan niitä voidaan kehittää alakohtaisten tarpeiden ja olemassa olevien käytäntöjen lähtökohdista. Näin päädytään kustannustehokkaampiin ja kutakin markkinaa paremmin palveleviin ratkaisuihin. On lisäksi huomioitava, että esimerkiksi oikeudenpidätyksiä koskeviin keskitettyihin rekistereihin liittyy merkittäviä riskejä tekijänoikeuksien toteutumiselle, mikäli tekoälykehityksessä aletaan laajalti hyödyntää keskitettyihin rekistereihin sisältymätöntä aineistoa. Näin keskitetystä rekisteristä muodostuisi käytännössä kansainvälisten tekijänoikeussopimusten vastainen rekisteröintivelvoite tekijänoikeussuojan saamiseksi.

Oikeudenpidätykset ja tekijänoikeuksien toteutuminen

Teknologiaryhmä on viitannut oikeudenpidätysten yhteentoimivuuden tarpeellisuuteen, jotta kehittäjien on mahdollista helposti tarkastaa oikeudenpidätysten tila. Tähän liittyen on olennaista huomioida, että eri oikeudenhaltijat ovat erilaisessa asemassa oikeudenpidätysten (opt-out) toteuttamismahdollisuuksien suhteen: esimerkiksi musiikin tekijät ja kustantajat tai niitä edustavat oikeudenhaltijajärjestöt eivät itse hallitse teosten jakelurajapintaa eivätkä siten voi kontrolloida oikeudenpidätysten sisältöä. Koneluettavina oikeudenpidätysmekanismeina onkin tunnustettava myös oikeudenhaltijoiden tai heitä edustavien järjestöjen omilla verkkosivuillaan tekemät repertuaaria koskevat oikeudenpidätykset ja muut tarkoituksenmukaiset koneluettavat ratkaisut. Tekijänoikeuksien toteutumisen varmistamiseksi myös teoksia yleisölle jakelevilla toimijoilla, kuten suoratoistopalveluilla ja vastaavilla alustoilla, tulisi olla velvollisuus välittää oikeudenhaltijoiden oikeudenpidätykset eteenpäin.

Lainsäätäjä pelisääntöjen selkeyttäjänä

Teosto katsoo, että teknologiaryhmän huomio lainsäätäjän roolista pelisääntöjen toteuttamisen varmistajana on keskeinen: tekijänoikeuksien on säilyttävä vahvana, omaisuuden suojan turvaavina oikeuksina myös tekoälyaikaikaudella. Lainsäätäjän on varmistettava, että nykyistä tekijänoikeuden sääntelykehystä selkeytetään uusilla kohdennetuilla lainsäädäntötoimilla, jotka ottavat huomioon generatiiviseen tekoälyyn liittyvät ongelmat ja markkinaa vääristävät ilmiöt tekijänoikeuksiin liittyen.

Juridiikkaryhmä

Juridiikkaryhmän raportissa tunnistetaan tiettyjä keskeisiä yhteisiä näkemyksiä tekijänoikeuksiin ja tekoälyyn liittyen, jotka sinänsä ovat tekijänoikeuden peruslähtökohtia. Juridiikkaryhmä jakoi yhteisen näkemyksen siitä, että oikeudenhaltijan lupa tarvitaan tekoälyn kouluttamista ja käyttöä varten, jos mikään tekijänoikeuksien rajoitus ei sovellu, ja että koulutusaineistojen on oltava peräisin laillisesta lähteestä. Myös tekoälysisällön merkintävaateista oli ryhmässä yhteisymmärrys. Teosto kannattaa näitä juridiikkaryhmän yhteisiä näkemyksiä.

Teoston näkemyksen mukaan muita juridiikkaryhmän loppuraportissa esiin tulleita vastuullisen tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön liittyviä keskeisiä edellytyksiä ovat suojattujen teosten käyttöön liittyvä täysi läpinäkyvyys, toimivat opt-out-ratkaisut, jotka huomioivat eri oikeudenhaltijatyyppien mahdollisuudet oikeudenpidätysten tekemiseen, sekä toimivat lisensointimarkkinat, jotka varmistavat asianmukaisen korvauksen oikeudenhaltijoille teosten hyödyntämisestä koko tekoälyn arvoketjussa.

Nämä linjaukset muodostavat olennaisen perustan myös vastuullisen tekoälyn kehittämiselle ja käytölle: tekoälyyn liittyvien ratkaisujen tulee rakentua selkeiden, ennakoitavien ja oikeudenhaltijoiden asemaa tosiasiallisesti turvaavien lisensointi- ja valvontamekanismien varaan, joita on tarpeen edistää sekä kansallisesti että EU-tasolla.

Muita huomioita vastuullisen tekoälyn kehittämisestä ja käytöstä

Lainsäädäntöratkaisujen edistäminen osana kulttuuripoliittisen selonteon ja sen toimenpidesuunnitelman toteuttamista

Kulttuuripoliittisessa selonteossa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa korostetaan, että teknologisen kehityksen ei tule syrjäyttää luovaa työtä tai sen tekijöiden oikeuksia: teknologisen kehityksen, kuten tekoälyn, mukanaan tuomat mahdollisuudet on voitava hyödyntää niin, että luovan työn tekijöiden oikeudet ja ansaintamahdollisuudet kyetään turvaamaan. Kulttuuripoliittisessa selonteossa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa todetaan nimenomaisesti, että tekijänoikeuksia kunnioittavan tekoälyn kehittäminen ja käyttö edellyttää teknisten ratkaisujen lisäksi kansainvälisesti yhteensopivia lainsäädäntöratkaisuja. Selonteon toimenpidesuunnitelma korostaa muun ohella tarvetta kehittää tekijöiden oikeudet turvaavaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ja ratkaisuja digitaalisen, tekoälyn ja muun teknisen kehityksen erityiskysymyksiin.

Teosto pitääkin tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy toimiin kulttuuripoliittisessa selonteossa ja sen toimenpidesuunnitelmassa hyväksyttyjen toimenpiteiden edistämiseksi, jotta suomalaisen kulttuurin elinvoima ja jatkuvuus voidaan varmistaa myös tekoälyaikana. Ministeriön tulisi arvioida, mitä mahdollisuuksia on edistää läpinäkyyvysvelvoitteita ja sen puuttuessa sovellettavaa käyttöolettamaa myös kotimaisessa kontekstissa.

Jo nykyisen sääntelyn täysimääräisen toteutumisen valvominen edellyttää osaamisen ja resurssien vahvistamista. Jatkossa tarve lisäpanostuksille tulee vain kasvamaan. Tekoälymurroksen vaatima viranomaistyön ja sääntelyn kehittäminen edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia julkishallinnon tekoälyosaamiseen, jotta Suomi pysyy mukana teknologisen kehityksen tahdissa. Siksi on perusteltua vähintäänkin rajata julkishallinnon tekoälyosaaminen mahdollisten tulevien säästöohjelmien ulkopuolelle. Päinvastoin, osaamista on vahvistettava niin nykyisen henkilöstön kouluttamisen kuin uusien osaajien rekrytointien kautta. Muuten uhkana on, että tekoälyn riskeistä ja haitoista useampi pääsee toteutumaan samalla, kun Suomi ei pääse kiinni suurimpaan osaan tekoälyn mahdollisista hyödyistä.

Suomen on edistettävä aktiivisesti EU:n tekoäly- ja tekijänoikeusvalmistelua

Euroopan komissio on parhaillaan arvioimassa mahdollisesti tarvittavia jatkotoimenpiteitä tekijänoikeuksien ja generatiivisen tekoälyn osalta, ja tekijänoikeuksiin liittyvä kuuleminen on äskettäin päättynyt.

Teosto katsoo, että kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteiden mukaisesti Suomen tulisi vaikuttaa aktiivisesti EU:n tekoäly- ja tekijänoikeusvalmisteluun siten, että tulevat EU-tason lainsäädäntöratkaisut turvaavat tekijänoikeuksia kunnioittavan tekoälyn kehittämisen ja käytön.

Nämä pitävät sisällään seuraavat toimenpiteet:

• suojattujen teosten hyödyntämisen luvanvaraisuutta, lisensointia ja asianmukaista korvausta selkeytetään koko tekoälyn arvoketjussa: koulutuksen lisäksi varmistetaan lupaedellytykset ja korvaus oikeudenhaltijoille myös suojattuja teoksia hyödyntävien tekoälytuotosten tuottamisesta ja tarjoamisesta.
• toimivien lisensointimarkkinoiden syntymistä edistetään velvoittamalla tekoälytoimijat yhteistyöhön oikeudenhaltijoiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa lisenssien hankkimiseksi;
• jotta tekijänoikeudet voivat toteutua käytännössä,
  • läpinäkyvyysvelvoitteilta edellytetään yksityiskohtaisuutta, kun kyse on tekijänoikeussuojattujen teosten hyödyntämisestä,
  • läpinäkyvyyden ja lisensointiyhteistyön puuttuessa otetaan käyttöön tekijänoikeuksien toteuttamista tukeva kumottavissa oleva käyttöolettama;
  • oikeudenpidätyksiä koskevissa ratkaisuissa huomioidaan eri oikeudenhaltijatyyppien tosiasialliset mahdollisuudet oikeudenpidätysten tekemiseen ja jakelualustat velvoitetaan välittämään oikeudenhaltijoiden oikeudenpidätykset eteenpäin;
• täysin tekoälyllä tuotetun sisällön merkintävelvollisuutta laajennetaan kaikkiin tällaista sisältöä yleisölle tarjoaviin toimijoihin;
• EU-tason infrastuktuurihankkeet keskitetään vain sektoreihin, joissa niille on tarvetta ja tunnistetaan ne alat, kuten musiikki, joissa olemassaolevat käytännöt tukevat teosten käytön tunnistamista ja raportointia paljolti jo sellaisenaan.

Ohjeet ja hyvät käytänteet selkeyttävät pelisääntöjä kotimaassa

Pienryhmien työn tuloksena syntynyt loppuraportti tarjoaa kattavan katsauksen kotimaisten toimijoiden näkemyksiin tekoälykehityksestä. Loppuraportissa on hyviä lähtökohtia vastuullisen tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön, jotka voivat toimia pohjana myös kansallisen tason ohjeistuksille ja hyville käytännöille. Ohjeistuksessa voitaisiin kattaa muun ohella tekijänoikeussuojattuun aineistoon liittyvien lisenssien hankkimista, tällaisen aineiston käytön läpinäkyvyyttä ja dokumentointia koskevia ohjeita ja käytänteitä.

Onkin toivottavaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa työtä kansallisen ohjeistuksen ja hyvien käytänteiden laatimiseksi, jotta Suomessa voidaan luoda toimivat edellytykset tekoälyinnovoinnille vastuullisesti ja tekijänoikeuksia kunnioittaen.

Näiden toimenpiteiden edistäminen sekä kansallisesti että EU-tasolla tukee kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteita edistää suomalaista kulttuuria kestävillä toimenpiteillä, jotka turvaavat luovien alojen toimintaedellytykset ja monimuotoisuuden sekä samalla mahdollistavat tekoälyinnovoinnin.